Julkaisin 7. marraskuuta (klo 18:14) Facebook-päivityksen, jossa ennakoin, että Joe Biden julistautuu Yhdysvaltain presidentinvaalien voittajaksi ja hänen väkensä käyttää valtamediaa estääkseen äänestystuloksen lainmukaisuuden kyseenalaistamisen.

Demarit tekevät kaikkensa kiirehtiäkseen Joe Bidenin tunnustamista vaalien voittajaksi nyt laskettujen äänien perusteella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. [...] Tämä tapahtuu sen takia, että demarit saisivat estettyä ... asiat, joilla varmistettaisiin se, että ainoastaan lailliset äänet lasketaan.

Se, etteivät demarit suostu ... järjestelyihin, että luottamus vaalijärjestelmään voitaisiin taata, osoittaa osaltaan heidän käsittävän sen, että Bidenin äänimäärät perustuvat laittomien äänien laskemiseen.

Trumpin lakitiimin pyrkimysten estämiseksi demarit tulevat käyttämään valtamediaa. Sen kautta lisätään painetta presidenttiä ja republikaaneja vastaan sekä mahdollisesti kiihotetaan väkeä kaduille. Tätä tarkoitusta varten levitetään valeuutisia. [...]

En pidä täysin mahdottomana sitäkään, että some-jättiläiset (Big-Tech) sulkisivat presidentin ja hänen tukiryhmiensä yhteydet ulkomaailmaan. [...] Demarit tulevat käyttämään painostamiseen hallinnossa palvelevaa väkeään tiedustelupalveluissa ja liittovaltion poliisijohdossa. [...] Näin tapahtui edellisten vaalien yhteydessä ja pitkään myös sen jälkeen.

Vaalilainsäädäntö ja perustuslaki määrittelevät presidentin valinnan

Ne, jotka ovat valtaeliittiin yhdentyneen median armoille, ovat tietämättömiä monista asioista. Samoin oli neljä vuotta sitten, jolloin Donald Trump valittiin ensimmäiselle kaudelle. Se oli monille yllätys, myös minulle.

Monille voi nyt tulla yllätyksenä se, että Yhdysvallat on länsimainen oikeusvaltio, jossa presidentin valintaa määrittelee perustuslaki ja vaalilainsäädäntö.

Lainsäädäntö edellyttää määräaikojen noudattamista. Siihen ei kuulu ainoastaan määrätty vaalipäivä, jolloin äänestetään valitsijamiehistä, vaan myös määrätty valintapäivä, jolloin presidentin valinta virallisesti tapahtuu.

Edellinen oli tällä kerralla 3.11.2020. Jälkimmäinen on 6.1.2021. Myös tulosten ilmoittamisesta on määrätty osavaltioille ajankohta joulukuun puoliväliin [mikä korkeimman oikeuden tulkinnan (Ruth Ginsburg, 2000) mukaan on kuitenkin "proseduaalinen" eikä samalla tavoin ehdoton kuin edellä mainitut].

Kynnys poikkeamiin määräajoista on niin korkea, että sitä lienee mahdoton ylittää. Sen takia sekin, että äänimääriä muutetaan vaalipäivän jälkeen herättää merkittäviä peruslaillisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Poikkeamat laista eivät häviä sillä, että valtamedia jättää uutisoimatta niistä.

Pennsylvaniassa sekä osavaltion että liittovaltion korkein oikeus ovat jo puuttuneet siihen, ettei vaalipäivän jälkeen tulleita ääniä sekoitettaisi muihin ääniin. Se, että korkeimman oikeuden tuomari Samuel Alito joutui uudistamaan tuomioistuimen määräykseen, tukee väitettä, jonka mukaan määräystä ei ole noudatettu.

Aikatauluja koskeva laillisuusnäkökohta on ollut myös presidentti Trumpin perusajatuksena koko ajan. Hän ja hänen tiiminsä eivät ole edes vihjanneet siihen suuntaan, että lain säätämistä aikatauluista hänen taholtaan oltaisiin luopumassa tai poikettaisiin.

