"Kun pohdit omaa äänestyspäätöstäsi, kysy ehdokkaalta, mikä hänen mielestään on ongelma.

Jos ehdokas ei tunnista ongelmaa, on aivan varmaa, että hänellä ei ole siihen ratkaisuakaan."

Näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho rohkaisee äänestäjiä perjantaina 13.11.2020 julkaistulla kampanjavideollaan, jossa hän virallisesti kertoo pyrkivänsä Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaalien yhteydessä.

Halla-aho valaa luottamusta ihmisiin ja määrittelee You Tube -videollaan päättäjille kuuluvia perustehtäviä:

"Minä uskon vapaisiin kansalaisiin, jotka osaavat itse päättää, mitä he elämältään haluavat.

Päättäjien tehtävä ei ole keksiä ihmisille visioita, vaan tunnistaa, torjua ja ratkaista epäkohtia, jotka estävät ihmisiä toteuttamasta omia visioitaan."

Halla-aho huomauttaa, että Helsingin ei tarvitse olla maailmankaupunki eikä sen tarvitse kilpailla maailman metropolien kanssa asukasluvusta.

"Sen ei tarvitse olla sateenkaaripääkaupunki eikä ilmastopääkaupunki. Helsingin ei tarvitse olla monikulttuurinen eikä monikielinen.

Sen sijaan Helsingin pitää olla turvallinen, siisti, viihtyisä ja kohtuuhintainen kaupunki omille asukkailleen.

Lapsille, nuorille, opiskeljoille, työssäkäyville, yrittäjille ja eläkeläisille. Sellainen Helsinki on houkutteleva myös investoinneille, turisteille ja uusille veronmaksajille", Halla-aho tiivistää Helsingin kaupunkiin liittyviä ajatuksiaan.

Halla-aho luettelee videolla myös Helsingin tärkeimpiä epäkohtia, joihin hän haluaisi puuttua. Niitä ovat muun muassa asumisen sietämätön hinta, koulujen ja asuinalueiden eriytyminen, huumekauppa, turvattomuus, rikollisuus ja rikollisuuden uhka.

Juuri nämä epäkohdat estävät Halla-ahon mielestä monia ihmisiä elämästä sellaista elämää, jota he haluaisivat elää.

"Helsingin useimpien ongelmien takana on surkea väestökehitys. Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta.

Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä.

Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035. Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita.

Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto. Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja.

Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.

Helsingin nykyisen johdon mielestä mitään ongelmaa ei ole. Niinpä ei ole ratkaisujakaan", Halla-aho summaa.

Halla-ahon lähteminen ehdokkaaksi Helsingin pormestarikisaan tietää entistä tukalampia aikoja kokoomukselle, sillä perussuomalaiset tarjoaa uskottavan vaihtoehdon sille, joka on aiemmin äänestänyt kokoomusta. Lisäksi mutkia kokoomuksen kuntavaalimatkaan tuo se, kun Helsingin pormestari ja viime kuntavaalien ääniharava Jan Vapaavuori (kok.) ilmoitti, ettei hän aio asettua ehdolle ja hakea jatkokautta.

Setä Arkadia alias Timo Haapala sanookin suoraan Ilta-Sanomissa, että Halla-ahon pormestarikisaan ilmoittautumisen seurauksena kokoomuksen johtoasema Helsingissä on uhattuna.

"Halla-aho toi väriä pormestarikisaan" - "vauhtia ja vipinää Helsingin kuntavaalehin".

"Ainakin luvassa on mielenkiintoisia tenttejä, kun persut ja vihreät hakkaavat toisiaan", Setä Arkadia heittää leikkisästi.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2017 Jan Vapaavuori kahmi kaikkien aikojen äänisaaliin, lähes 30 000 ääntä (29 745), kun vihreiden pormestariehdokas Anni Sinnemäki ylsi 8 841 henkilökohtaiseen ääneen.

Samoissa kuntavaaleissa tuolloin ehdolla ollut europarlamentaarikko Jussi Halla-aho keräsi 5 668 ääntä. Halla-ahon henkilökohtaiset äänet olivat jopa neljännes perussuomalaisten kaikista eli yhteensä 21 882 äänestä Helsingissä.

