Blogi: Matti Viren, la 22.08.2020 23:52

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

YLE:n pääuutinen tänään 18.8 oli hieman tutun tuntuinen: ”Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa”. Kalevi Sorsa -säätiön raportissa varoitetaan huono-osaisuuden periytymisestä. Uutisen sanavalinnat kuulostavat hieman samanlaiselta kuin puheenvuorot jossain vaalipaneelissa. ”Kituuttavat” –termi on ehkä uusi innovaatio. YLE:n julkaisemassa tiivistelmässä silmään pistää heti kuva, jossa kerrotaan tuloerojen kehityksen muuttuneen dramaattisesti 1990 –luvulla. Vuodesta 1966 (jolloin ensimmäinen kattava tulonjakotutkimus tehtiin) vuoteen 1990 mennessä tuloerot supistuivat merkittävästi, mutta kun tarkastellaan ajanjaksoa 1990-2017, tuloerot näyttävät kasvaneen lähes yhtä merkittävästi. Kuva on raflaava, mutta se kuuluu lähinnä sarjaan ”miten valehdella tilastoilla”. Kuvion taustalla olevat luvut eivät suinkaan edusta mitään aikasarjaa, vaan kahta lukuparia: tulojen kasvuvauhtia 1966-1990 ja 1990-2017.

Toki lukuja voidaan aina verrata toisiinsa, mutta ongelma on siinä, että keskeinen vertailukohta, vuosi 1990, ei suinkaan ole mikä tahansa. Kuten kaikki tietävät, se on 1990-alun suuren laman alkuvuosi. Lamalle on tyypillistä se, että ensi vaiheessa kaikki muut tuloerät kuin palkkasumma supistuvat rajusti. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, niin tapahtui myös yrittäjätuloille ja erityisen voimakkaasti yritysten voitoille (voitot muuttuivat tappioiksi). Selvää tietysti on, että muutos vaikutti tavattomasti tuloeroihin, koska pääoma- ja yrittäjätulot eivät jakaudu tasaisesti eri tuloluokille eikä yrittäjillä ole samanlaista ”työttömyysturvaa” kuin työntekijöillä. Lama oli pitkäaikainen, ja vasta 1990-luvun lopulla tulonjako jotenkin normalisoitui. Viimeiset 20 vuotta on mennyt ilman että tuloeroja mittaavat indikaattorit olisivat muuttuneet muutamaa desimaalia enempää. Siksi YLE:n uutisen otsikko on melkoisen harhaanjohtava. Mitään trendinomaista muutosta tuloeroissa ei ole tapahtunut tai tapahtumassa. Jos malttaa odottaa vuoden 2020 tulotietoja, törmää varmaan taas siihen, että tuloerot tasaantuvat olennaisesti, koska muiden (kuin palkkatulojen) kehitys on hieman samanlaista kuin 1990-luvun alussa.

Tuloeroja kannattaa toki seurata, mutta olisi varmaan paikallaan, että niiden kehitys yritettäisiin selvittää ilman poliittista paatosta. Ennen kaikkia olisi paikallaan eritellä niitä rakenteellisia muutoksia, joita yhteiskunnassa on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Muutokset eivät suinkaan ole mitättömiä. Ja erityisen voimakkaasti ne koskevat demografista rakennetta. Miten valtavia muutoksia onkaan tapahtunut eläkeläisten, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden väestöosuuksissa. Opiskelijat ovat tilastojen mukaan kaikkein köyhimpiä; mitä enemmän heitä on, sitä suuremmat ovat tuloerot. Toki samaan suuntaan vaikuttavat koulutuksen suuret henkilökohtaiset tuottoasteet. Korkeakoulutettujen tulot muuhun väestöön verrattuna ovat olleet niin meillä kuin muuallakin jatkuvassa kasvussa – koulutuksesta on itse asiassa tullut tuloeroja kasvattava eikä pienentävä tekijä.

