Yli 60 islamilaista johtajaa ja imaamia Ranskasta, Belgiasta, Britanniasta, Tunisiasta ja eri islamin uskon edustajaa kiertävät Eurooppaa sanoutuakseen irti islamistisesta terrorismista ja kunnioittavat terrorin uhreja Euroopassa käymällä paikoissa, joihin terrori-iskuja on tehty, kertoo Gatestone Institute.

"He ovat matkustaneet kuudesta suuresta Euroopan maasta ja käynnistäneet Euroopassa rauhanmarssin osoittaakseen, että ainakin jotkut muslimit todella tuomitsevat terrorismin eivätkä halua olla tekemisissä islamin nimessä murhia tekevien kanssa", kirjoittaa pakistanilainen toimittaja ja kommentaattori Khadija Khan artikkelissaan.

Nämä eri islamilaisten uskontojen edustajat ovat tehneet epätavallisen ja poikkeuksellisen työn sanoutumalla yksiselitteisesti irti terroristeista vierailemalla terrori-iskujen tapahtumapaikoilla, Khan jatkaa.

Khadija Khanin mukaan monet pitävät imaamien pyrkimyksiä "rohkeana" kannanottona "voittaa takaisin" niiden länsimaiden luottamus, jotka ovat oikeutetusti vihastuneet viimeaikaisiin terrori-iskuihin Iso-Britanniassa, Ranskassa, Belgiassa, Israelissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja suuressa osassa maailmaa.

Mutta mikä on rohkeaa ja takaisin voittamista, kun kysymys on islamista, jonka ainoana tavoitteena on maailman yliherruus, "vääräuskoisten” alistaminen ja pa­kot­ta­minen sharian käs­kyval­taan?

Jos muslimit ovat tilan­teissa, joissa he voisivat joutua rangaistaviksi heikon vähemmistöasemansa takia tai jos se estäisi muslimien valtapyrkimyksiä ja "vääräuskoisten" alistamista, muslimien velvollisuus on kätkeä todelliset aikeensa. Isla­minoppineille kysymys on sharian mää­rää­mästä kät­ketyn ji­hadin strategi­asta.

Voisiko tässä muslimijohtajien lompsimisessa Euroopan terrori-iskujen paikoilla olla kysymys taqiyyasta?

Taqiyya oikeuttaa ja velvoittaa muslimia valehtelemaan ja ker­tomaan har­haanjohtavia puolito­tuuk­sia (kitman), käyttämään ilmauksia, joilla on toinen merkitys, kuin mitä kuulijat olet­ta­vat (tawriya) sekä imitoimaan ei-musli­mien käyt­täytymistä, teesken­telemään näille ystä­vällisyyttä ja soluttau­tumaan heidän jouk­koon sa­laisuuksien sel­vittämiseksi.

Musli­mien on lu­vallista käyttää näitä menetel­miä kaikissa tilan­teissa, joissa heidän tarvitsee suo­jella henkilökohtaista tai islamin etua.

Eri­tyisesti tilanteissa, joissa muslimien oma kun­nia ja ­valta-asema on kyseenalais­tettu, kasvojen säilyttämi­seksi ja ei-muslimen alistamiseksi turvaudutaan su­meile­matta va­lehte­luun ja "vääräuskoisten" hyväuskoisuutta voidaan näin hyvin ja ovelasti hyödyntää.

Khan pitää ironisena, että samaan aikaan kun imaamit marssivat Euroopan kaduilla, "liberaali" maailma on ollut kiireinen Kanadassa syytäessään ja tuhlatessaan miljoonia "ulkomaalaiseen terroristitaistelija" Omar Khadriin ja Yhdysvalloissa hemmotellessaan ja lelliessään ISISiä ja islamilaista terrorismia muodon vuoksi pahoittelevaa Linda Sarsouria.

Sarsour vaatii "jihadia" presidentille ja hänen twiittinsä sisältävät rasistisia kommentteja.

Khan korostaa, että lännelle väkivaltaisia islamisteja ja rauhan nimessä marssivia "jaloja ja miehuullisia" imaameja vahingollisempia saattavat olla mahdollisesti kuitenkin väkivallattomat muslimit, kuten Linda Sarsour.

"Sarsour edelleen saalistaa muiden kulttuurien naiiveja ihailijoita ja ruokkii maailmalle muslimien uhriasemaa ilmeisesti yrittäen ruoskia esiin vihamielisiä tunteita ja ajatuksia."

Sarsour suosittelee esimerkiksi käynnistämään jihadin nykyistä Yhdysvaltojen hallintoa vastaan ​​kutsumalla sen jäseniä "valkoisiksi nationalisteiksi", "fasisteiksi" ja "islamofobeiksi". Hän on myös lähettänyt lämpimät terveisensä Assata Shukarille, joka surmasi amerikkalaisen poliisin, karkasi vankilasta ja pakeni Kuubaan.

Khanista on ärsyttävää ja tuskallista katsoa "tällaisten islamistien" turvautuvan ja vetoavan jihad- ja sharia -sanoihin, joiden merkitys tunnetaan "liiankin hyvin" muslimimaailmassa.

