Blogi: Matti Viren, ma 10.08.2020 22:15

Velkaannu ja pelasta maailma!

 

 

 

29.6 YLE kertoi Maaseudun tulevaisuuden ja eräiden muiden lehtien kyselystä, jonka aiheena oli EU:n äskettäin hyväksytty elpymisohjelma. Vastaajia valistettiin ennen varsinaista kysymystä seuraavalla tiedolla: EU-maiden johtajat sopivat 750 miljardin rahastosta, jolla elvytetään jäsenmaiden taloutta koronataantumasta. Sanonta kuulosta viattomalta, mutta minua vaivaa tavattomasti ajatus siitä, että olisi jotenkin itsestään selvää, että 750 velkaoperaatio ”elvyttäisi” taloudet Coronan seurausten jäljiltä (ei puututa nyt siihen, oliko ”elvytys” tai Corona ”elpymispaketin todellinen syy).

Mistä loppujen lopuksi on kysymys? Itse asiassa hyvin yksinkertaisesta asiasta. Otamme velkaa tänään ja maksamme velan takaisin huomenna. Itse asiassa idea on sama kuin jos posti toisi meille uuden luottokortin, jossa olisi vaikka 10 000 euron luottoraja. Miten reagoisimme. Säntäsimmekö heti kauppaan ostamaan 10 000 eurolla hyödykkeitä vain puistelisimme päätämme ja arvelisimme, että emme tahdo selvitä nykyisistäkään luottokorttilaskuista. Todennäköisesti laittaisimme kortin pöytälaatikkoon ja unohtaisimme koko jutun (elvytyksen). Tulos saattaisi olla toisenlainen, jos olisimme italialainen kotitalous, ja pääministerimme kertoisi, että kiltit suomalaiset maksavat luottokorttivelkamme. Ehkä epäilisimme, voivatko he olla niin hulluja, mutta kannattaisi ainakin kokeille, kelpaako kortti Guccin kaupassa.

Mutta palataan Suomeen. Jokainen ”koulua käymätönkin” ymmärtää, että jotta ”elvytys” toimisi, ”ostamista” estävät jotkut rajoitukset markkinoilla (voi ostaa vain maksamalla etukäteen). Jos näin on, ulkopuolinen laina siirtää ”budjettirajoitusta” ja voin tehdä sen, mikä on pitkällä tähtäimellä paras vaihtoehto, eli tehdä tarvittavat ostokset/investoinnit.

Nyt olemme kriittisen kysymyksen ääressä: onko meillä nyt todellakin tilanne, jossa niin kotitaloudet kuin yrityksetkin ovat lainamarkkinoilla siinä määrin sitovien lainarajoitusten alaisia, että he eivät voi tehdä haluamiaan taloustoimia. Toisaalta onko heillä nykytilanteessa sellainen optimistinen käsitys tulevasta tulokehityksestä, että he ovat halukkaita lisävelkaantumiseen tulevia suuria tuloja vastaan?.

Eikö tilanne ole täsmälleen päinvastoin. Viimeisen kahden vuosikymmen tulokehityksen perusteella useimmat varmaan olettavat, että reaalitulot eivät kasva mihinkään, pikemminkin päinvastoin. Miksi he velkaantuisivat, kun velkoja ei voi maksaa pois kasvaneilla tuloilla. (Komission taustapaperissa tosin uskotellaan, että näin voi sittenkin käydä ja elvytys on itserahoittavaa; aktiviteetin kasvu on niin jättiläismäisen suuri, että kasvaneet verotulot kattavat kasvaneet velanhoitomenot).

