Lyhyesti vastattuna: lähihistorian valossa suomalaiset saavat vallanpitäjiksi joukon ennakointikyvyttömiä ja historiattomia henkilöitä.

Pidemmän kaavan mukaisen vastauksen voi lukea seuraavilta riveiltä. Maahanmuuttopolitiikkaa ja sen surullisia seurauksia tämä kirjoitus ei käsittele, koska niiden vuoro on seuraavassa blogitekstissä.

Muistatteko mitä tapahtui joulukuussa 1999, kun valtaa piti Paavo Lipposen (sdp) II hallitus?

Satu Hassin (vihr) toimiessa vastuuministerinä (ympäristöministeri) Lipposen II hallitus hyväksytti joulukuussa 1999 eduskunnassa lain, jolla kumottiin vanha laki, joka ehkäisi muun muassa venäläisten kiinteistöostoja Suomesta.

Entä millä tavoin eduskunnassa reagoitiin, kun demarien ”toisinajattelija”, kansanedustaja Suna Kymäläinen teki vuonna 2013 lakialoitteen, jonka hyväksyntä olisi toiminut ennakoivana turvallisuustoimena ja joka olisi jälleen rajoittanut venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa?

Kuten olettaa saattoi, lakialoite herätti voimakkaita vastareaktioita erityisesti SDP:n edustajien piirissä.

Verkkouutiset 28.12.2013:

”Opetusministeri Krista Kiurun (sdp) erityisavustaja Esa Suominen (sdp) kaipasi lauantaina Facebookissa nimilistaa mukana olevista Sdp:n kansanedustajista, jotta "tietäisi keitä ei tarvitsisi tästä lähtien pönkätä millään tapaa". "Alhaista ja itsetuhoista populismia - ei jatkoon", Suominen kirjoitti.”

Esa Suominen on toiminut opetusministerinä olleen Krista Kiurun (sdp) erityisavustajana ja SDP:n osastopäällikkönä.

Verkkouutiset jatkaa: ”Myös työministeri Lauri Ihalaisen (sdp) erityisavustaja Olli-Pekka Koljonen osallistui keskusteluun. Hänen mielestään lakialoite on "puhdasta muukalaisvihaa ja populismia".

"Minusta tämä on pöhkö aloite siitäkin huolimatta, että 101 edustajaa on sen allekirjoittanut. Minun puolestani olkoon puolueen (SDP:n) kannatus vaikka 5 prosenttia, kunhan linjamme on tämmöisistä muukalaisvihamielissävytteisistä aloitteista vapaa", Koljonen kirjoitti.”

Tammikuun 7. päivänä vuonna 2014 kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen syytti lakialoitteen allekirjoittaneita kansanedustajia ja siihen positiivisesti suhtautuvia suomalaisia rasismista. Grahn-Laasonen kirjoitti aiheesta blogikirjoituksessaan, jonka julkaisi myös Uuden Suomen puheenvuoropalstalla. Lainauksia tekstistä:

”Epäluuloa, pelkoa, populismia. Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) puhuu lempiaiheestaan. Sillä hän nousi eduskuntaan 2011: vastustamalla venäläisten tontti- ja kiinteistökauppoja.”

”Vaikea kuvitella, että juuri ketään häiritsee, jos amerikkalainen tai kanadalainen ostaa Suomen rauhasta kesämökin. Sehän jopa hivelee kansallista itsetuntoa: kaunis luontomme, kaunis isänmaamme, kiinnostaa muitakin. Lakialoite on tehty venäläisiä varten, mutta vain yhdeltä kansallisuudelta kieltäminen olisi – niin – rasismia.”

”Jos Kymäläisen lakialoite menestyisi, olisi se askel taaksepäin matkalla kohti globaalisti avointa ja vapaata kauppaa. Suljetumpi talous ja muurien rakentaminen ovat mennyttä maailmaa. Ennakkoluulojen murtaminen on paitsi avartavaa, myös taloudellisesti kannattavaa.”

Eduskunnassa helmikuun lopussa 2014 käydyssä lakiesitykseen liittyvässä lähetekeskustelussa Grahn-Laasonen oli varma siitä, että ”tulemme vielä keskustelemaan siitäkin, miten saamme venäläisten mielenkiinnon palautettua Suomeen”.

Grahn-Laasosen käynnistämä raju vastustus aiheutti sen, että kymmenen lakialoitteen allekirjoittajaa veti tukensa pois, jonka jälkeen aloitteen etenemisen mahdollisuuden kuihtuivat olemattomiin.

Jotta totuus ei unohdu, muistellaan, minkä puolueiden edustajat olivat joulukuussa 2013 valmiita rajoittamaan venäläisten maa- ja kiinteistökauppoja.

Puolueen nimen perässä olevat kaksi lukua tarkoittavat aloitteen allekirjoittajien määrää / puolueen kansanedustajien määrää. Varsin korutonta kertomaa:

Perussuomalaiset: 39 / 39, Muutos2011: 1 / 1, Keskusta: 21 / 35, RKP: 4 / 9, Sdp: 15 / 42, Kokoomus: 15 / 44, KD: 2 / 6, Vihreät: 1 / 10, Vasemmistoliitto: 1 / 14

KAIKKI perussuomalaisten kansanedustajat allekirjoittivat Kymäläisen aloitteen. Utopistisimmat haihattelijat löytyivät luonnollisesti vasemmistoliitosta ja vihreistä, mutta ei ole kokoomuksella, SDP:llä ja keskustalla kehumista realistisen ajattelun suhteen.

