Blogi: Petteri Hiienkoski, su 23.05.2021 18:06

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

Arviot siitä, paljonko maapallon ilmasto on lämmennyt ja mikä on ihmisen vaikutus siihen, vaihtelevat. Vallitsevan käsityksen mukaan ilmasto olisi lämmennyt keskimäärin noin asteen ("likely range of" 0,8–1,2°C) esiteolliseen aikaan verrattuna ja suurin osa lämpenemisestä johtuisi ihmisen toiminnasta.

Ilmastohistoriassa on kuitenkin selviä merkkejä lämpimämmistä jaksoista kuin nykyinen. Jääkauden päätyttyä vain muutama tuhat vuotta sitten lämpötilan arvioidaan kohonnen huomattavasti nykyistä lämpenemistä nopeammin.

Pohjois-Euroopassa on todettu olleen merkittävästi lämpimämpää kuin nykyään. Grönlannissa lämpötila ilmeisesti nousi jopa 5-7 astetta vain muutamassa vuosikymmenessä.

Niin sanottu roomalainen lämpökausi ajanlaskun alussa ja keskiajan lämpökausi viime vuosituhannen alussa näyttävät ollen yhtä lämpimiä elleivät lämpimämpiä kuin nykyinen kausi. Nämä lämpöjaksot ovat tapahtuneet ilman ihmisen vaikutusta.

Nykyistä ilmastonmuutosta on tutkittu vuosikymmeniä, mutta varmuutta lämpenemisen syistä ei ole. Suurin epävarmuus liittyy edelleen ihmistoiminnan vaikutukseen.

Ilmaston lämpenemisvauhtia pidettiin kuitenkin 30 vuotta sitten niin vakavana, että kansainvälisessä yhteisössä hyväksyttiin niin sanottu varovaisuusperiaate (precautionary principle). Sen mukaan tieteellisen varmuuden puuttuminen ei ole peruste lykätä toimia, jos vaikutukset ympäristölle voivat olla vakavia tai peruuttamattomia. Valtioita velvoitettiin varmuuden varalta toimiin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Varovaisuusperiaate on sinänsä ihan järkevä. Siihen liittyy kuitenkin riski siitä, että tehdään vääriä päätöksiä, jotka aiheuttavat enemmän vahinkoa kuin mitä niillä oli tarkoitus estää.

Tämän riskin vähentämiseksi perustettiin Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change). Sen tehtävä oli vähentää tieteellisen tiedon epävarmuutta, joka koskee ihmistoiminnan vaikutusta ilmastonmuutokseen, sekä muotoilla tätä tarkoitusta varten koottua tietoa poliittista päätöksentekoa varten.

Tämän seurauksena valtavia määriä tutkimusresursseja on kohdennettu ihmistoiminnan vaikutuksen selvittämiseen. Vaikka tutkimukset viitekehyksissään ja tuloksissaan, ovat reliabiliteetiltaan sinänsä luotettavia, on toteuttajilla työnsä oikeuttamiseksi yllyke tuottaa kysyntää vastaavia tutkimuksia, joiden validiteetti voi tämän takia olla vaikuttavien tekijöiden kokonaisuuden tuntemisen kannalta kyseenalainen.

Tähän sisältyy toinen ongelma. Tehtävänantonsa takia IPCC on poliittisesti naulattu ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Vaikka nykyinen ilmastonmuutos johtuisi pääasiassa vaikkapa maapallon kiertoliikkeessä tai muiden taivaankappaleiden toiminnassa tapahtuvista muutoksista, IPCC ei ole siitä kiinnostunut.

Muita tekijöitä voidaan huomioida vain siinä tapauksessa, että ne kyetään selittämään ihmisen vaikutuksella. Tällä on taipumus johtaa kaukaa haettuihin keinotekoisiin selityksiin ihmisen välillisestä vaikutuksesta. Kysymys on kehäpäättelystä, jossa tehtävänannon mukaisesti kavennetaan muiden tekijöiden selitysvoima mahdollisimman vähäiseksi.

IPCC tuottaa poliittisella päätöksellä rajattua tietoa, johon liittyy systemaattisen harhan riski. Jokaisen rehellisen tieteentekijän ja toimittajan pitäisi tietää tämä ja varoittaa siitä kuuluvasti.

