"Irakiin palautetun turvapaikkaturistin surma viime syksynä on paljastumassa kusetukseksi."

Näin ytimekkäästi ja oikeaan osuvasti toteaa jälleen kerran perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, jolla hän viittaa keskusrikospoliisi KRP:n viime viikolla antamaan ilmoitukseen siitä, että se on aloittanut esitutkinnan epäillyistä törkeästä petoksesta ja törkeästä asiakirjojen väärennyksestä liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevaan langettavaan päätökseen.

Poliisilla on nimittäin vahvat epäilyt ja konkreettista aineistoa, että kuolleeksi väitettyä, Suomesta käännytettyä ja Irakiin palautettua turvapaikanhakijamiestä ei sittenkään surmattu, vaan hän onkin elossa.

Poliisin mukaan langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen olisi elossa.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi perjantaina vuonna 1996 syntyneen naisen, joka on Suomesta turvapaikkaa hakeneen, kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tytär. Häntä epäillään törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Ilta-Sanomat uutisoi torstaina KRP:n vahvistaneen, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) langettavaan ratkaisuun vaikuttanut kuolintodistus on Irakin viranomaisten mukaan väärennetty.

"Keskusrikospoliisi on tehnyt tiedonhankintaa asiaan liittyen ja muun muassa Irakista on saatu vastaus sinne lähetettyyn oikeusapupyyntöön. Asiassa on suoritettu kuulusteluja ja yksi henkilö on pidätetty", kertoi tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo Keskusrikospoliisista 22. huhtikuuta 2020 ja hänen mukaansa on mahdollista ja jopa todennäköistä, että epäiltyjä tulee tutkinnan edetessä enemmänkin.

Aarnisalon mukaan poliisille on tullut pitkin aikaa viitteitä, jotka viittaisivat siihen, "että onkohan tässä nyt ihan kaikki kohdallaan" ja jo pidemmän aikaa on tehty esiselvittelyä.

"Kun on syytä epäillä -kynnys ylittyy, poliisille tulee tutkintapakko eli pitää kirjata rikosilmoitus ja selvittää asiat juurta jaksain", Aarnisalo tiedotti.

Tapaus liittyy siis Suomen saamaan tuomioon ihmisoikeuksien rikkomisesta, kun EIT antoi langettavan päätöksen Suomea koskevassa ihmisoikeusvalitusasiassa 14.11.2019.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pohti 16.11.2019 Facebookissa EIT:n antamaa langettavaa päätöstä:

”On hyvin mielenkiintoinen ajatus, että Suomen pitäisi taata kuolemattomuus täältä poistetuille ulkomaalaisille. Kaikki tietävät, että Irak on vaarallinen maa. Maan vaarallisuus ei kuitenkaan ole peruste kansainväliselle suojelulle.

Erityisen mielenkiintoinen on ajatus, että Suomi olisi vastuussa ulkomailla olevien ulkomaalaisten hengestä, kun samaan aikaan kukaan ei tunnu olevan vastuussa niistä Suomessa asuvista suomalaisista, jotka ovat joutuneet turvapaikanhakijoiden uhreiksi.

Miksi Suomen on suojeltava ulkomaalaisia ulkomailla mutta ei suomalaisia Suomessa?"

EIT:n ratkaistavaksi viedyssä asiassa oli kyse siitä, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö olisi surmattu kotimaassaan Irakissa pian paluunsa jälkeen.

Langettavassa päätöksessään EIT katsoi, että Suomi oli rikkonut menettelyssä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja 2 ja 3, jotka käsittelevät oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa. EIT kiinnitti päätöksessään erityistä huomiota siihen, että Suomen viranomaiset eivät olleet tehneet tulevaisuuden uhan arviointia asianmukaisesti.

EIT ei hyväksynyt Suomen perustelemaa käännytyspäätöstä EIT:lle, jonka mukaan Ali oli valinnut palata Irakiin "vapaaehtoisesti" eli vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta eikä Suomi siten olisi vastuussa hänen kohtalostaan.

Suomi tarjoaa käännytyspäätöksen saaneille vapaaehtoisen paluun ohjelmaa. Se on sisäministeriön ja siirtolaisjärjestö IOM:n menettely ja siinä turvapaikanhakija saa Suomelta rahaa, mikäli palaa kotimaahansa vastustelematta.