Päinvastoin. Trumpin lakitiimiin kuuluva Jordan Sekulow arvioi muutama päivä sitten, että oikeudelliset prosessit olisivat ohi noin "30 päivän kuluessa tai jotain". Valtamedia, joka spekuloi jollain muulla, elää tämänkin asian suhteen omassa luulotellussa todellisuudessa.

Osavaltio päättää valitsijamiehistään

Seuraavassa kuvaillaan mahdollista, hypoteettista, tapahtumain kulkua, joka johtaa presidentti Trumpin uudelleenvalinnan vahvistamiseen. Oikeudelliselta osin siinä mukaillaan Harwardin yliopiston professori Graham Allisonin kirjoitusta, joka julkaistiin National Interest -lehdessä jo 6.11. Allison palveli presidentti Bill Clintonin hallinnossa politiikasta ja suunnittelusta vastaavana apulaispuolustusministerinä.

Liittovaltion lain mukaan jokaisen osavaltion on päätettävä omasta valitsijamiesryhmästään. Nämä kokoontuvat kongressin istuntoon 6.1.2021, jossa presidentinvaalien laillinen voittaja virallisesti julistetaan.

Länsimaisessa demokratiassa ja oikeusvaltiossa valtamedialla ei ole valtuutusta julistaa presidentinvaalien voittajaa eikä valita presidenttiä, vaikka tällaista mielikuvaa harhaanjohtavasti levitetään.

Se, miten Bidenia on valtamedian avulla tuettu, on tutumpaa eräistä entisistä neuvostotasavalloista. Niissä toteutetuissa tuloksiltaan kiistanalaisissa vaaleissa on Kremlin tukeman ehdokkaan "voittoa" yritetty vanhan mediakoneiston avulla pönkittää.

Normaalitilanteessa osavaltiossa, jossa ehdokas on saanut enemmän ääniä, sen viranomaiset vahvistavat tuloksen ja lähettävät listan valitsijamiehistä kongressille. Yli 100 miljoonaa lähetystä käsittävän massiivisen postiäänitehtailun ja siihen liittyvien epäselvyyksien takia tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin normaali.

Koronaviruspandemian olettaisi hillinneen äänestysaktiivisuutta etenkin riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten parissa. Pandemiasta huolimatta ääniä annettiin huomattavasti enemmän kuin milloinkaan ennen.

Se, että äänestysluetteloiden mukaan ääntään eivät käyttäneet erityisen aktiivisesti ainoastaan lukuisat yli 90- ja 100-vuotiaat vaan myös vuosia sitten kuolleet, joista jotkut jopa useampaan kertaan, herättää epäilyjä vaalien rehellisyydestä.

Äänestysprosentti presidentinvaaleissa oli ennätyksellisyydessään käsittämättömän korkea. Jostain tupsahti noin 24–32 miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisvaaleissa. Nousua äänestysaktiivisuudessa oli jopa noin 20 %.

Jossain vaa'ankieliosavaltioiden piirikunnissa äänestysinto on ylittänyt neuvostoliittolaiset ennätykset ja rikkonut reippaasti myös sadan prosentin rajan!

Osavaltion lainsäätäjät eivät voi hyväksyä kyseenalaista vaalitulosta

Tietyissä osavaltioissa, joiden äänestystulosten saaminen on kyseenalaisella tavalla viivästynyt, niiden lainsäätäjillä on paitsi perustuslaillinen oikeus, myös velvollisuus äänestäjiä kohtaan todeta, että tulos ei ole oikea, vaan turmeltunut, virheellinen. Enemmistövaalijärjestelmässä lainsäätäjät ovat riippuvaisia äänestäjistään tavalla, jota Suomessa ei välttämättä aina täysin ymmärretä.

Mainittua päätelmää edeltävät tietenkin tutkimukset ja tuomioistuinten päätökset osavaltioissa, joissa laittomuuksia on osoitettu ilmenneen.