Käytännössä myöskään hallitukset, jotka on poliittisesti sitoutettu toimimaan sen mukaan kuin IPCC raportoi ja ohjeistaa, eivät tämän takia välitä siitä, mistä tekijöistä nykyinen ilmastonmuutos todellisuudessa johtuu. Hallitukset eivät näin ollen voi tietää muiden tekijöiden olemassaolosta. Niitä ei ennaltamäärätyn perusoletuksen takia ikään kuin ole.

Tutkimustietoa, joka viittaa muuhun kuin ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, ei välttämättä pidetä poliittisesti hyväksyttävänä. Se leimataan helposti epätieteelliseksi "denialismiksi". Mutta ellei sellaista tutkimusta rahoiteta, miten sitä koskeva tieto voi lisääntyä? Kaikki kananmunat on tavallaan laitettu yhteen koriin.

IPCC on poliittista päätöksentekoa varten esittänyt viimeisimmässä arviointiraportissaan (2014), että määrätyllä laskennalliselle todennäköisyydellä ("90 % likelihood") lämpötila olisi aikavälillä 1880-2012 noussut 0,65-1,06 astetta. Ihmisperäinen vaikutus olisi määrätyllä todennäköisyydellä ("95 percent confidence") puolestaan ollut puolta lyhyemmällä aikavälillä 1951-2010 "yli puolet" lämpenemisestä. Keskenään ajallisesti vertailukelpoisen havaintoaineiston puutteellisuus vaikeuttaa osaltaan arviointia.

Lokakuussa 2018 julkaistussa erikoisraportissa maapallon pinnan keskilämpötilan (GMST) arvioidaan olleen vuosikymmenellä 2006–2015 keskimäärin 0,87 astetta ("likely between" 0,75–0,99°C) korkeampi kuin keskimäärin vuosina 1850–1900 ("very high confidence"). Arvioitu ihmisperäinen vaikutus vastaa havaitun lämpenemisen tasoa "todennäköisesti" ± 20 prosentin sisällä ("likely range").

Vuosikymmeniä kestäneen valtavan tutkimustyön jälkeenkin epävarmuudet siitä, paljonko ilmasto on lämmennyt ja mikä on ihmisen vaikutus siihen, ovat varsin suuria. Epävarmuuksista huolimatta IPCC ennustaa ilmastomalliensa perusteella, että lämpeneminen lisääntyisi 0,2 asteella ("likely between" 0,1–0,3°C) vuosikymmenessä johtuen aiemmista ja jatkuvista päästöistä ("high confidence") ikään kuin syy- ja seuraussuhteesta (kausaliteetista) olisi varmuus.

Käytännössä IPCC ei voi tehdä johtopäätöstä, jossa se suoraan kyseenalaistaisi alkuperäisen tehtävänantonsa ja olemassaolonsa tarkoituksenmukaisuuden. Viime vuonna sen tehtäviin kuitenkin lisättiin feminismin edistäminen sukupuolten "tasa-arvon" nimissä (Gender Policy and Implementation Plan).

Ilmastopolitiikassa ei ole kysymys vain luonnonsuojelusta, jos on koskaan ollutkaan. Kysymys on ylhäältä ohjautuvasta keskitetystä globaalista vallankäytöstä. Valtioiden on määrä ainoastaan toimia annattujen ohjeiden mukaan ja toimeenpanna esitetyt ratkaisut.

Julkaistut yleisarviot ilmaston lämpenemisestä sisältävät lukuisista erilaisista tutkimuksista tehtyjä yksinkertaistuksia esimerkiksi siitä, mikä niissä tulkitaan ihmisperäiseksi vaikutukseksi ja millä perusteella. Kaikkia tulkintoja ohjaa poliittisesti rajattu tarkoitus.

Millaisia arvioita esitettäisiin ilmastonmuutoksesta, jos tehtävänanto perustuisi toisenlaiseen perusolettamukseen? Toisenlaisetkin hypoteesit olisivat täysin perusteltuja, koska ilmastohistoriassa on selviä merkkejä lämpimämmistä jaksoista kuin nykyinen.

Kun kaikki huomio on vain ja ainoastaan ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa, ei välitetä muusta. Vaihtoehtoja ei ole. Laukataan kuin hevoset eteenpäin laput silmillä näkemättä ympärille.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski su 23.05. 18:06

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04.2024 00:17

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?

ti 23.04.2024 22:16

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04.2024 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44