Perussuomalaisille heltisi Helsingin nykyisessä kaupunginvaltuustossa viidenneksi suurimman puolueen paikka alle seitsemän prosentin ääniosuudella (6,7 %), ja sillä on valtuustossa kuusi paikkaa.

Helsingin suurin puolue on viime kuntavaalien mukaan kokoomus 25 paikalla (28,3 %). Järjestyksessä seuraavina ovat vihreät 21 paikalla (24,1 %), Sdp 12 paikalla (13,8 %) ja vasemmistoliitto 10 paikalla (11,2 %).

Kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho lähetti ilmoille voimakkaan myrskyvaroituksen viime perjantaina asettuessaan pormestariehdokkaaksi Helsinkiin, valtamedia ja muut puolueet saivat saman tien paniikkikohtauksen.

Punaviherhallituksen aisankannattajan virkaa hoitava keskusta tuli ulos heti varapuheenjohtajansa, kansanedustaja Petri Honkosen suulla ja syytti perussuomalaisia city-keskeisestä politiikasta arvioimalla puoluetta "Suomen Helsinki-keskeisimmäksi", joka on pahasti vieraantunut muun Suomen asioista ja ongelmista.

"Halla-ahon kaudella perussuomalaiset on täysin ummistanut silmänsä kehä kolmosen ulkopuoliselta Suomelta. Eduskunnassa perussuomalaiset keskittyy viikko toisensa jälkeen jauhamaan Helsingin asioista.

Pormestarin komeat käädyt kiinnostavat, maakuntien Suomi ei", Honkonen tilitti katkerana.

Sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kiirehti puolestaan viipymättä vakuuttelemaan viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että vihreiltä "on tulossa kovin lista koskaan tähän mennessä" kuntavaaleihin ja uskotteli, että "kilpailu varmasti tullaan vahvasti käymään vihreiden ja kokoomuksen välillä".

Ohisalo myös väitti, että jo ennen Vapaavuoren ilmoitusta jättäytyä pois pormestarikisasta "Helsingin osalta ollaan hyvään suuntaan menossa".

"Vihreillä on mahdollisuus saada ensimmäistä kertaa vihreä pormestari pääkaupunkiin", Ohisalo rehvasteli Ylen Ykkösaamussa.

Hän esitti niin ikään oman päätelmänsä siitä, että Vapaavuori olisi "laskenut todennäköisyyksiä" ja katsonut, ettei hänellä olisi enää näissä vaaleissa mahdollisuutta voittaa vihreitä.

Ohisalon omien sanojen mukaan Halla-ahon päätös asettua ehdolle ei "sinänsä yllättänyt", mutta silmin nähden ärsyyntyneenä hän kiersi ottamasta kantaa Jussi Halla-ahon nimitykseen Helsingin pormestarikisaan sen laajemmin - totesi vain lyhytsanaisesti asetelman nyt Helsingissä olevan "erittäin mielenkiintoinen" ja suhtautuvan tilanteeseen "hyvin suurella luottamuksella".

Ohisalo kohdisti huomionsa sen sijaan perussuomalaisten solvaamiseen ja kritisoi puolueen Helsingissä harjoittamaa politiikkaa kuvaten sitä muun muassa näin:

"Kyllä muut puolueet ovat kantaneet sitä vastuuta, yhdessä tehneet ratkaisuja ja löytäneet yhteistä säveltä, kun perussuomalaiset on usein jääneet ulkopuolelle ja sivuun. He eivät oikeastaan ole olleet päättämässä juurikaan helsinkiläisten hyvinvoinnin edistämisestä.

Jos tällaista johtajuutta Helsinkiin halutaan, niin ihmettelen hyvin vahvasti sitä.”

Vihreillä ja Ohisalolla on täysi oikeus vapaasti "ihmetellä", mutta hekin varmasti muistavat sen, että Halla-aho oli Helsingissä viime eduskuntavaaleissa koko maan ääniharava 30 596 äänellä.

On nimenomaan huomattava, ja vihreitäkin vaivaa se, että kyseinen Halla-ahon saama äänimäärä vastaa hyvinkin lähelle Vapaavuoren äänimäärää viime kuntavaaleissa.