Mutta mikä on saanut meidät uskomaan elvytysten ihmeitä tekevään voimaan. Perinteinen selitys on 1930-luvun suuren laman ”onnistunut” lopettaminen. Kuten kaikki tietävät. lama loppui massiiviseen julkisen vallan menojen kasvuun (tosin hieman eri tarkoituksiin eri maissa). Mutta 1930-luvun lama oli kuitenkin hyvin erikoislaatuinen. Eikö meidän pitäisi pikemmin ajatella sotien jälkeistä aikaa, jolloin talouskasvu oli ennätysmaista eikä mitään suurempaa lamaa tullut vastaan, (Suomessa) ennen 1990-lun alkua. Mutta ei tämä kehitys suinkaan perustunut mihinkään elvytykseen. Julkinen sektorin oli massiivisesti ylijäämäinen aina finanssikriisiin 2009 asti. Sen jälkeen se on ollut kroonisesti alijäämäinen joka ainoa vuosi 2010 jälkeen. Eikä talouskasvusta ole tietoakaan. Huomatkaa, että julkisen sektorin ylijäämä oli 1970-luvulla parhaimmillaan yli 10 % BKT:sta. Nykyrahassa se vastaisi 24 miljardia euroa.

Ajatellaan vaikka Saksan talousihmettä 1948 jälkeen. Ei se perustunut millään tavoin elvytykseen vaan tiukkaan finanssipolitiikkaan. Saksassa, samalla tavalla kuin kaikissa muissakin länsimaissa julkisen sektorin perusjäämä oli selkeästi ylijäämäinen aina 1974 öljykriisin asti. Saksan talousihmeen isä Ludwig Erhard uskalsi Saksan miehityksen vielä kestäessä uhmata viranomaisia ja (muita) poliitikkoja ja poistaa ”kaikki” säännöstelytoimet ja kilpailun rajoitukset. Tunnettu tosiasia on, että hän suhtautui hyvin kriittisesti (jopa vihamielisesti) EU:n komission (ja koko EU apparaatin) säännöstelyhenkiseen ja markkinoihin nuivasti suhtautuvaan ajattelutapaan. Jos yhä eläisi, olisi hän varmaan kauhuissaan EU:n nykysuuntauksesta.

Kaikki varmaan tietävät, että Erhard kirjoitti kirjan ”Wohlstand fűr alle” (hyvinvointia kaikille), joka Suomessa on käännetty nimellä ”Saksan talousihme” (Gummerus 1959). Moni kuvittelee pelkästään kirjan otsikon perusteella, että Erhard olisi ajanut takaa jonkinlaista sosialistista tulojen uudelleenjakotaloutta. Mielestäni tällainen tulkita perustuu täydelliseen väärinkäsitykseen Erhardin ajatuksista. Todisteeksi riittänee yksi sitaatti hänen edellä mainitusta kirjastaan. Olen viime aikoina säikähtänyt voimaa, jolla koko sosiaalisella alalla on kohotettu huuto kollektiivisen turvallisuuden puolesta… jos tämä sairauden leviäminen jatkuu, luisumme yhteiskuntajärjestelmään, jonka vallitessa jokaisella on käsi naapurin taskussa: periaatteeksi tulee silloin: Minä huolehdin toisista ja toiset minusta. Sokeus ja velttous, jotka ohjaavat meitä huolto- ja hyvinvointivaltiota kohden, voivat koitua vain turmioksemme. Tämä harras halu on ehkä enemmän kuin mikään muu omiaan surmaamaan hitaasti mutta varmasti todelliset inhimilliset hyveet: halun omaksua vastuuta, lähimmäisen ja ihmisrakkauden, halun pitää puoliaan, valmiuden huolehtia itse itsestään ja paljon muuta hyvää”. Erhard pääsi historiaan Saksan ”talousihmeen” isänä. Rohkenen epäillä, että samanlaista titteliä ei tyrkytetä nykyiselle EU:n komissiolle.

 

Matti Viren ma 10.08. 22:15

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Koronakriittinen lähdekritiikki ei horju

ma 13.09.2021 22:43

Juha Ahvio

Akateeminen tiedeyhteisö on politisoitunut

su 29.08.2021 13:53

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

AUKUS yllätti EU:n

ti 21.09.2021 14:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09.2021 00:22

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valeisradio hämärtää tarkoituksellisesti (?) uutisoinnillaan Interceptin uuden WUHAnin laboratorioraportin poliittisen merkityksen

pe 10.09.2021 11:09

Heikki Porkka

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) antaa väärän todistuksen lähimmäisestään

ke 14.07.2021 12:01

Tapio Puolimatka

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09.2021 21:09

Olli Pusa

Ilmastonmuutoksen kulissi putoaa?

ma 06.09.2021 11:19

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09.2021 23:47

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44