Näin koronan aikana olisi varmaan syytä pysähtyä ajattelemaan, miten eriarvoisia olemme juuri koulutustaustan suhteen. Korkeasti koulutetut ammattiharjoittajat, virkamiehet ja korkeakouluväki voivat tehdä laatuajalla etätöitä tarvitsematta pelätä ansioiden putoamista ja työttömyyden uhkaa. Tilanne on aika toisenlainen vähemmän koulutettujen suorittavaa työtä tekevien joukossa, jossa ”laatuaikaa” voi viettää korkeintaan työttömyyskortistossa.

Sen sijaan, että tuijotamme tilastoituja Gini-indeksin desimaaleja, soisi joskus ajateltavan, mitä loppujen lopuksi on numeroiden taustalla. Kun puhutaan esimerkiksi käytettävissä olevista tuloista, unohdetaan välittömästi maksuttomat julkiset palvelut: koulutus, terveydenhoito jne. Mutta eiväthän ne asiallisesti poikkea tulonsiirroista. Se että niiden kohtaantoa on vaikea selvittää, ei tarkoita sitä, ettei niitä olisi. Kun puhumme varallisuudesta, näkökulmamme on aika ei-taloudellinen. Puhumme vain senhetkisestä reaali- ja finanssivarallisuudesta, vaikka ”koulussa” opetamme, että varallisuus oikeasti on (perintöjen ohella) elinaikaisten tulojen nykyarvo. Lottovoittaja ei välttämättä ”economics” –mielessä ole mitenkään ”rikas”, vaikka niin usein ”puhekielessä” sanotaan.

Puhuminen tulo- ja varallisuuseroista on tietenkin oiva tapa lietsoa poliittisia intohimoja; asia joka tuntuu tulevan vastaan etenkin silloin, kun taloudessa menee huonosti. Mutta ennen kuin olemme valmiit tekemään politiikkajohtopäätöksiä, soisi analysoitavan perusteellisesti sitä, missä määrin muutokset tulonjaossa aiheutuvat sellaisista rakenteellisesta tekijöistä kuin juuri väestörakenteen muutoksista, joita on vaikea kompensoida. Ja miten kompensoida pienituloisuutta, jonka taustalla on halu viettää laatuaikaa purjeveneessä Välimerellä tai maailmanparantajana Andeilla? Se, että luku A on suurempi kuin luku B, ei vielä riitä perustelemaan muutoksia esimerkiksi verojärjestelmässä.

On vielä muistettava, että käytännöllisesti katsoen kaikki tulonjaon muutoksiin tähtäävät politiikkainstrumentit ovat potentiaalisesti hirveän ”kalliita”. Tyypillinen ajatus on se, että kiristetään verotuksen progressiota tulonjaon tasaamiseksi. Ongelma vaan on se, että verotuksen progressioon liittyvät hyvinvointitappiot voivat olla moninkertaisia siihen hyvinvoinnin muutokseen verrattuna, joka liittyy tulonjaon muutoksiin. Muutama viikko sitten meille kerrottiin, että EU-tulojakopaketinvaikutuksia ei pidä laskea excelillä (ajatuksena oli tosin ehkä se, että niitä ei pidä laskea ollenkaan). Mutta jos taulukkolaskennasta pitää varoittaa, paljon parempi ”esimerkki” löytyy tulonjaon muutosten vaikutusarvioista.

 

Matti Viren la 22.08. 23:52

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Koronakriittinen lähdekritiikki ei horju

ma 13.09.2021 22:43

Juha Ahvio

Akateeminen tiedeyhteisö on politisoitunut

su 29.08.2021 13:53

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jonkinlainen huimaus meitä vaivaa, kun emme itsenäisyyttä puolusta

ke 16.06.2021 18:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09.2021 00:22

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valeisradio hämärtää tarkoituksellisesti (?) uutisoinnillaan Interceptin uuden WUHAnin laboratorioraportin poliittisen merkityksen

pe 10.09.2021 11:09

Heikki Porkka

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) antaa väärän todistuksen lähimmäisestään

ke 14.07.2021 12:01

Tapio Puolimatka

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09.2021 21:09

Olli Pusa

Ilmastonmuutoksen kulissi putoaa?

ma 06.09.2021 11:19

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09.2021 23:47

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44