Kun kielteinen päätös on lainvoimainen, toinen vaihtoehto on jäädä Suomeen ilman oleskelulupaa ja mahdollisesti joutua poliisin pakkopalauttamaksi.

KRP:n kerrottua esitutkinnan aloittamisesta perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti siitä, mitä Irakiin palautetun turvapaikkaturistin "surman" seurauksena Suomessa tapahtui:

"Jos joku on jo unohtanut, tapaus aiheutti suoranaisen maansurun ja oli häpeä Suomelle. Palautukset Irakiin keskeytettiin sen vuoksi."

Heti EIT:n tuomion jälkeen poliisi keskeytti turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin. Rikosperusteisia palautuksia jatkettiin kuitenkin edelleen. Palautukset olivat jäissä lopulta vain hyvin lyhyen ajan, korkeintaan kaksi viikkoa.

Sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo piti EIT:n Suomelle langettamaa tuomiota tuolloin "häpeällisenä" ja vaati johtavia virkamiehiä arvioimaan ja varmistamaan, että vastaavaa ei enää tapahdu.

EIT:n tuomion vuoksi Migri kävi uudelleen läpi satoja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä siltä varalta, että niissä on vastaavia puutteita. 319 tarkastetusta tapauksesta puutteita kerrottiin löytyneen kymmenestä.

Mitä tulee marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT:n Suomelle antamaan ainutlaatuiseen langettavaan tuomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta, tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen katsottiin rikkoneen elämää suojaavaa kakkosartiklaa.

On erityisesti huomattava, että valituksen EIT:lle oli tehnyt eli EIT:n käsittelyä pyysi "tapetuksi" eli kuolleeksi väitetyn henkilön lähiomainen, juuri tämä Suomessa asuva Alin tytär Noor, joka myös sai Suomelta käännytyspäätöksen vuonna 2016..

Maahanmuuttovirasto perusteli Noorin kohdalla käännytyspäätöstä muun muassa sillä, että hänen äitinsä ja isänsä muodostaisivat Noorille ja hänen tyttärilleen Irakissa turvaverkoston.

On merkille pantavaa, että Suomi tuomittiin korvaamaan kantelun tehneelle eli valekuolleen turvapaikanhakijaisän tyttärelle 20 000 euroa sekä tuhansien eurojen edestä kulukorvauksia "huomattavista kärsimyksistä", jotka aiheutuivat isän käännytyksestä ja tyttären kohtalosta omaisena, jota hän esitti isänsä valekuoleman avulla Suomessa.

Korvaukset olisivat tulleet maksettaviksi 14. toukokuuta, jolloin EIT:n tuomiosta olisi tullut lopullinen.

Ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen on nyt ilmoittanut, ettei epäiltäessä rikosta makseta korvausta eikä oikeudenkäyntikuluja.

Tutkinta kohdistuu nyt siihen, annettiinko EIT:lle väärää tietoa Irakin kansalaisesta.

Erityinen huomio kiinnittyy lisäksi siihen, että Oinonen kertoo Suomen hallituksen tuoneen EIT:n tietoon, ettei Suomella ole ollut missään turvapaikkaprosessin vaiheessa käytössä alkuperäisiä asiakirjoja. Eipä tietenkään, koska sellaisia ei ole ollut.

Siksi Suomi ei ole pystynyt todistamaan asiakirjojen aitouttakaan.

Ulkoministeriö täten myöntää, että irakilaismiehen kuolemaa ei koskaan vahvistettu.

Kuitenkin muun muassa Yle on esitellyt useassa yhteydessä polleasti "Alin lähiomaisten" toimittamaa väärennettyä kuolintodistusta alkuperäisenä ja uskotellut todistuksessa olevan Irakin terveysministeriön oikeuslääketieteellisen osaston leima.

"Emme ole pystyneet vahvistamaan myöskään sitä, onko tämä henkilö Irakissa väitetysti kuollut vai ei. Tämä seikka on ollut EIT:n tiedossa alusta lähtien, ja se todetaan myös EIT:n antamassa tuomiossa", ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen sanoo.

Poliisi on lukenut hyvin tarkasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle langettamaa tuomiota ja tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo valaisi Yle Uutisissa perjantai-iltana varovasti tapauksen taustoja kertomalla "epäilysten heränneen" heti, kun poliisi oli saanut asiakirjat käännettyä arabiasta Suomen kielelle.

