Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti SuomiAreenalla puheen, joka on nostattanut tunteita äärijärjestö vihreiden piirissä.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esittää väärän todistuksen Halla-ahon puheesta fb-seinällään ja twitterissä.

Herää kysymys, miten on mahdollista, että Ohisalon kaltainen harha-ajatteluun ja valehteluun sortuva persoona voi istua sisäministerinä vastaamassa Suomen sisäisestä turvallisuudesta.

Jussi Halla-ahon SuomiAreenalla 12.7.2021 pitämä puhe: 

”Nykyään puhutaan usein kulttuurisodista. Itse puhuisin mieluummin käynnissä olevasta kulttuurivallankumouksesta, jossa ei ole kahta ääripäätä, vaan ainoastaan yksi.

Maailma on nähnyt kulttuurivallankumouksia aiemminkin, esimerkiksi natsismi ja stalinismi 30-luvulla, Kiinan kulttuurivallankumous 60-luvulla, punakhmerit Kamputseassa 70-luvulla, ja Taliban Afganistanissa 90-luvulla.

Kulttuurivallankumouksille on ominaista yhteiskunnallisten instituutioiden valtaaminen ja valjastaminen omiin käyttötarkoituksiin, ihmisten mustavalkoinen jakaminen hyviin ja pahoihin, menneisyyden sensurointi, muistomerkkien tuhoaminen ja historian uudelleenkirjoittaminen. Hysteerinen ja paranoidi harhaoppisten metsästys.

Elokapina, Black Lives Matter, sukupuoliaktivismi, intersektionaalinen feminismi ovat nykyisen kulttuurivallankumouksen heijastumia. Niidenkin vihollisia ovat yksilö ja yksilönvapaudet, tieteellinen objektivismi, ihmisten välinen mahdollisuuksien tasa-arvo, sanalla sanoen länsimainen sivilisaatio.

Tilalle tarjotaan taikauskoa, kuten oppia siitä, että ihminen voi itse määritellä sukupuolensa sen mukaan, miltä tuntuu. Tai uhripisteisiin perustuvaa kastijärjestelmää, jossa synnynnäiset ominaisuudet, kuten sukupuoli tai ihonväri määrittelevät sen, kuka saa sanoa, ja mitä, ja kenelle.

Suurin osa ihmisistä kokee, että tämä on sairasta, kuten se onkin. Pieni, mutta äänekäs ja aggressiivinen kulttuurivallankumouksen etujoukko on kuitenkin onnistunut tehokkaasti pelottelemaan muut hiljaisiksi tai oman agendansa äänitorveksi.

Ihmiset ja yritykset eivät halua joutua maalitus- ja boikottikampanjoiden kohteeksi. Poliittisten vastustajien fyysinen tuhoaminen ei enää nykyään ole muotia, mutta sen tilalle on tullut ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen tuhoaminen. Cancel-kulttuuri, kuten sitä kutsutaan.

1970-80 -luvuilla vasemmisto oli huolissaan angloamerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista. Siitä olisi paljon enemmän syytä olla huolissaan tänä päivänä. Vasemmiston koko käsitteistö, ongelmanasettelu ja terminologia, on kopioitu sellaisenaan ja kömpelösti suomennettuna amerikkalaiselta ja brittiläiseltä vasemmistolta.

Puhutaan mies- ja naisoletetuista, turvallisesta tilasta, vihapuheesta, haavoittuvista ja hauraista ihmisryhmistä, rodullistetuista ihmisistä, dekolonisaatiosta, toksisesta valkoisuudesta ja valkoisesta etuoikeudesta.

Englantilaisilla ehkä onkin syytä pohtia itsekriittisesti siirtomaa-aikaa ja amerikkalaisilla mustien kokemia historiallisia vääryyksiä, mutta onko todella myös meillä? Me olemme entinen siirtomaa. Aivan todellako meillä on jotain anteeksipyydeltävää, keneltäkään? Tekeekö ihonvärimme meistä syyllisiä muiden samanväristen tekemiin rikoksiin?

Jos vasemmistolaiselta kysytään, joka puolella on nykyään vihapuhetta, natseja ja taantumusta. Tämä näköharha johtuu siitä, että sallittujen ajatusten putki on koko ajan kapeampi ja kaikki mikä on tämän putken ulkopuolella, on vihapuhetta, natsia ja taantumusta.”

