Blogi: Matti Viren, ti 21.07.2020 20:52

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

Korona-elvytys

Pakettia kutsutaan Korona (elpymis)ohjelmaksi. Kaikki vähänkin asioita tuntevat myöntävät, että Koronalla -paketilla on Koronan kanssa hyvin vähän, jos mitään, tekemistä. Ohjelma alkaa käytännössä 2021, eikä silloinkaan tuulen nopeudella. Komission pitää nimittäin vielä hyväksyä rahoitussuunnitelmat (mihin ”lahjoja” ja ”lainoja” aiotaan käyttää). Jos kyseeseen tulevat julkiset investoinnit, ne tuskin alkavat ennen vuotta 2022. Korona kai on kuitenkin nitistetty jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Pankkien pelastaminen

Paljon uskottavampi selitys on Italian ja Espanjan pankkien surkea kunto, joka estää terveen rahoitustoiminnan. Pankkien heikon tilan haavoittuvuutta vielä korostaa asianomaisten valtioiden huono rahoitusasema (ylivelkaantuminen). Tällaisessa tilanteessa luulisi luontevan ratkaisun olevan osittainen velkojen anteeksianto (Kreikan 2011 malliin). Ongelma vaan on siinä, että tämä operaatio koskisi kipeästi ranskalaisia (ja osin myös saksalaisia) pankkeja. Siksi pallo yritetään potkaista naapuritontille. On hieman paradoksaalista, että Euroopassa on 2007/8 alkaneen pankkiirisin jälkeen ponnistelu voimakkaasti lainsäädännön (resoluutioiden) kehittämiksesi, joka sulkisi pois julkisten varojen käytön pankkien ”pelastamiseen”. Nyt kuitenkin raotetaan takaovea valtioiden interventioille. Vertailun vuoksi on syytä todeta, että Yhdysvalloissa samaa ongelmaa ei ole, koska ”huonojen” pankkien on sallittu mennä konkurssiin (ja lasku on langennut omistajille). 2000 –luvulla konkursseja on ollut lähes 300, jos kohta ne ovat koskeneet kaikkien pienimpiä pankkeja. Euroopassa pankit ovat olleet täysin immuuneja konkursseille.

Vienti kasvaa

Koska pankeista ei oikein tohdita puhua, puhutaan viennistä. Yleinen hokema on, että viennistämme 60 % menee EU –maihin, joten EU:n maiden elpyminen on meille elämän ja kuoleman kysymys. Tässä selityksessä on kuitenkin monta ”muttaa”. 60 prosenttia on sekin hieman yläkanttiin, koska Englannin eron jälkeen osuus on tippunut 50 prosentin pintaan (maksutasetilaston mukaan 2019 51 prosenttiin). Mutta olennaisempaa on se, että ns. elvytys ei suinkaan koske koko Eurooppaa, vain hyvin korostetusti vain Etelä- ja Itä-Euroopan maita. Yleisen elvytyksen sijaan ohjelma on pikemminkin tulonsiirto Pohjois- ja Länsi-Euroopan mailta mainituille avunsaajamaille. Ongelma on siinä, että avun suurimmat vastaanottajat ovat Suomen viennin kannalta lähes merkityksettömiä (Kreikan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Romanian) yhteenlaskettu osuus Suomen viennistä (vientituloista) on (oli 2019) maksutasetilaston mukaan vain 5.3 %. Jos vielä huomioidaan Puola, luku nousee 7.3 prosenttiin. Toisaalta ”muiden (kuin Suomen) maksajien” Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan osuus on 28.4 %. Jos vielä mukaan otetaan Ranska, luku on 32.2 %. On hieman vaikea nähdä, että Suomen kokonaisvienti voisi kasvaa, koska maksajien (mukaan lukien Suomen) talous tuskin kohenee, koska ne ovat niin rajusti nettomaksajia. Ainoa selitys olisi se, että ”lahjat” tulevat ehkä aiemmin kuin tulevat veronkorotukset, mutta on hieman vaikea on uskoa, että taloudenpitäjät ovat idiootteja, jotka arvostavat 10 euroa tänään arvokkaammaksi kuin 50 euron takaisinmaksua huomenna. Sama logiikkaa koskee tietenkin myös Suomea. Saamme ehkä joitain lahjoja (ehkä 3.5 Mrd.) mutta jos maksut ja vastuut ovat 13 Mrd., mikään taloudellinen kalkyyli ei tuota tulosta, jonka mukaan elpymispaketti elvyttää Suomen taloutta. Jos joku pystyy sellaisen loihtimaan, niin kiireenvilkkaan vain pääuutisiin. Oli jos väännetään rautalangasta; vientiargumentti on tyhmä ainakin Suomen osalta, koska EU:n sisällä siirretään tuloja viennin kannalta väärään suuntaan. Toisaalta jos ajatellaan, miten finanssipolitiikka vaikuttaa makrotalouden malleissa (ks. vaikka EKP:n mallin simulointi, dokumentti s. 120), on vastaus yksikäsitteisen selvä oli finanssipolitiikan kerroin mikä tahansa: vienti supistuu ja tuonti kasvaa. Ei tässä tapauksessa Euroopan Unionin (kokonais)vienti EU:n ulkopuolelle supistuu. Jos Eurooppa menettää vientimarkkinoita maailmalla, miten me voidaan perusteella nimenomaan viennillä EU:n elpymispakettia.