"Siinä oli jo selkeästi nähtävissä semmoisia yksityiskohtia ihan päättelemällä asiakirjojen sisältöä ja muuta poliisin silmin katsottaessa, niin herätti epäilykset", Aarnisalo muotoili.

Yle TV1:n uutisankkuri Matti Rönkä ja oikeustoimittaja Päivi Happonen hakivat yhteisvoimin Yle Uutisissa vastausta kysymykseen:

"Jos Suomen keskusrikospoliisi ensisilmäyksellä näkee epäilyttäviä asioita, niin miten on mahdollista, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei huomattu väärennöksiä tai epäjohdonmukaisuuksia?"

"No, tämä on erittäin hyvä kysymys, johon meillä ei tässä vaiheessa ole vastausta. Mutta jos käy ilmi, että EIT on tehnyt väärennettyjen asiakirjojen pohjalta edes osittain ratkaisun, niin onhan se äärimmäisen vakava asia ja pahimmillaan se voi jopa heikentää tuomioistuimen uskottavuutta ainakin täällä Suomessa", Happonen arvioi.

Tästä muistuu väistämättä mieleen teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion hiljattain kirjoittama, ansiokas 18.3.2020 Oikeassa Mediassa julkaistu blogi "Sorosin rahoitus vaikuttaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomareihin", johon kannattaa ehdottomasti perehtyä.

Joka tapauksessa tässä Irakin Alin valekuolematapauksessa on alun pitäen tärkeää palata "sylttytehtaalle" eli surullisen kuuluisaan vuoteen 2015, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita - heidän joukossaan irakilainen 44-vuotias turvapaikanhakija “Ali” ja hänen tuolloin 19-vuotias tyttärensä "Noor".

Suomi antoi vuonna 2016 "Alille" käännytyspäätöksen ja hän palasi Bagdadiin talvella 2017. Viikkoja paluunsa jälkeen hänet väitettiin tapetun.

Koko punavihervasemmistokaarti Suomessa Ylen ja Helsingin Sanomien vanavedessä toistivat tätä feikkikuolemaa totena ja pyrkivät antamaan tarkoituksenhakuisesti virheellisen kuvan, että Suomi olisi tehnyt väärin käännyttäessään irakilaismiehen kotimaahansa.

Toisin sanoen viesti, millä yritettiin huijata kaikkia, oli tämä: kun Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, hänet tapettiin heti Irakissa.

Ei voi mitenkään välttyä siltäkään ajatukselta, että jotkut tahot voisivat olla tahallaan olleet suunnittelemassa Suomelle EIT:n langettavaa päätöstä.

Saatiinko keksityllä kuolemalla näin junailtua Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaama tuomio Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta ja mitä tarkoitusta palvelemaan?

Tunteisiin vetoavasti helmikuussa 2018 Yle rummutti tarinaa, jossa kuvattiin Alin ja Noorin käännytyspäätösten olevan "kaksi pisaraa kielteisten päätösten meressä". Samalla kerrottiin "Bagdadissa kajahtaneesta neljästä laukauksesta".

"Kolme luodeista osuu keski-ikäiseen irakilaismieheen, Aliin. Ali kuolee ampumahaavoihinsa.

Vain viikkoja aiemmin Ali oli Suomessa hakemassa turvapaikkaa. Sitä ei koskaan annettu", Yle kirjoitti sydäntäsärkevästi sekä esitteli Alin tyttären Noorin nyyhkytarinan tapahtuneesta koskien isänsä "kuolemaa" ja isän "viimeisiksi jääneitä sanoja tyttärelleen".

Niin ikään esillä pidettiin Alin Maahanmuuttovirastolle sepittämiä tarinoita jo aiemmin Irakissa miehen kokemista tappouhkauksista ja tappoyrityksistä, hänen työskentelystään armeijassa Saddam Husseinin hallinnon aikana sekä sen jälkeen ihmisoikeuksiin ja korruptioon erikoistuneena rikostutkijana, jossa hän väitti saaneensa työnsä vuoksi vihamiehiä.

Miehen väitettiin myös olleen työpaikkansa ainoa sunnimuslimi.

Vaikka Maahanmuuttovirasto piti Alin taustaa ja koettuja tappoyrityksiä tosiasioina, irakilaismies sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän valitti hallinto-oikeuteen, mutta huonolla menestyksellä.

Päätös pysyi kielteisenä.