Halla-aho oli ykkönen jopa vihreässä Kalliossa – ja ääniä ropisi muutenkin ympäri pääkaupunkia, aivan kuten Yle joutui tuolloin myöntämään.

Vaikka suurimmaksi puolueeksi kaupungissa kiilasi vihreät, tästä huolimatta Halla-aho oli suosituin ehdokas monella vihreidenkin ydinalueella.

"Hän esiintyi kärkihahmona, ja ihmiset äänestävät johtajaa", Yle uutisoi silloin.

Eli juuri tällaista johtajuutta Helsinkiin halutaan, Maria Ohisalo.

Iltalehti uutisoi 10.11.2020 ulkomaalaistaustaisten nuorten olevan yliedustettuina epäillyissä ryöstörikoksissa ja osuus kasvoi huomattavasti vuonna 2019, joka ilmenee Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta.

Aihe on noussut juuri voimalla keskusteluun, kun Helsingin Sanomat kertoi viime tiistaina Helsingin keskustassa liikkuvista, pääasiassa ulkomaalaistaustaisista nuorista, jotka ovat syyllistyneet muun muassa ryöstelyyn. Nuoria on HS:n mukaan 100–150.

Lauantaisessa Ylen Ykkösaamussa vihreä sisäministerimme joutuikin epämukavuusalueelle ja pääosin väistelemään vastuuta ja kysymyksiä koskien nyt esillä olevia Helsingin ydinkeskustassa sekä osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä kuljeksivan 100-150 vaarallisesti käyttäytyvän maahanmuuttajataustaisen nuoren Helsingissä tekemiä väkivallantekoja ja ryöstö- sekä henkirikoksia.

Jo kesällä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho otti väkevästi kantaa siihen, että "kun tummaihoiset ihmiset tappavat suomalaisia, ei kuulu kommentteja".

Oikea Media uutisoi siitä silloin laajasti.

"Rasistista väkivaltaa on kuulemma koko ajan kaikkialla, mutta melkein kaikki julkisuudessa riepotellut tapaukset paljastuvat ennemmin tai myöhemmin sepitetyiksi", Halla-aho alleviivasi.

"Sen sijaan suomalaiset uhrit ovat hyvin todellisia.

Oikeita päitä irrotetaan oikeilta ihmisiltä. Oikeita ihmisiä raiskataan ja poltetaan elävältä. Oikea ihminen, jonkun lapsi ja mahdollisesti muutakin, kuoli ilman mitään syytä Kaivopuistossa", Halla-aho korosti Facebook-päivityksessään.

Koko yhteiskunta onkin Halla-ahon mukaan "sotajalalla kuvitteellista rasistista väkivaltaa vastaan, mutta oikea suomalaisiin kohdistuva väkivalta on vain business as usual".

"Se haittaa päättäjiä vain sikäli, että se saattaa lisätä perussuomalaisten kannatusta", Halla-aho päätti osuvasti 29. heinäkuuta julkaistun Facebook-postauksensa, joka on kerännyt peräti 10 000 tykkäystä, 2 000 jakoa ja lähes 700 kommenttia.

Vaikka kaikki tietävät, että islamin profeetta Muhammed harjoitti pyhänä velvoitteenaan lapsiin kohdistuvaa pedofiilista seksuaalihäiriötä, jota raiskaukseksikin kutsutaan, sekä kiihotti vääräuskoisten tappamiseen ja edellyttää kaikkea tätä esimerkillään myös tietysti seuraajiltaan, siitä huolimatta valtamedialla on käsittämättömän huono islamin "lukutaito" edelleen eikä se joko halua myöntää tai se ei käsitä vieläkään sitä, että islam ei tule koskaan mukautumaan länsimaiseen demokratiaan - miksi se siis noudattaisi suomalaistakaan oikeustajua.

On käsittämätöntä, että aina vaan taivastellaan sitä, miksi perussuomalaiset eivät lämpene muslimimaahanmuutolle ja monikulttuurisuudelle.

Esimerkiksi MTV:n Uutisaamussa maanantaina vieraillulta Jussi Halla-aholta tivattiin, mitä hän oikein vihjaili pormestarikisan kampanjavideossaan todetessaan, että "Helsingin ei tarvitse olla monikulttuurinen".

