Olemmeko nyt saavuttaneet riittävästi sitä monen suomalaisen valtapuolueen kaipaamaa syvää integraatiota? Emme, tilanne tulee vielä huomattavasti pahenemaan. Ruotsi on väläytellyt jopa EU-eroa, koska pillastui palkkakysymyksestä. Ruotsi vastustaa EU:n minimipalkkadirektiiviä. EU-erolla väläyttely on tietysti vain nevottelutaktiikkaa, mutta ei merkityksetöntä. Kun alamme normaalissa puheessamme käyttämään saa EU-ero, se tekee tilaa tälle ajatukselle. Brittien menestyminen antaa rohkeutta ja luo uskoa myös muissa. Uskon ääni voittaa joskus järjenkin puutteen.

Viimeisin hullutus, jota EU:ssa pohditaan on ylähuone, eli EU-neuvosto muutettaisin ylähuoneeksi. Valtioidenvälisestä valtioiden sisäiseksi järjestelmäksi. Neuvoston sektorikohtaiset kokoonpanot muuttuisivat kamareiksi. Määräenemmistöpäätöksiä halutaan lisätä, jotta pienet maat eivät häiritse isojen maiden tavoitteita. Järjestelmää halutaan muuttaa periaatteellisella tasolla. Kun nyt ministerit edustavat maataan EU:ssa, niin uudistuksen jälkeen he edustavat EU:ta kotimaissaan, kuten komissaarit. Tämä kaikki tietysti yhteisen hyvän nimissä, koska alistuminen kuvitellun yhteisen edun nimissä vaatii kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden menettämistä. Edellinen yhteinen hyvä oli "koronapaketti".

Yhteinen kauppa ei vaadi yhteisiä velkoja, kaikkea ne kuitenkin kehtaavat väittää ja totuutena esittää. Se, että Puola ja Unkari kylpevät nyt meidän rahoillamme ei ole heille ilmaista. Osa sanoo sen ihan suoraan, että tiedämme EU:n ostavan meidän itsenäisyytemme. Tätä tietä on nyt kuljettu ja maali nähty. Seuraavaksi odottelemme komission ilmastopakettia, jolle Kiina ja Venäjä taputtavat jo etukäteen.