Maapallon väkiluku saavutti miljardin vuonna 1804. Tänään meitä on jo noin 8 miljardia. Väestöräjähdys kuormittaa luontoa ennennäkemättömällä tavalla. Syntyvyyden lasku laskisi myös päästöjä. Ilmastonmuutos ei tarkoita vain lämpötilan nousua tai laskua, se tarkoittaa myös tuulisuutta. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa stressiä lajeille, jotka ovat herkkiä muutoksille. Jos lisääntyvä UV-säteily ajaa vesikirput pois järvistä, se vaikuttaa ravintoverkkoon, koska vesikirput ovat kaloille merkittävä ravinto. Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja, joten Kiinan ja Intian päästöt vaikuttavat meidän geoekosysteemiimme.  

On tärkeää olla tietoinen ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Samaan aikaan on tärkeää ymmärtää suhteellisuus. Pitää ensin hahmottaa, mikä on meidän osuutemme maailman hiilidioksidipäästöistä. Energiantuotanto Suomessa on jo nyt ympäristöystävällistä. Normaali siirtymä kulkee kohti puhtaampaa teollisuutta, kunhan maltamme odottaa teknologian kehittymistä. Meillä ei ole ainakaan vielä sellaista teknologiaa, jolla voisimme pitää tuotantomme samalla tasolla kuin nyt, jos käytämme vain uusiutuvaa energiaa. Euroopan komission esityksessä ydinvoima laskettaisiin ilmastoystävälliseksi energiamuodoksi vain vuoteen 2040 asti. Mielestäni kyseinen takaraja olisi pitänyt poistaa. Pahin skenaario on tietysti se, että ydinvoima jää kokonaan ilman vihreää rahaa, sillä parlamentissa on paljon ydinvoiman vastustajia. EU:n komissiota ei ole juuri kiinnostanut Suomen merenkulun järkyttävät lisäkustannukset. Suomen viennistä 90 prosenttia kulkee tavalla ja toisella meriteitse. Suomi ei voi menestyä, jos tuotteemme eivät pääse maailmalle.  

Euroopan parlamentissa on 705 meppiä ja heistä suomalaisia on vain 14. Suomalaiset mepit eivät aja Suomen asiaa yhteisymmärryksessä. Ville Niinistö toimii ympäristövaliokunnassa raportoijana hiilinielujen LULUCF-asetuksessa. Niinistö esittää raportissaan, että EU kasvattaisi maankäytön ja metsien hiilinielutavoitetta (LULUCF) 490 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Näin ollen Suomen osuus kasvaisi 30 Mt CO2 ekv. Vuonna 2020 hyväksytty ilmastolaki tavoittelee 225 Mt CO2 ekv. vähennystä vuoteen 2030 mennessä. Komission pohjaesitys on ilmastolakisopuun nähden jo erittäin kunnianhimoinen, koska siinä esitetään 310 Mt CO2 ekv. vähennystä ja Suomen osuudeksi 17,8 Mt CO2 ekv. Joten jopa komission pohjaesitykseen nähden Niinistön esitys näyttäytyy ryntäilevänä. Mikä lie laittanut miehen rajoittamaan tuolla vimmalla hakkuita? Metsäteollisuutemme tarvitsee puita ja toimii osana ilmastonmuutoksen ratkaisua. Olen ympäristövaliokunnassa LULUCF-asetuksen varjoraportööri ja tulen esittämään ilmastolain tavoitteen mukaisia poistumia. LULUCF-asetuksesta äänestetään valiokunnassa huhtikuussa ja täysistunnossa touko-kesäkuussa. Poliitikoilta tulisi myös vaatia vaikutusarviointeja, ennen kuin he painavat äänestysnappia. Hitaasti kiiruhtamalla pääsemme varmemmin perille.