Koronaviruksen aiheuttaman katastrofin seuraukset on pyrittävä minimoimaan, ja juuri nyt tulee keskittyä estämään yrityksiä joutumasta konkurssiin. Hallitus on esitellyt paketin työttömyysaallon torjumiseksi. Hallituksen tulee muistaa myös ammatinharjoittajat ja toiminimiyrittäjät, jotka ovat ahdingossa.

Koronaviruksen aiheuttama teollisen tuotannon seisahdus Kiinassa osoitti, miten riskialtista suomalaisilta yrityksiltä on ollut hajauttaa arvoketjunsa Itä-Aasiaan pelkkien kustannussäästöjen toivossa. Pienet omat varastot, just in time -tuotantofilosofia ja liian pitkälle maan rajojen taakse ulottuvat tuotantoketjut ovat muodostuneet selväksi Akilleen kantapääksi kansainvälistyneille yrityksille.

Koronakriisistä viisastuneena yritysten pitäisi pyrkiä hankkimaan alihankkijansa mahdollisimman läheltä kotimaata. Ideaalitapauksessa tuotanto palautettaisiin kokonaan Suomeen, mutta tuotannon järjestäminen Euroopan talousalueen sisällä olisi hyvä alku.

Tuotantoketjun varmuuden lisäämisen, korkean laadun ja tuotteiden valmistuksen kotimarkkinoita lähempänä tulisi jatkossa saada enemmän arvoa kuin kustannussäästöjen tavoittelun kiinalaisella halpatuotannolla.

Koronavirus tulee aiheuttamaan jälleen uuden eurokriisin. Olisi tarpeellista kysyä EKP:n johtajilta, miksi he ovat elvyttäneet viimeiset 10 nousukauden vuotta?

Nyt on eväät syöty sekä keinot kaluttu loppuun. Valuuttaunioni toteutettiin liian erilaisten maiden kesken ilman liittovaltiorakenteita, ja siksi sillä ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Maailmanhistoriassa yksikään valuuttaunioni ei ole kestänyt ilman liittovaltiota.

EU:n liittovaltioprojektia ei pidä viedä eteenpäin syventämällä euroalueen integraatiota eurokriisin varjolla, vaan eurosta tulee luoda tiekartta ulos.

Viimeiset vuodet Euroopassa on käyty infosotaa, jonka tarkoituksena on ollut särkeä kansalliset tarinat. Niiden on ajateltu olevan aikansa eläneitä ja niiden tulisi nyt väistyä uuden uljaan maailmankylän tieltä.

Nyt on syytä kyseenalaistaa väite globalismin tuomasta vapaudesta ja turvallisuudesta. Globalismi siirtää hetkessä kehitysmaissa olevat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat Suomeen massamaahanmuuton myötä, ja heikentää näin sisäistä turvallisuutta.

Globalismin ilonsanoman takana on tosiasiassa tavoite siirtää kansallinen päätöksentekovalta kokonaisuudessaan ylikansallisille byrokraateille ja kansainvälisille suuryrityksille.

Koronakriisin johtopäätöksen on oltava paluu kansallismielisyyteen ja kansallisvaltiokeskeisyyteen. Vain kansallisvaltioilla on ollut kykyä näissä kriisiolosuhteissa järjestää omille kansalaisilleen tarvittava turva ja hoito.

Kansallisvaltio on osoittanut olevansa hädän hetkellä perheen, lähipiirin ja oman kansan jälkeen ihmisen tärkein identifikaation kohde. Kansallismielinen Suomi palauttaa suomalaisten tulevaisuudenuskon ja mahdollistaa suomalaisen työn uuden nousun.