Ainoa dokumentti, joka olen nähnyt, on komission oma mallilaskelma, josta jo aiemmin kirjoitin (ks. viite). Siinä oletuksena oli se, että kaikki rahat käytettäisiin julkisiin investointeihin (siis periaatteella jos, ja jos). Laskelman mukaan elpymisohjelma olisi sekä itserahoittava että talouskasvua kiihdyttävä. Näin optimistisia arviota finanssipolitiikan tehosta en ole nähnyt sitten 1970-luvun, mutta aina siihen joku nytkin uskoo. Minua jäi vain lukuisten olettamusten joukossa kaivelemaan etenkin olettamus siitä, että julkiset investoinnit ovat äärimmäisen kannattavia (julkisen pääoman tuottoaste > 20 %). Jos näin olisi, VR:n markkina-arvon pitäisi varmaan olla suurempi Microsoftin.

Kasvu kiihtyy

Elpymisohjelman paljon mainostettuna tavoitteena on kasvun käynnistäminen Euroopassa. Tällöin on pakko kysyä, onko todella niin, että Euroopan ongelma on kysynnän vähäisyys tai rahoituksen saatavuus hyviin projekteihin. En usko kumpaankaan väitteeseen. EU:n osuus koko maailman kaupasta on 12 %. Maailman tuonnin imu on sitten lähes 10 kertainen sen nykyiseen viennin tasoon verrattuna. Eli markkinoita kyllä piisaisi, jos EU:lla olisi vain kilpailukykyistä vietävää. Jos sitä ei ole, tuotannon pysyvälle kasvulle ole edellytyksiä vaikka kotimaista nimellistä kysyntää kasvatettaisiin kuinka paljon. Kun velkaantuneisuus on ajettu äärirajoille ja tulojen kasvunäkymät ovat heikot, eivät edes kulutusmenot enää reagoi ”lisäelvytykseen”.

Rahoituksen saatavuutta seurataan nykyään lukuisten kyselyin ja indikaattoreiden voimalla. Minun mielestäni mikään niistä ei kerro akuuteista pullonkauloista investointien rahoituksessa (vaikka tätä jargonia jatkuvasti ylläpidetään esimerkiksi yrittäjäjärjestöissä). EKP osto-ohjelmat ovat Koronan jälkeen tuoneet markkinoille 3000 miljardia euroa (lisä)likviditeettiä, joten on vähän vaikea uskoa, että 750 miljardia enää tekisi kvalitatiivista eroa rahoituksen hinnan ja saatavuuden suhteen. Italiakin saa edelleen (kymmenen vuoden) lainaa 1.3 prosentin korolla.

Oikeusvaltioperiaate voimaan

Useassa Koropakettia koskevissa kommentissa on noussut esiin ajatus siitä, että paketin paras puoli on se, että jäsenmaita voidaan jatkossa paimentaa paremmin ruotuun vetoamalla esimerkiksi ”oikeusvaltioperiaatteeseen”. Tuntuu siltä, että joidenkin mielestä on samantekevää, mitä talousvaikutukset ovat, kuhan vain päästään rokottomaan oman maailmankatsomuksen kannalta vastenmielisiä hallituksia. Luulisi kuitenkin, että oikea tie edetä on kysyä ”kansalta” haluaako se, että Eurooppa-neuvostolla tai komissiolla on valta mitätöiden jäsenvaltioiden lakeja tai syrjäyttää niiden hallituksia, jos ne eivät miellytä jäsenvalioiden edustajien enemmistöä sen sijaan, että annettaan EU:lle valta hallinnollisia toimilla (taloudellisilla sanktioilla) päästä samaan päämäärään.