Äänten uudelleenlaskennassa, joka toteutetaan käsin (kuten Georgian osavaltiossa on päätetty tehdä), on mahdollista havaita lähinnä virheet, jotka liittyvät äänten laskemisessa käytettyihin ohjelmistoihin tai laitteistoihin, kuten esimerkiksi kiistanalaiseen Dominion Voting System -järjestelmään. Laillisia ääniä ei kuitenkaan kyetä enää erottamaan laittomista, eikä äänensä antaneiden henkilöllisyyttä todentamaan [ellei sitä alkulaskennan tarkkailuvaiheessa tehty].

Esimerkiksi laillisuudenvalvontajärjestö Judicial Watch nosti jo aiemmin tänä vuonna haasteen Pennsylvanian ja Pohjois-Carolinan osavaltioita vastaan, koska ne eivät olleet toteuttaneet lain vaatimia toimia kelpaamattomien äänestäjien poistamiseksi äänestäjäluetteloista. Haasteen mukaan molemmilla osavaltioilla on lähes 2 miljoonaa "ei-toimivaa" (inactive) nimeä luetteloissaan.

Järjestön syyskuussa julkaiseman raportin mukaan 37 osavaltiosta, jotka olivat toimittaneet  lain mukaan julkiset tiedot rekisteröidyistä äänestäjistä, 29 osavaltiossa näitä on rekisteröity yhteensä 1,8 miljoonaa enemmän kuin niissä on äänioikeutettuja. Niihin kuuluu myös Michiganin kiistanalaisesta tuloksesta tunnettu vaa'ankieliosavaltio.

Vaaleihin liittyvät väärinkäytökset

Samaan aikaan kun valtamediassa on iloittu Trumpin tappiosta ja väheksytty esitettyjä esimerkkejä ilmenneistä väärinkäytöksistä (kuten kuolleiden ihmisten virinneestä äänestysinnosta tai tyhjien postiäänestyslippujen täyttämistalkoista) tai vaiettu niistä kokonaan, hänen lakitiiminsä on koonnut niistä musertavaa todistusaineistoa tuomioistuimille [ja avainosavaltioiden lainsäätäjille].

Valtamediassa on toisteltu mantraa, jonka mukaan ei ole uutisoivaa, sillä mitään todisteita järjestelmällisestä tai laajamittaisesta vaalipetoksesta ei ole sille esitetty.

Bidenin kampanjaa toiminnallaan aktiivisesti palvellut Twitter on päättänyt liittää käyttäjien viesteihin, joissa kerrotaan vaaleihin liittyvistä väärinkäytöksistä, oman kannanottonsa, jonka mukaan tämä käsitys on kiistanalainen. Vastaavaa kannanottoa ei ole viesteissä, joissa kerrotaan Bidenin voittaneen vaalit, vaikka vastaehdokas on yksiselitteisesti kiistänyt tuloksen laillisuuden.

Edellisvaalien yhteydessä ja vuosia sen jälkeen ei valtamediassa edellytetty todisteita levitetylle salaliittoteorialle, jonka mukaan Trump olisi vehkeillyt Venäjän kanssa. Ehei! Päinvastoin, "savuavia pyssyjä" siitä ratkaisevasta todisteesta oltiin valittujen asiantuntijoiden tuella näkevinään siellä sun täällä uutispäivästä toiseen.

Vaikuttaa siltä kuin valtamediassa nyt vaadittaisiin oikeudessa pitäviä todisteita vaalivilpistä, sen sijaan, että uutisoitaisiin esitetyistä havainnoista. Trumpin lakitiimille ei kuitenkaan ole välttämätöntä saada valtamediaa vakuuttuneeksi väärinkäytöksistä. Sille riittää, että se esittää tuomioistuimelle [tai osavaltion lainsäädäntöelimelle] sille kelpaavan näytön.

Vaalituloksen oikeudellisen legitiimiyden kyseenalaistamiseksi ei välttämättä tarvitse osoittaa mitään yhtä Suurta Salaliittoa siitä, miten Biden ja kumppanit kokoontuivat tiettynä päivänä hänen kellariinsa tekemään salaisen kabinettipäätöksen laittomien keinojen käyttämisestä saadakseen enemmän ääniä kuin Trump.

