Helsingin Sanomien toissapäivän haastattelussa islamilaisen oikeuden asiantuntija  Asifa Quraishi-Landes haluaa, että länsimaissa annettaisiin “lisää tilaa ja tukea muslimien noudattamalle sharia-laille.” Hänen mukaan monikulttuurisuus edellyttää sitä, että hyväksytään sharia-lainsäädännön olemassaolo. ”Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla”, toteaa Quraishi-Landes.

Olen 100 % eri mieltä kuin tämä islamilaisen oikeuden asiantuntija. Sharia-lakien noudattamista ei missään nimessä tule sallia Euroopassa tai muualla länsimaissa. Ne ovat patriarkaalisia, naisten oikeuksia polkevia säädöksiä, jotka ovat ristiriidassa paitsi kollektiivisen moraalikäsityksen, myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen säädöksien kanssa.

On ristiriitaista haluta tulla Eurooppaan harjoittaakseen shariaa

Sharia-laki on joukko Koraanissa olevia sekä profeetta Mohammadin elinaikanaan antamia lainopillisia ratkaisuja ja ohjeita elämän eri tilanteisiin. Niitä noudatetaan paitsi muslimiyhteisöissä, myös tiukkaa islamia noudattavissa maissa kuten Saudi-Arabiassa.

Yleisinä piirteinä sharia-lakiin kuuluu mm. ruoskinta- ja kuolemantuomiot, tuomiot haureudesta ja avioliiton ulkopuolisista suhteista sekä perinnönjakoon liittyvät lait.

Silloin kun sharia-lait säädettiin noin 1 500 vuotta sitten, olivat ne sen aikaisiin olosuhteisiin nähden tasa-arvoiset sillä takasivat myös naisille pieniä oikeuksia. Siihen asti naisilla (varsinkaan Arabian niemimaalla) ei ollut mitään omia oikeuksia. Niin tai näin, lakeja ei olla kertaakaan päivitetty niiden julkaisun jälkeen ja ne ovat nyt auttamatta jääneet vanhanaikaisiksi ja naisia sortaviksi.

Näiden samaisten, 1 500 vuotta sitten säädettyjen lakien noudattaminen vuonna 2018 on hyvin ristiriidassa ihmisoikeuskäsityksen sekä tasa-arvon ja demokratian normien kanssa. Esimerkiksi naiset saavat vain puolet siitä perinnöstä, mikä annettaisiin miehelle.

Lännessä kansalaiset, erityiset naiset, ovat vuosikausia taistelleet päästäkseen eroon uskonnon asettamista epätasa-arvoisuuksista lainsäädännössä. Miksi sallisimme, että Euroopan muslimit harjoittavat täällä epätasa-arvoisia varjotuomioistuimia? Jos joku perhe haluaa elää sharia-lakien mukaan, se onnistuu vaikkapa Saudia-Arabiassa ja Iranissa. On ristiriitaista haluta tulla Eurooppaan harjoittaakseen shariaa, eikä sitä siksi tule sallia.

Itse ihailen sekulaaria ja tasa-arvoista järjestelmää ja se on yksi tärkeä syy minkä vuoksi asetuin Eurooppaan. Toivoisin, että tasa-arvoinen kulttuuri leviää täältä meidän kotialueelle Lähi-itään, eikä niin että sen epätasa-arvoiset (sharia-lait) käytännöt leviäisivät tänne.

Myös eri vähemmistöjen noudatettava Suomen lakia

Meillä Suomessa on jo nyt yhteisöjä, jotka vaativat sharia-lakeja, elävät valtio-valtiossa periaatteella, hakevat oikeutta mieluummin uskonoppineilta kuin virallisesta systeemistä, silpovat sukuelimiä, eivät salli lasten katsoa televisiota, ottavat useita vaimoja eivätkä välitä paikallisista tavoista.

Globaalin liikkuvuuden myötä myös lainsäädäntöä on uudistettava. Tänne rantautuu uusia virtauksia, tapoja ja kulttuureita, juuri kuten islamilaisen oikeuden asiantuntija  Asifa Quraishi-Landes Helsingin Sanomille totesi. Tämä sinänsä on hienoa. Mutta niitä kulttuurisia perinteitä ja uskonnollisia tapoja, jotka ovat hyvin ristiriidassa tasa-arvon normien kanssa, ei pitäisi sallia kasvattaa jalansijaa Suomessa. Muuten syntyy sukupolvi, jonka maailmankatsomus on ristiriidassa ympäröivän maailman kanssa.

Uskon tästä aiheutuvan haittaa paitsi yhteiskunnalle, myös yksilölle itselleen. Kun arvot poikkeavat valtaväestöstä merkittävästi, halukkuus rakentaa ja kehittää yhteiskuntaa on matala. Myös ihmisen identiteetti on kovilla, siksi helposti hakeudutaan kaltaiseensa seuraan ja voidaan jopa olla katkeria yhteiskunnalle joka on niin paljon antanut.

Minusta tulee nyt ensisijassa panostaa siihen, että Suomen lakia kaikkine tasa-arvoisine kohtineen noudatetaan kaikkialla maassa, myös eri vähemmistöjen keskuudessa ja perheiden sisällä.

Länsimaat ovat antaneet uusille tulijoille runsaasti mahdollisuuksia integroitua ja tarjonneet mahdollisuuksiensa mukaan heidän tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita. Tästä kaikesta maltilliset muslimit ovat olleet kiitollisia, ja he ovatkin pääsääntöisesti hyvin integroituneet uusiin kotimaihinsa.

Sitten on pieni ryhmä fundamentaalisia muslimeita, jotka vaativat itselleen erikoiskohtelua kuten (sharia-laki) uskontonsa nimissä. He ovat pieni, mutta äänekäs joukko.

Monikulttuurisuudessa paljon hyviä puolia, mutta sharia-laki ei kuulu niihin

Minusta kaikista kulttuureista voi ottaa hyviä paljoa: uusia ajattelumalleja, ruokia, perhekeskeisyyttä, mitä vain itse arvostaa. Monikulttuurisuus rikastuttaa Suomea, kunhan yllä olevat vaaratekijät huomioidaan. Sharia-lain hyväksyminen ei missään nimessä ole rikastuttavaa monikulttuurisuutta, vaan vaarallista yhteiskunnan toiminnan rapauttamista.

YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.” Ihmisoikeuksien tarkoituksena on taata kaikille turvallinen, ihmisarvoinen elämä. Pidetään jatkossakin eurooppalaiset yhteiskunnat shariattomina, ihmisoikeuksia kunnioittavina oikeusvaltioina.

Sen sijaan, että sharia-elementtejä tuodaan Eurooppaan, olisi parempi kannustaa sharia-lakia tulkitsevia lisätä tasa-arvon elementtejä omiin lakehinsa siellä missä niitä noudatetaan. Kaikille kansalaisille tulee taata Suomessa yhtäläiset oikeudet tasa-arvoiseen kohteluun, ja esimerkiksi lestadiolais- tai musliminaisiin kohdistuviin uskonnollisiin pakotteisiin kuten elämäntapojen kontrollointiin tai alaikäisten hunnunkäyttöön tulee voida puuttua.

Maailman ihmisistä vain noin viidesosa elää demokraattisessa, tasa-arvoisessa valtiossa. Näissä valtioissa epätasarvoisten vaatimuksien rajoittaminen ei ole rasismia tai syrjintää, vaan ainoa tapa ylläpitää hyvää systeemiä vastaisuudessakin.