Ketään ei tässä vaiheessa varmaankaan yllätä, että Yle oli valinnut juuri Alin sekä hänen tyttärensä Noorin haastateltavaksi elokuussa 2017 julkaistuun Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista kertovaan Ylen dokumenttiin "Turvapaikanhakija itkee", jossa surkuteltiin kaksi vuotta "pakolaisaallon" jälkeen monen turvapaikanhakijan saaneen Suomessa vastaanoton, joka oli johtanut epätoivoon ja kyyneliin.

"Tutkin ihmisoikeuksien toteutumista ja korruptiota. Suhtaudun työhöni hyvin vakavasti. En suostunut lahjottavaksi. En kuulu mihinkään aseelliseen ryhmään enkä kannata mitään sellaista. Ja ne ihmiset pitävät minua vihollisenaan. Minulla on hyvä lakimies. Hänen mukaansa minulla oli vahvat perusteet ja minua ihmetyttää, miksi sain kielteisen päätöksen", Ali vakuutti dokumentissa.

Myös hänen tyttärensä Noor kertoi dokumentissa islamilaista harhautusta eli taqiyyaa tarkasti noudattaen oman tarinansa "välikohtauksesta", jossa hänet sen sijaan oli yritetty siepata:

"Jostain ilmestyi musta auto, jossa oli tuntemattomia pelottavan näköisiä miehiä. Kaverini seisoi edessäni. Miehet tarrasivat häneen kiinni. Minua pelotti kauheasti."

Noor kertoo Ylen dokumentissa päässeensä takaisin kotiin ja väittää, ettei sen koommin uskaltanut lähteä ulos. Kaverinsa kohtaloa hän ei kuitenkaan tiedä, mutta siitä hän on tietoinen, että ainakaan kaveri ei palannut kotiinsa.

Noorin keksimä tarina jatkuu niin, että yrittäessään kaapata hänet autoon, sieppaajat olivat huutaneet häntä nimeltä.

"He halusivat viedä minutkin, mutta onni oli puolellani", näin satuilee siis Ylen vuoden 2017 dokumentissa Alin vuonna 1996 syntynyt tytär, jonka nyt perjantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti kantaa Twitterissä 22. huhtikuuta 2020:

"Sisäministeri Maria Ohisalo!

Rummutitte viime syksynä äänekkäästi irakilaisen turvapaikanhakijan 'surmaa' ja käytitte sitä poliittisena keppihevosena.

Jos tapaus paljastuu petokseksi, aiotteko jatkossa olla vähemmän hyväuskoinen nyyhkytarinoiden edessä?"

Nyt kun Alin kuolemantapaus todella näyttää paljastuneen petokseksi, myös Ylen oli pakko myöntää "ennennäkemätön turvapaikkahuijaus". Ensimmäinen se ei kylläkään ole laatuaan, sillä aiemminkin Euroopassa mutta myös Suomessa on todistettu lukuisia muitakin törkeitä "turvapaikkahuijauksia".

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ei ole lainkaan yllättynyt, että tapaus osoittautui huijaukseksi.

Purra ihmettelee, ettei muka asian EIT:hen vienyt irakilaismiehen tytärtä prosessissa avustanut Pakolaisneuvonta tiennyt mahdollisista vääristä tiedoista.

"Kuulostaa ihmeelliseltä. Aivan varmasti kaikki maahanmuuttoasioiden parissa olevat tietävät, miten paljon väärennettyjä asiakirjoja on liikkeellä. Ilmeisesti järjestö ei edes yrittänyt selvittää paperin aitoutta vaan vei sen suoraan EIT:hen.

Tarina kun sopi sen omiin tavoitteisiin. Ei kyseessä ole mikään neutraali kansalaisjärjestö vaan turvapaikkateatterin oleellinen peluri", Purra huomauttaa ja on sitä mieltä, että Pakolaisneuvonnan ja muiden turvapaikkaprosessissa hyvin kiinteästi toimivien niin sanottujen kansalaisjärjestöjen toiminta täytyy selvittää perinpohjaisesti.

Suomessa pitää aloittaa hänen mukaansa selvitys myös tapauksen poliittisesta prosessista, kunhan KRP on saanut tutkintansa päätökseen.

"Järjestelmä sallii toinen toistaan karmeampia huijauksia, joista ei valitettavasti edes haluta oppia mitään. Niihin selvästi jopa kannustetaan.

Tässä taas yksi perustelu sille, että koko niin kutsuttu humanitaarinen maahanmuutto Suomeen on lopetettava."