"Ja sitten he myöhemmin yrittävät maalailla näitä sanoja arvatenkin sinisilmäisiä, hyväuskoisia ja helposti narrattavia länsimaisia varten mahdollisimman mukavaan ja väkivallattomaan muotoon."

Khan vakuuttaa, että "kovan linjan" muslimit ottavat kirjaimellisesti profeetta Muhammadin sanat ja teot, haditit. Niissä käsketään selvästi vaatimaan jihadia "vääräuskoisia" vastaan.

Koraanissa on muun muassa jae, jossa sanotaan:

"Ja tapa heidät kaikkialla, missä tahansa saat heidät kiinni ja karkota heidät aina, kun he ovat karkottaneet sinut, ja fitna on pahempaa kuin tappaminen."

Fitna on sekasorron, kapinan, levottomuuden ja kärsimysten levittämistä - koettelemusten koettelemusta ja tuskaa. Se on islamilaisen kalifaatin valtaanpyrkimismuoto ja siitä on Hollannin Vapauspuolueen johtaja Geert Wilders käsikirjoittanut silmiä avaavan 17-minuuttia kestävän Fitna -lyhytdokumentin.

Pakistanilainen kommentaattori Khan muistuttaa artikkelissaan, että valtaosa islamistijohtajien jo vuosia radikalisoimista muslimeista ei tiedä rauhasta mitään.

"He ovat ilmeisesti omaksuneet kirjaimellisen tulkinnan monista jakeista ottaakseen ei-muslimimaailman haltuunsa ja määräten ihmiskuntaa islamilaisen uskonnon avulla."

Järjestöt, joiden väitetään olevan "väkivallattomia", kuten Muslimiveljeskunta, Amerikkalais-islamilaisten suhteiden neuvosto (CAIR) ja Pohjois-Amerikan islamilainen yhteisö (ISNA) kuitenkin edustavat ideologiaa, jonka yksinomainen tarkoitus on määrätä Saudille, Talebanille tai Iranille tyypillinen sharia-laki maailmaan.

Esimerkiksi Muslimiveljeskunta ja CAIR sekä Britain's Islamic Relief ja 80 muuta järjestöä lisättiin Yhdistyneiden arabiemiirikuntien nimettyjen terroristijärjestöjen luetteloon vuonna 2014.

Monet luetteloiduista järjestöistä, kuten Hizbollah ja Boko Haram ovat jo väkivaltaisia, toteaa Khan.

Muslimivel­jes­kunta tunnetaan siitä, että se on sovel­tanut pitkäjän­teistä kätke­tyn ji­ha­din strate­giaa, joka täh­tää länsimai­sen sivilisaation tuhoami­seen sisältä käsin. Se hyö­dyntä­ä länsimaiden "heik­kouksia", sen de­mokra­tiaa, suvait­se­vai­suutta ja uskon­non- ja sananvapautta. Salafis­tit, wahhabiitit ja muut "maltta­matto­mam­paa mie­lenlaatua" edusta­vat ja suoraa, fyy­sistä jiha­dia ihannoi­vat ryhmitty­mät taas eivät epä­röi il­maista "vääräuskoisten" alista­miseen ja shariaan liittyviä ta­voit­tei­taan suo­raan myös lännessä.

Khanin mukaan jokainen, joka yrittää "kaupata islamia ja shariaa ei-militanttina", edustaa itseasiassa ääri-ideologiaa ja paljastaa vain itsensä yrittäessään huijata maailmaa.

Khanin mielestä jokaisen on tärkeää tietää, että islamistit pitävät "rauhanomaisia" ​​muslimeita kuitenkin luopioina. Eräs tällainen "luopio" oli Mansoor Hallaj. Häntä kidutettiin ja hänet teloitettiin hirvittävällä tavalla.

Khan näkee sen symboloivan sitä, kuinka nämä ääriryhmät ovat hyökänneet raa´asti ketä tahansa vastaan ilman armoa, joka on yrittänyt tarjota "ystävällisempää ja lempeämpää versiota" islamista.

"Äärimuslimit ovat itse asiassa pelanneet tätä peliä vuosikymmenien ajan lännessä ja myös muslimimaailmassa. He eivät ole ainoastaan ​​myrkyttäneet heidän oman nuorisonsa mielet muita uskontoja vastaan, vaan myös valmistautuvat tekemään väkivaltaa muiden uskontojen ihmisiä vastaan ja ottavansa maailman haltuun huutaessaan ​​jihadia", Khan täsmentää.

Khan huomauttaa, että nykyajan ihmiset sekä idässä että lännessä ovat tietoisia jihadin väkivaltaisuudesta ja he ovat nähneet verilöylyjä ja joukkomurhoja aina, kun lausetta "Allahu Akbar", "Allah on suurin" on kaiutettu.

"Siksi sana jihad nykyisessä historiallisessa asiayhteydessä voikin ainoastaan herättää epäilyksiä ja suuttumusta ketä tahansa kohtaan, joka julistaa toivovansa jihadia", hän perustelee.