Digi ja vihreät tavoitteet

 

Jonkinlainen ristiriita on siinä, että elpymisohjelmaa mainostetaan nimenomaan elvytysohjelmana talouden taantumasta, mutta toisella kädellä sitä myydään ”ilmasto-ohjelmana”. Vielä empiväisempi ole Digi-hankkeiden suhteen. Totta, että Eurooppa on niissä jäänyt jälkeen esimerkiksi Amerikasta, mutta se ei varman johdu valtion satsauksen puutteesta. Päinvastoin Yhdysvaltojen menestys johtuu juuri siitä, että markkinat ovat toimineet tehokkaasti; ne taatusti osaavat asiansa paremmin kuin jotkut poliitikot tai byrokraatit Brysselissä.

Koko EU:n ongelma on siinä, että talousajattelu on jäänyt jonnekin 1940/50 –lukujen taitteeseen, jolloin vielä ”lännessäkin” uskottiin valtakunnansuunnitteluun ja säännöstelyn/kontrollin autuuteen. Anglosaksisten maiden tai Kiinan talousmenetys ei tehnyt mitään vaikutusta Brysseliin. Taustalla on jotenkin ranskalainen markkinavihamielisyys, joka kumpuaa satojen vuosien takaa. Kun kysytään eri maiden kansalaisilta, onko markkinatalous hyvä, ranskaiset ovat säännöllisesti ylivoimaisia peränpitäjiä vastauksissaan.

Tutkimus on valttia

Hallitus sanoo nojaavansa tieteeseen, osaamiseen ja tutkimukseen päätöksenteossa. Hyvä. Mutta en ole nähnyt ainuttakaan laskelmaa ja selvitystä elpymisohjelman vaikutuksista Suomelle. Toki eduskunta on kuullut joitain asiantuntijoita, mutta muuten olemme muutaman fraasin varassa. Koronastakin pystyttiin pikavauhtia laittamaan pystyyn selvitysryhmiä, mutta nyt mitään ei ole edes yritetty tehdä.

On kova kiire

Elpymisohjelma on hirveän iso asia, ehkä tärkein päätös, minkä eduskunta joutuu tekemään vuosikymmeniin. Mutta kuvaan

kuuluu, että on kova kiire. Ei selvityksiä, ei kansalaiskeskustelua. Juridiikka, joka oli kaikki kaikessa SOTE-uudistuksen valmistelussa, on nyt pelkkää ilmaa. Ja taas toistetaan kulunutta fraasia: ”ei tiedetä vielä lopullista tarjousta”. Mitä muuten sillä tiedolla enää päätöksen jälkeen tehdään? Kansalaismielipide, ei tunnu kiinnostava edes mediaa. Sekin on jo puolensa valinnut. Onneksi on sentään oikeusvaltioperiaate voimassa. Mitä me muuten sillä tehdään?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/wp-admin/post.php?post=310258&action=edit

https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp944.pdf

 

 

Matti Viren ti 21.07. 20:52

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Koronakriittinen lähdekritiikki ei horju

ma 13.09.2021 22:43

Juha Ahvio

Akateeminen tiedeyhteisö on politisoitunut

su 29.08.2021 13:53

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

AUKUS yllätti EU:n

ti 21.09.2021 14:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09.2021 00:22

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valeisradio hämärtää tarkoituksellisesti (?) uutisoinnillaan Interceptin uuden WUHAnin laboratorioraportin poliittisen merkityksen

pe 10.09.2021 11:09

Heikki Porkka

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) antaa väärän todistuksen lähimmäisestään

ke 14.07.2021 12:01

Tapio Puolimatka

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09.2021 21:09

Olli Pusa

Ilmastonmuutoksen kulissi putoaa?

ma 06.09.2021 11:19

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09.2021 23:47

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44