Tuloksen kyseenalaistaminen tapahtuu osavaltiotasolla. Oikeudellisesti siihen voi riittää myös se, että päätelmä muodostuu useista erilaisista tapauksista, joista mikään ei yksinään näyttäisi vaikuttavan äänestystulokseen. Asia on selvä, kun laittomien äänten määrän osoitetaan ylittävän Bidenin voittomarginaalin.

Tuomioistuimilla on valta laillisuuskysymyksissä

Monille tulee yllätyksenä, että oikeusvaltiossa on tuomioistuimet, jotka tekevät lainvoimaisia päätöksiä, eivätkä ne kysy niihin neuvoa tai lupaa valtamedialta. The New York Timesin kokoamat ja levittämät "tiedot" osavaltioissa olevilta vaalivirkailijoilta, joiden mukaan mitään väärinkäytöksiä ei missään ole tapahtunut, ei näytäkään sitovan oikeuden tuomareita.

Lain mukaan osavaltion lainsäätäjillä on kuitenkin perustuslaillinen valta ja oikeus lähettää lista presidentin valitsijamiehistä oman osavaltionsa puolesta. Niiden on valinta tehtävä, ellei äänestyksen jälkeen ole varmuutta siitä, kumpi on saanut enemmän laillisia ääniä. Vaa'ankieliosavaltioiden lainsäädäntöelimissä on republikaaneilla enemmistö molemmissa kamareissa.

Perustuslain 12. lisäyksessä täsmennetään, että liittovaltion kongressin kokouksessa "senaatin puheenjohtaja avaa kaikki [valitsijamiehiä koskevat] sertifikaatit senaatin ja edustajainhuoneen läsnäollessa ja äänet lasketaan".

Jos kävisi niin, että osavaltion vaaliviranomaiset ja lainsäätäjät olisivat lähettäneet kilpailevat listansa valitsijamiehistä senaatin puheenjohtajalle, joka on varapresidentti Mike Pence, hänellä olisi viimekädessä valta päättää, mikä lista hyväksytään ja mikä hylätään. Ei liene vaikea arvata kumman listan hän valitsisi.

Varapresidentti Pence on korostanut länsimaisen kansanvallan ja Rule of Law -oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen tärkeyttä. Demarit vetoaisivat korkeimpaan oikeuteen…

Korkeimman oikeuden lopullinen ratkaisu

Tilanne kunkin osavaltion edustuksesta ratkeaa todennäköisesti kuitenkin jo joulukuussa. Lopullinen ratkaisu ei sen takia jäisi senaatin puheenjohtajalle, Mike Pencelle.

Korkeimpaan oikeuteen demarit kuitenkin vetoavat, jos siihen avautuu heille mahdollisuus. Se kuitenkin tekee lahjomattoman päätöksen tiukasti perustuslain mukaisesti.

Valtamedialla, Mark Zuckerbergillä ja muilla BigTech-somejättiläisillä, George Sorosilla, Mike Bloombergillä, Koch-veljeksillä ja muilla globalistimiljardööreillä, Nancy Pelosilla ja muilla demareilla, Mitt Romneyllä ja muilla "Never Trump" -republikaaneilla ei ole siihenkään nokan koputtamista. Ei edes Clintoneilla ja Obamoilla, eikä Greta Thunbergillakaan. Tuomarit ovat elinikäisiä.

Presidentti Trump ja republikaanit kiinnittivät hyvissä ajoin ennen vaaleja huomiota ongelmiin, joita Bidenin ja demareiden puuhailema postiäänestys toisi tullessaan. Tuloksetta.

Kun liittovaltion korkeimman oikeuden tuomari Ruth Ginsburg yllättäen kuoli, tuli republikaaneille kiire saada paikka täytettyä mahdollisimman pian ennen vaalipäivää, että tuomarien lukumäärä olisi täysi 9.

