Kolme tunnettua ekonomistia, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä luovuttivat maanantaina valtiovarainministeri Petteri Orpolle tämän pyynnöstä muistion Suomen talouspolitiikan keskeisistä haasteista.
Muistio ei sisällä mitään järisyttäviä paljastuksia tai ehdotuksia. Todetaan, että talous kasvaa, ja toisaalta että valtion velkaantuneisuuden kasvu pitäisi saada pysäytettyä ja siksi finanssipolitiikassa ei pitäisi enää elvyttää. Koulutuspolitiikassa pitäisi tehdä uudistuksia, jotka nopeuttaisivat työmarkkinoille menoa.
Talouskasvun luonteesta muistiossa ei ole montaa sanaa; oikeastaan todetaan vain että nyt myös vienti on kääntynyt kasvuun. Ehkä kuitenkin olisi ollut paikallaan todeta se, että kasvun taustalla on kovin vähän aitoja kotimaisia tekijöitä, jollei sellaiseksi lasketa lähes kymmenen vuotta jatkunut elvytystä, jossa rahaa on palanut jo lähes 80 miljardia euroa. Selvää on, että lähes kymmenen vuotta jatkunut rahamarkkinoiden elvytyslinja joskus alkaa vaikuttaa (jos ei se vaikuttaisi, ei rahamarkkinoilla olisi mitään roolia taloudessa). Viennin kasvun suhteen on syytä olla hieman epäileväinen: toki maailmantalous kasvaa aika hyvin, mutta Suomen viennin kasvunumerot eivät ehkä sittenkään ole niin erinomaisia kuin ensi silmäyksellä näyttää. Huomattava osa viennistä on nimittäin erilaista ”kauttakulkukauppaa”, jossa vienti ja tuonti kasvavat yhtä paljon (tuonti on itse asiassa kasvanut koko ajan enemmän). Kun lentokoneita ostetaan ja myydään, tai öljyä ostetaan ja myydään, näkyvät ne vienti- ja tuontiluvuissa. Eli kasvu on edelleenkin kovin hauraalla pohjalla.
Totuttuun tapaa muistio painottaa tarvetta kasvattaa työllisyysastetta. Niinpä todetaan, että työllisyysasteen nousu muiden pohjoismaiden tasolle on paras keino pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Tämä vaatii sekä työvoiman kysynnän vahvaa kasvua vuosien ajan että työvoiman tarjonnan selvää lisääntymistä. Edelleen argumentoidaan, että Työllisyysasteen pitkäaikainen alhaisuus muihin pohjoismaihin verrattuna kertoo, että työvoiman tarjonnan riittämättömyys on Suomen työllisyysasteongelman pääsyy.
Hieman yllättäen muistio ei suosittele ratkaisuksi maahanmuuton kasvattamista vaan joukkoa työllistymiseen ja eläköitymiseen liittyä toimenpiteitä. Jää kuitenkin ihmettelemään, että jos perusongelma on julkisen talouden kestävyysvaje, miksi sitä ei korjata ”suoraan” ja miksi sitä ei korjata nimenomaan menoja supistamalla. Julkisen sektorin menot ovat suoraan politiikan päätettävissä; työllisyysasteeseen sen sijaan voidaan – jos voidaan – vaikuttaa vain epäsuorasti.
Jos ajatellaan, että työvoiman tarjonta on liian pientä (mikä on luvalla sanoen hieman omituinen oletus), pitäisi kysyä, miksi se on liian pientä. Talousteoria sanoo, että syy on siinä, että reaalipalkat ovat liian alhaiset. Jos reaalipalkat suhteessa tulonsiirtoihin ovat liian alhaiset, työnteko ei kannata, vaan vaihtoehdot (kuten ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen) vetävät pidemmän korren. Valtio ei voi päättää palkoista, mutta se päättää veroista ja ne vievät lähes puolet tuloista, joten ne ovat ne ilman muuta tärkeimmät reaalipalkkoihin vaikuttavat tekijät. Keventämällä verotusta ja supistamalla tulonsiirtoja pienennetään verokiilaa ”molemmista päistä”, kun tähän asti on edetty päinvastaiseen suuntaan. Mutta veroja ei tietenkään voi laskea muuten kuin supistamalla menoja. Vaikeaa, joku voi sanoa, mutta julkisen sektorin menot ovat lähes 60 % suhteessa BKT:n arvoon, ei tarvita erityistä kekseliäisyyttä menojen supistamiseen.
Muistion koulutuspoliittisista linjauksista voisi kirjoittaa oman esseensä, mutta riittänee, kun toteaa, että ehdotukset ovat kovin, kovin hienovaraisia. Näin on esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksujen osalta. Oppivelvollisuusiän nostamista 18 ikävuoteen pidetään muistiossa varteenotettavana vaihtoehtona, mikä tuntuu sotivan julkituotua työllisyysastetavoitetta vastaan. Luulisi, että järkevämpää olisi pohtia mahdollisuuksia tiivistää opintojen tahtia kauttaaltaan, myös perusopintojen tasolla ja karsia tarpeettoman yleissivistävän opetuksen määrää ja pakkoruotsin tapaisia turhakkeita. Suomessa koulutuspoliittiset valinnat on totuttu jättämään pelkästään kouluväen tehtäväksi samalla tavalla kuin työmarkkinoiden toimintamekanismeista päättäminen on ulkoistettu Hakaniemelle. Ehkä joku muutos näihinkin asioihin tarvitaan, jos talouskasvua vakavissaan tavoitellaan.
Matti Viren
Taloustieteen professori Turun yliopistossa (emeritus)
Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44