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) seuraavana päivänä (13.7.2021) julkaisema fb-päivitys (löytyy myös Ohisalon twitter-tililtä) liittyen Halla-ahon yllä olevaan puheeseen:

"Osallistuin eilen #SuomiAreena’ssa politiikan puheet -ohjelmaan, jossa pidin omani ja Jussi Halla-aho oman puheensa. Halla-ahon puhe oli monin osin järkyttävä. Halla-aho hyökkäsi mm. vähemmistöryhmiä vastaan harhaanjohtavasti ja vastuuttomasti. Samankaltaista retoriikkaa on käytetty jopa oikeuttamaan terroristisia iskuja, kuten Norjan Utøyassa 2011 tai Uuden-Seelannin Christchurchissa 2019.

Yle uutisoi tänään siitä, että poliisin tietoon tulee entistä enemmän sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoleen liittyviä viharikoksia. Vihapuhe on lisääntynyt ja sen kohteeksi joutuvat erityisesti erilaiset vähemmistöt, juuri ne joita kohtaan Halla-ahokin puheessaan hyökkäsi. Tutkimukset myös osoittavat, että ennen pitkää puheet muuttuvat teoiksi. Meidän on pystyttävä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kokea olevansa turvassa syrjinnältä ja väkivallalta.

Sukupuolen moninaisuuden kehystäminen “taikauskoksi” suorastaan kannustaa sukupuolivähemmistöjen syrjintään ja “kastijärjestelmästä” puhuminen peittää alleen sen tosiasian, että syntyperällä on monenlaista vaikutusta elämässä aukeaviin mahdollisuuksiin. Meidän pitää ihan yhtä lailla pystyä tukemaan vaikkapa työllistymisen kanssa tukea tarvitsevaa maahanmuuttajataustaista naista tai päihdeongelmasta kärsivää koditonta valkoista miestä.

Halla-ahon eilen käyttämä äärioikeistolaisista yhteyksistä ennestäänkin tuttu puhetapa on omiaan lietsomaan ihmisiä vihaan ja pelkoon, joskus jopa epätoivoisiin tekoihin. Ja tätä kaikkea komppailee myös Halla-ahon seuraajaksi povattu, ”maltilliseksi nuivaksi tituleerattu” Riikka Purra.

Halla-aho on jo väistyvä puheenjohtaja. Onkohan taktiikkana se, että kun nyt puhutaan tarpeeksi kovia, voi Halla-ahon seuraaja näyttäytyä maltillisena? Emme saa antaa entistä rajumman kielen normalisoitua salonkikelpoiseksi.

Me emme voi pysyä tällaisen edessä hiljaa. Kovat väitteet ansaitsevat kritiikkiä – sekin on osa sananvapautta."

Kirjoituksessaan Ohisalo väittää Halla-ahon hyökänneen vähemmistöryhmiä vastaan. Jokainen lukutaitoinen, joka omaa normaalin järjenjuoksun, ymmärtää, että mitään tämän kaltaista Halla-aho ei puheessaan tehnyt. Sen sijaan Halla-aho luetteli tiettyjä tunnusmerkkejä, joita punavihreiden ääriliikkeiden ajama kulttuurivallankumous pitää sisällään.

Ohisalo yhdistää Halla-ahon terrori-iskuihin. Hassua, sillä pikemminkin Ohisalon vihreiden ja Sanna Marinin punavihreän hallituksen noudattama maahanmuutto- ja monikultturismipolitiikka edustavat linjaa, joka ylläpitää kohonnutta terroriuhan tasoa.

Halla-ahon ajama politiikka sen sijaan pyrkii nimenomaan ehkäisemään potentiaalisten terroristien tulon Suomeen ja kotiuttamaan yhteiskunnalle riskialttiit ei-suomalaiset henkilöt.

Halla-ahon puheesta ei löydy ainoatakaan kohtaa, jossa hän kiihottaisi ihmisiä terroristisiin tekoihin. Fanaatikoksi osoittautunut Ohisalo käy nähtävästi terroriajatuksineen taistelua omia ajatuksiaan vastaan projisoiden ne Halla-ahoon.

