Blogi: Petteri Hiienkoski, ti 06.06.2023 16:58

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

Se, että olemme siirtyneet kylmän sodan jälkeisestä Yhdysvaltain johtamasta yksinapaisesta maailmasta moninapaiseen maailmaan, ei ole mielipidekysymys. Se on tosiasia.

Yhdentymiseen perustuvan globalistisen agendan tarina alkaa olla lopussa - halusimme sitä tai emme.

Suomen ja muiden Euroopan maiden kannalta olennaista on sen takia se, miten asemoimme itsemme moninapaisessa maailmassa. Miten määrittelemme strategiset tavoitteemme poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti muuttuneissa olosuhteissa?


KUVA Valtiolliset talousjärjestöt (
https://wwg.eu.com/news-blog/what-is-a-trading-bloc-everything-you-need-to-know-in-2019/).

Alistuminen laskevaa asemaansa vastaan kamppailevan Yhdysvaltain ohjaukseen

Ensimmäinen päävaihtoehto on alistuminen Yhdysvaltain ohjaukseen edistämään globalistista agendaa. Sillä ei kuitenkaan ole tulevaisuutta.

Tämän vaihtoehdon taustalla on pyrkimys "demokratian" ja "ihmisoikeuksien" nimissä maailmanlaajuisesti edistää länsimaissa omaksuttua poliittisideologista agendaa tai ainakin legitimoida harjoitettava politiikka retorisesti sen avulla.

Moninapaisessa maailmassa tämä johtaa paitsi vastakkainasettelun ja konfliktien lisääntymiseen muita kuin Yhdysvaltoja vastaan, käytännössä myös eristäytymiseen maailmasta, joka ei alistu Yhdysvaltain ohjaukseen. Eristäytyminen tarkoittaa väistämättä Suomelle ja muille Euroopan maille niiden taloudellisen ja poliittisen aseman heikentymistä.

Ainakin niin kauan kuin Yhdysvaltain nykyhallinnolla on hallitseva asema, tämä johtaa sotiin sen määräysvaltaa tavalla tai toisella uhmaavien valtioiden ja valtioryhmien kanssa.

Askelmerkit esimerkiksi proxy-sodalle Kiinaa vastaan Taiwanilla ovat jo selvät. Valtamerten takaisten sotien avulla Yhdysvallat pyrkii horjuttamaan kilpailevien suurvaltojen asemaa sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti kuitenkaan itse osallistumatta avoimesti sotatoimiin: sitä varten ovat liittolaiset.

Euroopan maiden itsenäisen aseman vahvistaminen kansallisten etujen pohjalta

Toinen päävaihtoehto on se, että Suomi ja muut Euroopan maat määrittelevät asemansa itsenäisesti kansallisten etujensa perusteella Yhdysvalloista poliittisesti riippumattomina.

Lähes kaikki muut maailman maat kuin Yhdysvaltain lähimmät länsiliittolaiset ovat Intian ja Brasilian esimerkkiä seuraten näin jo tehneet.

Nato-maista itsenäistä politiikkaa on harjoittanut ennen muuta Turkki sekä Unkari, joka lisäksi on EU-maa. EU-maista Ranskalla on aiemmin ollut nykyistä huomattavasti itsenäisempi asema ja ulkopolitiikka, jossain määrin myös Saksalla.

Tämä vaihtoehto tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ja muut Euroopan maat ryhtyvät edistämään hyviä kansainvälisiä suhteita ja rauhanomaista kehitystä, ei ainoastaan Euroopassa, vaan myös suhteessa muuhun maailmaan kuin vain Yhdysvaltoihin.

Hyvien suhteiden edistäminen perustuu molemminpuoliseen kunniottamiseen riippumatta siitä, millainen kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmä missäkin maassa on.

Tämän vaihtoehdon taustalla on ensisijaisesti pyrkimys edistää ihmisten aineellista hyvinvointia harjoittamalla omien etujen pohjalta molempia osapuolia hyödyttävää ja reiluilla ehdoilla tapahtuvaa kaupallista, taloudellistuotannollista ja tieteellisteknistä yhteistyötä.

Kansainvälisten suhteiden kehittämistä ei sen takia voi rajoittaa ainoastaan Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin. Niitä on kehitettävä nimenomaan muiden valtioiden ja valtioryhmien kanssa, joiden kautta on mahdollista vahvistaa omaa taloudellista ja poliittista asemaa maailmassa.

Euroopan maissa tehtävä uusi tilannearvio

Ensimmäinen vaihtoehto on tällä hetkellä vallitseva. Toiselle vaihtoehdolle ei juuri tällä hetkellä näytä olevan poliittisia edellytyksiä.

Ensimmäisen vaihtoehdon taloudelliset ja sotilaalliset perusteet ovat Venäjän vastaisen sodanjota Ukrainassa käydään aseellisesti epäonnistumisen seurauksena kuitenkin nopeasti murenemassa. Poliittisten päättäjien on Euroopan maissa, myös Suomessa, sen takia ennemmin tai myöhemmin arvioitava tilannetta uudestaan.

Valtamedian levittämästä sotapropagandasta huolimatta päättäjiin kohdistuva poliittinen paine kasvaa hitaasti mutta varmasti yhteiskunnallisten olosuhteiden heikentyessä ja tilanteen kiristyessä.

Petteri Hiienkoski

 

Samasta aihepiiristä:

"Länsimaiden harhautumisen synkkä logiikka" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 26.05.2023.

"Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, la 13.05.2023.

"Pelinappulana Bidenin ulkopolitiikassa" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, ma 01.05.2023.

"Biden häviämässä sodan Venäjää vastaan Ukrainassa" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 28.04.2023.

"Miksi NATO-jäsenyys vaarantaa Suomen turvallisuuden?" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 14.04.2023.

"Jos Venäjän vastainen sotapolitiikka ei olekaan menestys?" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, su 19.03.2023.

"Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, pe 20.05.2022.

"Suurvaltapoliittinen peilikuva Ukrainan kriisille" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, su 01.05.2022.

"Natosta ja suurvaltapolitiikasta inhorealistisesta näkökulmasta" OM Blogi: Petteri Hiienkoski, la 05.03.2022.

Petteri Hiienkoski ti 06.06. 16:58

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

Pelinappulana Bidenin ulkopolitiikassa

ma 01.05. 21:23

Biden häviämässä sodan Venäjää vastaan Ukrainassa

pe 28.04. 22:12

Miksi NATO-jäsenyys vaarantaa Suomen turvallisuuden?

pe 14.04. 23:23

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06.2023 16:58

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valtamedia joutuu nyt myöntämään, että USA:lla on muistisairas presidentti

la 10.02.2024 14:04

Heikki Porkka

Presidentinvaalin toinen kierros - äänestin pitkin hampain

to 08.02.2024 11:36

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44