Tuomioistuimen toimintakyvyn kannalta on tarpeen, että määrä on pariton, ettei jouduta perustuslailliseen umpikujatilanteeseen, jossa tuomarien äänet menevät tasan. Bidenin kampanjan agendaa palveleva valtamedia sivuutti uutisoinnissaan myös tämän.

Edustajainhuone voi joutua päättämään presidentistä

Edellisen kanssa vaihtoehtoinen, mutta ehkä vähemmän todennäköinen, tapahtumainkulku on tilanne, jossa yhdelläkään ehdokkaalla ei virallisten prosessien jälkeenkään ole takanaan vaadittuja 270 valitsijamiestä.

Tämä edellyttäisi sitä, etteivät joidenkin tulokseltaan kiistanalaisten osavaltioiden vaaliviranomaiset, eivätkä edes sen lainsäätäjät, ottaisi kantaa ikään kuin koko liittovaltion puolesta siihen vaikuttavaan kysymykseen, eivätkä sen takia ilmoittaisi kongressille osavaltionsa valitsijamiesten listaa.

Perustuslain 12. lisäyksessä määrätään, että tällöin "edustajainhuone valitsee presidentin välittömällä äänestyksellä", siis ilman valitsijamiehiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kokoonpanoltaan nykyistä edustajainhuonetta, jossa demarilla on enemmistö. Ehei!

Edustajainhuone, joka tällöin valitsee presidentin, on perustuslain mukaan kokoonpanoltaan sellainen, jossa kullakin osavaltiolla on yksi edustaja, jonka kukin osavaltio itse valitsee. Ja republikaaneilla on hallussaan osavaltioiden enemmistö.

"Lihava leidi" ei ole laulanut!

Yhdysvaltain perustuslain 12. lisäys sekä monien aiempien kiisteltyjen presidentinvaalien tapahtumat, etenkin vuoden 1876 vaalien ennakkotapaus, Tilden vastaan Hayes, tarjoavat professori Graham Allisonin mukaan uskottavan joskin mutkaisen tien, joka voi johtaa Trumpin voittoon ja toiseen kauteen.

Olennaista länsimaisessa oikeusvaltiossa on se, että valintaprosessi voidaan osoittaa lainmukaiseksi. Vain lailliset äänet merkitsevät. Legal votes matter!

Allison muistuttaa prosessin tässä vaiheessa englanninkielisestä sanonnasta “It ain't over till the fat lady sings” eli “ooppera ei ole ohi ennen kuin lihava leidi laulaa”. (Sanonta on peräisin 16-tuntisen Nibelungin sormus -oopperan lopusta.)

Ja se "lihava leidi" ei ole vielä laulanut!

Petteri Hiienkoski

 

Lähteitä ja lisätietoja:

https://www.breitbart.com/politics/2020/11/07/fox-news-cnn-msnbc-ap-call-presidential-election-joe-biden/?fbclid=IwAR24-zqMNgGD6FNuMDw_T21ILYDj2giYPArz-w6abdQKKU4g7cTx2uMxMas

https://www.belfercenter.org/publication/donald-trumps-stealthy-road-victory

https://www.judicialwatch.org/press-releases/new-jw-study-voter-registration/?fbclid=IwAR1NpPVdLfJUE5agXOqHKix5JDjbDMg2ZIek1F6HjMHkL3J61LSp5sCZRV0

https://twitter.com/KimberlyRobinsn/status/1324875631453212678

https://uslaw.link/citation/stat/5/721

https://www.newsmax.com/newsmax-tv/ken-paxton-dominion-voting-systems-texas-attorney-general/2020/11/12/id/996838/?fbclid=IwAR0HJMkg8Iv-gR9mx2rXON0fDxjE9vj5qgnMGp1mJ-jMZ_M6ntTny7we9d0

https://www.newsmax.com/newsmax-tv/jordan-sekulow-voter-fraud-legal-challenges/2020/11/10/id/996439/?fbclid=IwAR0VuSG1GnAILUqkKmwrDJwLwxQ_oFeRmTWw19ihIYJkfLN6IAsfnSfUJWY