Ohisalo kertoo tutkimusten osoittavan, että ajan myötä puheet muuttuvat teoiksi.

Itse asiassa ainoastaan ääriliike vihreitä ja vasemmistoliittoa lähellä olevien tahojen toiminnassa on viime aikoina nähty kehityskaaria, joissa vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien [ilmasto]kapinaan yllyttävät (ja pääministeri Marinin tukemat) puheet ovat muuttuneet katutason teoiksi.

Äärivasemmistolaisuudesta ponnistavan Elokapinan edustajat ovat puhuneet kapitalismin kaatamisesta ja yhteiskuntasopimuksen irtisanomisesta. Kyseinen lain rikkomiseen keskittyvä ryhmä pyrkii ilmastonmuutoksen varjolla korvaamaan demokratian diktatuurilla, nimenomaan äärivasemmistolaisella diktatuurilla.

Venäjän valtion hallinnoiman RT-kanavan haastattelussa Elokapina-liikkeen (Extinction Rebellion) perustaja Roger Hallam yllytti ilmastonmuutosfanatismista kiihottunutta länsimaista nuorisoa kapinaan ja demokratiasta luopumiseen.

Elokapinan eräänä tavoitteena on nykyisen talousjärjestelmän ja edustuksellisen demokratian murskaaminen. Edustuksellinen demokratia korvattaisiin neuvostoilla aivan kuten Neuvostoliitossa itänaapurin tavoitellessa kommunistista yhteiskuntaa.

Millä tavoin yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri Ohisalo reagoi Elokapinan laittomaan toimintaan? Käytännössä ei millään tavalla, vaan pikemminkin poliisin toimimattomuuden perusteella vaikutti siltä, että jostain ylempää, sisäministeriöstä tai Poliisihallituksesta, oli ohjeistettu poliisia sallimaan Helsingin pääväylän tukkiminen.

Halla-aho kritisoi puheessaan ääriliikkeitä, sen sijaan Ohisalo ja SuomiAreenan keskusteluun osallistunut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen tuomitsivat Halla-ahon puheet.

Kummankin naisen, Ohisalon ja Pakarisen asenteessa näkyi selkeästi ominaispiirre, joka on tullut tutuksi viime vuosina: kumpikaan heistä ei tuntunut ymmärtävän tuon taivaallista Halla-ahon puheen sisällöstä, vaan sen sijaan he keskittyivät taivastelemaan asioita, joita Halla-aho ei missään vaiheessa esittänyt.

Ohisalon (ja Pakarisen) tyyli kääntää asiat päälaellaan tuo mieleen muistikuvia taistolaiskommunistisesta liikkeestä, jonka jäsenillä oli tapana syyllistää muita asioista, joita toteutettiin nimenomaan heidän ihannevaltioissaan, Neuvostoliitossa, Kiinassa ja Kuubassa, joissa kaikissa erityisesti vähemmistöt ovat olleet sorretuimpia ihmisryhmiä.

Ohisalo (ja Pakarinen) antoivat malliesimerkin keskustelutavasta, jossa väistetään itse aihe, jonka sijaan keskitytään kaikella tarmolla lyttäämään heidän itse rakentamiaan olkiukkoja.

Ohisalon osalta ohi aiheen puhuminen ja vastaamattomuus häneltä kysyttyyn asiaan ovat tuttuja asioita eduskunnan kyselytunneilta ja lähes kaikista poliittisista keskusteluista, joita kansalaiset ovat päässeet seuraamaan median välityksellä.

Länsimaiden suurimmat uhat vaikuttavat tällä hetkellä tulevan niiden sisältä. Suomen osalta kehitys on erityisen hyvin nähtävissä punavihreissä puolueissa ja niiden katutasolla toimivissa kannattajaryhmissä.

Kansalaisten kannalta ikävintä on, että massamedia on vuodesta toiseen harjoittanut valikoivaa ja suojelevaa uutisointia punavihreän koalition linjan suhteen. Ei ihme, että yhä harvempi suomalainen suhtautuu luottamuksella valtamedian uutisointiin.

Medialta ja osalta poliittista eliittiä on jälleen kerran kysyttävä: mitäpä jos ryhtyisitte aidosti rehellisiksi ja tasapuolisiksi?