Halla-aho vastasi tarkoittaneensa sillä Helsingille asetettua strategista visiota.

"Helsingin nykyinen johto ja nykyiset suuret puolueet ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin tulee edistää niin sanottua kansainvälisyyttä eli monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa. Me näemme että tämä on suurelta osin kielteinen ilmiö.

Se johtaa kaupungin ghettoutumiseen, pitää asumisen hintaa korkealla ja johtaa moniin muihin lieveilmiöihin. Aiheuttaa taloudellista kuormitusta sekä valtiolle että suoraan kunnalle, mutta joka tapauksessa veronmaksajalle."

Halla-aho painotti, että "maahanmuuton edessä on Suomessa perinteisesti nostettu kädet pystyyn".

"On haluttu luoda yleisölle sellaista mielikuvaa, että kyseessä olisi jokin luonnonvoima, joka tapahtuu täysin meistä riippumatta. Tällä tietysti paetaan vastuuta. Perustellaan se, miksi ei tehdä mitään ongelmille, joita maahanmuutto aiheuttaa", Halla-aho totesi ja lisäsi kysymyksessä olevan suurelta osaksi se, "minkälaista viestiä kunta ja valtio lähettää":

"Suomessa on epäterveitä houkutustekijöitä. Tänne voi muuttaa käytännössä veronmaksajien elätettäväksi koko loppuelämäkseen eikä yhteiskunta käytännössä aseta ihmisille minkäänlaisia kannustimia kotoutua, opetella kieltä ja työllistyä.

Tämä näkyy tuloksissa. Pääkaupunkiseudun toimeentulotukiasiakkaista yli puolet on tällä hetkellä ulkomaalaisia ja tilanne pahenee kaiken aikaa", Halla-aho kertasi totuttuun tapaansa.

Konkreettisia toimenpiteitä ja yksittäisiä asioita, mitä Helsingin pitäisi ja se voisi tässä tilanteessa tehdä, olisi Halla-ahon mielestä lakkauttaa ulkomaalaisille tarjottavat palvelut, erilaiset tulkkipalvelut, maahanmuuttajajärjestöille jaettavat tuet, sekä miten asuntopolitiikkaa priorisoidaan.

"Haluaako Helsinki ennen kaikkea tarjota kohtuuhintaista asumista ihmisille, jotka käyvät töissä täällä vai ihmisille, jotka ovat kokonaan tukien varassa?" Halla-aho peräänkuulutti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja näkee, että asiaa pitää ajatella kokonaisuutena ja hän huomauttaakin Helsingin olevan maahanmuuttoasioissa "valtion merkittävä keskustelukumppani":

"Helsingin pitää harjoittaa aktiivista edunvalvontaa valtiovallan suuntaan ja pyrkiä omalta osaltaan edistämään maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä, jotta se kehittyisi sellaiseen suuntaan, että Helsinki ei kärsi huonon maahanmuuton tuloksista."

MTV:n Uutisaamussa Halla-aho sai vastattavaksi myös kysymyksen siitä, miten hän aikoisi kääntää edukseen tämän nyt vapaaksi jäävän äänisaaliin eli Vapaavuoren viime vaaleissa saaman lähes 30 000 äänipotin.

"Maahanmuutto on täysin sokea piste Jan Vapaavuorelle, jolla muuten on toki erilaisia ansioita. Ne 30 000 ihmistä, jotka äänestivät Jan Vapaavuorta edellisissä kuntavaaleissa, eivät antaneet luottamuslausetta hänen maahanmuuttovisioilleen, vaan suuri osa heistä äänesti Anni Sinnemäkeä vastaan", Halla-aho alleviivasi viitaten MTV:n Uutisaamussa esitettyyn väitteeseen, että Vapaavuoren ajamalla politiikalla olisi vahvaakin kannatusta.

Halla-aho palautti mieleen Helsingin suurmoskeijahankkeen, josta tuli kuuma kysymys edellisissä kuntavaaleissa.

"Moni ihminen koki, että hän kuntavaaleissa äänestäessään ottaa itse asiassa kantaa suurmoskeijaan, jota Anni Sinnemäki kannatti ehkä hiukan lämpimämmin kuin Jan Vapaavuori", Halla-aho muistutti.

Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua koskettavissa vaaliväittelyissä tullaan siis varmasti puhumaan maahanmuutosta. Se sopii paremmin kuin hyvin Halla-aholle.

Aivan kuten kävi kevään 2019 eduskuntavaalien alla, kun ulkomaalainen pedofiiliaalto alkoi levitä Suomessa. Oulussa tuli julki vuoden 2019 alussa muslimimaahanmuuttajien tekemät lapsiin kohdistuvat vakavat seksuaalirikokset.

Keskustelu kuumenee nyt myös taas, mutta kuntavaalien edellä, kun tapetille nousevat maahanmuuttajataustaisten nuorten Helsingissä tekemät väkivallanteot ja henkirikokset.

Ja kaikkihan äänestäjät tietävät, että vain perussuomalaiset ovat valmiita "koviin keinoihin" eikä se voi olla näkymättä jälleen kannatuksessa.

Ylen 9.11.2020 julkaistun tuoreen kannatusmittauksen mukaan perussuomalaiset vahvistivat kakkospaikkaa 19,5 % (+ 0,5 %) kannatuksella.

Odottavalla kannalla on edelleen noin 3 % - yksikköä PS:n kannattajista eli potentiaalia on 22,5% - tasolle. Keskenään rähjäävät menettävät - Sdp nyt 21,2 % (- 0,6 %) ja kokoomus nyt 16,6 % (- 1,1 %).

Keskimääräistä vahvempia perussuomalaisten kannattajia ovat ammattikoulutetut, kokopäivätyössä olevat, keskituloiset, työntekijät, miehet, ikäryhmät 18-24 sekä 35-64 ja yrittäjät.

Työväestökannatus vahvistuu edelleen, nyt 33,8 % (+2 %). Samaten yrittäjäkannatus, nyt 26,5 % (+ 2,4 %).

Vaikka vihreät on vasemmistoon kallellaan olevien koulutettujen naisten puolue ja vihreiden kannatus painottuu naisäänestäjiin, perussuomalaisia tukevien naistenkin kannatus kääntyi nousuun, nyt 10,7 % (+ 2,2 %). PS:n mieskannatus on vahvaa, nyt 26,9 % (+ 1,4 %).

Potkua löytyy myös 18-24-vuotiaissa, jotka ovat omaksuneet yhä vahvemmin perussuomalaisuuden, kannatus nyt 20,6 % (+ 4 %). Kannatus 35-64-vuotiaissa on vankka, 20,9 % - 22,5 %.

Mielenkiintoista on pohtia lisäksi sitä, mikä selittää esimerkiksi sen, että keskustan kannatus vaihtelee asuinalueen tyypin mukaan eniten, mutta perussuomalaisten kannatus on suhteellisen vakaata eri asuinalueilla.

Perussuomalaisten suosio kun ei riipu asuinalueen tyypistä: puolue menestyy niin maaseudulla kuin kaupungeissa, ja se selviää uunituoreesta oikeusministeriön julkaisusta (sivu 313) "Politiikan ilmastonmuutos", jossa paneudutaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja politiikan muutoksiin laajemminkin.

Perussuomalaiset on ollut jo pitkään duunarien, mutta myös yrittäjien ylivoimaisesti suosituin puolue, joka tietänee sitä, että perussuomalaiset ovat väistämättä matkalla kuntavaalivoittoon.

Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset ei siis enää kerää kannatustaan erityisesti matalasti koulutetuilta, vaan puolueen kannatusprofiili on huomattavasti laajentunut.

"Puolueen kannatus on viime vuosina noussut tasaisesti etenkin kaupunkien keskustoissa, missä puolue ei ole kertaakaan menettänyt eduskuntavaalikannatustaan 2010-luvun aikana.

Puolue oli vuonna 2019 jo suosituin kaupunkien keskustoissa asuvien äänestäjien keskuudessa, ja siten perussuomalaisia voi jo pitää varteenotettavana uhkana vihreille ja kokoomukselle, joiden kannatus on perinteisesti tullut urbaaneilta alueilta", Politiikan ilmastonmuutos -tutkimuksessa todetaan.