Perussuomalaisessa puolueessa valittiin uusi puoluejohto ja numerot olivat erittäin selvät. Uusi puheenjohtaja selvisi jo ensimmäisellä kierroksella. Siitä huolimatta loikkarit, vastustajat ja media kehtaavat käyttää sanaa ”kaappaus”. Katsoisivat peiliin.

Minä ja lukuisat muut kunnallisvaaleissa ehdolla olleet emme päässeet edes puolueen jäseniksi ja äänestämään puoluekokoukseen. On varsin kieroa, että äänet ja vaalityö kyllä kelpaavat, mutta jäsenmaksu ei. Tällaista puoluetta ei taida Suomen poliittinen historia tuntea toista.

Puoluehallituksen toiminta on ollut jäsenten hyväksymisessä tänä keväänä täysin luokatonta. Asioita tutkineille on täysin selvää, että tarkoituksena lukuisilla jäsenten hylkäämisillä oli estää Halla-ahon valinta. Myös entisen puoluehallituksen jäsenen ja pitkän linjan työmyyrä Terhi Kiemungin erottaminen vaalien alla oli härskiyden huipentuma. No, nyt ei ainakaan voida väittää, että puheenjohtajan valinnan olisivat ratkaisseet jostain pimeistä kellareista kömpineet junttaajat.

Sen sijaan 12.6.2017 jää historiaan päivänä, jolloin Kokoomus ja Keskusta tekivät vallankaappauksen sillä perusteella, etteivät halua noudattaa enää omaa hallitusohjelmaansa. Soini hännystelijöineen liittyi kaappaukseen 13.6.2017. 

Tulee mieleen ikävästi myös vastaava kaappaus 14 vuotta sitten, jolla toinen eliittien kannalta väärä voittaja eli Anneli Jäätteenmäki "heivattiin" ulos. Silloinkin riitti vain pääministerin henkilön vaihtaminen, hallitusohjelma pysyi samana kuten voi tästä musiikkivideostanikin nähdä.

Demokratialla on kovin vähän tekemistä tämän kaikkien aikojen kesäteatterin kanssa. Tämä vallankaappaus oli toki elegantti ja hiljainen tussahdus. Kukaan ei kuollut vielä. Toista se oli 70-luvulla Etelä-Amerikassa. Silti tämänkin Suomi-nimisen tuontibanaanitasavallan kaappauksen takana vaanivat osin samat imperialistiset voimat. Ristiriitaiseksi asian tekee se, että nimenomaan EU-kansanäänestyksestä puhunut tuore Eurooppa-ministeri Sampo Terho varmaankin eniten hermostutti ulkomailla asti, mutta ehkä nämä puheet olivat vain osa hämäystä, jolla pyrittiin toisenlaiseen lopputulokseen.

Pääministeri Sipilälle sopi tietysti oikein hyvin tämän arvottoman näytöksen ajoitus, sillä mulla medialla ei ollut aikaa tarttua Seuran juttuun. Mitä lie muuta hautautuu tämän sirkuksen alle?

Pidetään vaalit sitten nyt tai kahden vuoden päästä, minulla on nyt kaksi tärkeää ajatusta pohdittaviksi Perussuomalaisille:

Ensinnäkin, nyt on aika yrittää koota kansallismieliset joukot yhteen. Timo Soinin persoonan vuoksi on syntynyt monta kansallismielistä pienpuoluetta Itsenäisyyspuolue, Köyhien asialla, Muutos 2011, Reformi jne., mikä on aivan turhaa voimien hajottamista. Kynnyskysymyksiksi jäsenyydelle ei saisi nostaa mielestäni juuri muuta kuin vakavat rikostuomiot sekä tietysti sitoutuminen kansallismieliseen ohjelmaan.

Toiseksi, valtamedia on valinnut puolensa niin selvästi, että siitä on tullut osapuoli. Mielestäni on syytä harkita Italian Viiden Tähden Liikkeen strategiaa eli asettaa koko kotimainen media toistaiseksi täydelliseen boikottiin ja ottaa tiedotus kokonaan omiin käsiin.

Henkilökohtaisesti tietysti toivon nyt, että Perussuomalaiset voisi olla myös minun puolueeni ja voisin antaa oman panokseni Suomen puolesta.