Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo blogissaan 16.3., että ”perjantaina käsiteltävässä lisätalousarviossa on mukana paketti yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tueksi. Paketti on toistaiseksi tarpeenmukainen, mittaluokaltaan lähes 5 miljardia euroa”. Summa kuulostaa pahaentisesti hieman samanlaiselta kuin viime hallituksen ajaman SOTE –uudistuksen rahoituksen yhdeksi kulmakiveksi tarjotut 4 miljardin ATK/digitalisaatio -säästöt. Mitä viiden miljardin takana loppujen lopuksi on, selviää ehkä loppuviikosta, mutta jo nyt on ilmeistä, että kyse enemmänkin (Finnveran) lainavaltuuksista kuin suoranaisista menonlisäyksistä. Niiden osalta summat ovat olleet vain kymmenien miljoonien eurojen suuruusluokkaa.

Aiheellinen muutos on tietenkin se, että yritysten verojen ja SOTE -maksujen maksuaikoihin annetaan joustoja ja lainamarkkinoiden likviditeetin tarjonta turvataan. Mutta kaikella kohtuudella – eivät nämä joustot mitenkään riitä kompensoimaan tulossa olevaa kysynnän romahdusta.  Nyt on syytä polttaa rahaa oikein kunnolla; eikä kannata näperrellä minkään täsmätoimien kanssa, vaan keskittyä sellaisiin, jossa vaikutus on mahdollisimman nopea. Jos hallitukselta tulee taas 30 kohden elvytysohjelma, tietää heti, että ”peli on menetetty”.

Se on selvää, että yritysten likviditeetti on koetuksella ja silloin ensiksi tulee mieleen mahdollisuus, että yritykset voisivat lainata verottajalta ja eläketurvajärjestelmältä alkuvuonna maksetut verot ja maksut (niin pitkäksi aikaa kuin Corona jyllää). Ongelma on tietenkin siinä, että alkuvuotta on kulunut kovin vähän, ja vaikuttavia toimia tarvitaan jopa koko loppuvuodeksi. Siksi ei pitäisi tuskailla työnantajamaksujen keventämisessä vaikka koko loppuvuodeksi. Ja jos niitä kevennetään, niin kevennetään sitten paljon. Viisi miljardiakin on pikku raha ”tässä konkurssissa”

Entä kotitaloudet. Työttömyys tulee vääjäämättä kasvamaan, ja työttömyysturva ja tulosidonnainen sosiaaliturva paikkaavat osin ostovoiman menetyksen. Mutta ei pitäisi suoralta kädeltä sulkea pois tuloveron kevennyksiäkään. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on peruttaa kesäksi kaavaillut hyödykeverojen kiritykset.

Varmaa on myös, että myös kunnat ovat pian ahdingossa. Menot kasvavat mutta verotulot hiipuvat sitä mukaa, kuin yksityinen sektori lomauttaa tai irtisanoo työvoimaansa. Ei tähänkään ongelmaan ole muuta ratkaisua kuin miljardiluokan lisätulonsiirrot kunnille.

Viimeiset kymmenen vuotta meillä on ollut hallitukset, jotka ovat surutta kasvattaneet julkisia menoja ja velkaa, riippumatta siitä, onko ollut korkea- vai laskusuhdanne. Ja valitettavan harvoin menojen kasvun perustelut ovat kestäneet kriittistä tarkastelua; menojen korkeasta tasosta on tullut hyve (”tulevaisuus”, ”hyvinvointivaltio”, ”tasa-arvo”) ja budjettikurista moraaliton pahe (kirottu ”leikkauspolitiikka”). Millään tavalla ei ole varauduttu siihen, että joku todellinen kriisi voisi toteutua, mistä kertoo myös Rinteen/Marinin hallituksen elvytysvara (miljardi euroa). Toki miljardi euroa on paljon rahaa, mutta nykytilanteen valossa luvussa vaikuttaisi olevan ainakin desimaalipilkkuvirhe.

https://tem.fi/blogi/-/blogs/elinkeinoministeri-mika-lintila-yrittajia-tuetaan-vaikeassa-tilanteessa

https://yle.fi/uutiset/3-11257315