Syksyllä 2014 eduskunnan lakivaliokunta torjui Kymäläisen lakialoitteen. Valiokunnan puheenjohtajana istunut Anne Holmlund (kok) ei pitänyt lisääntynyttä venäläisomistusta ongelmana vaan sanoi haluavansa Suomeen lisää investointeja.

Kokoomuslaisten historiattomuus ja ymmärtämättömyys poliittisista realiteeteista oli pulpahtanut esiin jo aiemmin. Ensin astui esiin Alexander Stubb, joka vaati ulkoministerinä useaan otteeseen viisumivapautta venäläisille.

Ulkoministeri Stubb 24.5.2008, lainaus IS:n artikkelista:

”Meidän linja tässä viisumikysymyksessä on ollut liian varovainen ja konservatiivinen. Ainoastaan rajoja madaltamalla ja vapaata liikkumista edistämällä saadaan poistettua ennakkoluuloja.”

”Minun mielestäni meidän kannattaa tehdä työtä sen eteen, että viisumipakko poistuu ja venäläinen voi matkustaa Euroopassa vapaammin kuin nyt. Ja päinvastoin. Meillä ei voi olla ennakkoluuloihin pohjautuvaa viisumipolitiikkaa.”

Stubbin hyväuskoisuutta ei heikentänyt edes vuonna 2008 käyty Georgian sota, joka oli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ensimmäinen kerta, kun Venäjä hyökkäsi alueensa ulkopuolelle.

Muutamaa vuotta myöhemmin kovakalloinen Stubb nosti viisumivapauden jälleen esiin.

Turun Sanomat uutisoi 25.10.2011 otsikolla ”Stubb toivoo Venäjälle viisumivapautta 2018 mennessä”. Kaksi lainausta TS:n artikkelista:

”Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on tavannut Moskovassa Venäjän varapääministerin Sergei Ivanovin. Keskusteluja hallitsi kysymys venäläisten viisumivapaudesta. – Me toivomme, että viisumivapaus toteutuisi (vuoden 2018) Venäjän jalkapallon MM-kisoihin mennessä, Stubb tiivisti.”

”Stubbin mielestä on myös vanhanaikaista ajatella, että venäläisten kanssa tulisi viisumivapauden myötä suurempia ongelmia kuin muiden naapurimaiden kanssa.

– Mitä matalammat rajat Suomen ja Venäjän välillä, sen parempi.”

Sanaisen arkkunsa avasi myös elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok).

Yle 24.4.2012:

”Päätavoite on oltava viisumivapaus EU:n ja Venäjän sopiman tiekartan pohjalta, [Jyri] Häkämies (kok) sanoo.

Häkämiehen mukaan viisumivapautta voitaisiin kokeilla ottamalla alle kolmen vuorokauden matkat Allegro -junalla viisumivapauden piiriin, laivamatkojen tapaan. Häkämiehen mukaan viisumivapaus houkuttelisi venäläisiä matkailijoita Suomeen, mikä lisäisi matkailusta saatavia tuloja merkittävästi.”

Stubbin, Häkämiehen ja Grahn-Laasosen tavoin Venäjän asiamiehenä useaan otteeseen esiintynyt Kai Mykkänen (kok) oli jo vuosien ajan kannattanut viisumivapautta venäläisille.

Mykkänen on kunnostautunut muullakin tavoin, sillä Sipilän hallituksen ministerinä hän ei suostunut tukemaan esitystä, jolla kaksoiskansalaisilta (lue: venäläisiltä) olisi evätty pääsy Rajan korkeisiin virkoihin.

Yle 19.9.2018, lainaus artikkelista:

”Kaksoiskansalaisia koskeva lakiesitys oli tarkoitus viedä eduskuntaan muutamien viikkojen kuluttua.

Nyt sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on kuitenkin lipeämässä lakihankkeesta aivan viime metreillä.

Mykkänen sanoi Ylelle keskiviikkona, ettei hän aio lähteä esittämään hallitukselle ja eduskunnalle täyskieltoa kaksoiskansalaisille Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin.”

Ylen mukaan Mykkänen kantoi huolta ruotsinsuomalaisten kohtalosta, mikäli kaksoiskansalaisilta evätään pääsy Rajan sotilasvirkoihin.

Olisi olettanut, että poliitikko ymmärtää jo tässä vaiheessa (Georgian sota 2008, Krimin valtaus 2014) millaisia uhkakuvia Suomeen kohdistuu, mutta Mykkänen kantoi huolta ruotsinsuomalaisista!!

Poliitikon tärkein ominaisuus (luonteenpiirre) riittävän älykkyyden ohella on kyky ennakoida. Edellä mainituilta kokoomuspoliitikoilta ei tällaista kykyä ole löytynyt, jälkiviisautta sen sijaan riittää vaikka toisille jakaa.

Muistellaan seuraavaksi EU:n elpymispakettia, jonka hyväksymisen Suomessa ratkaisi kokoomus.

Paketin hyväksynnän jälkeen Italiassa aloitettiin välittömästi talkoot, joista Yle uutisoi maanantaina 18.4.2022. Italiassa hallitus ei kurittanut kansaa, vaan jakoi kansalaisille rahaa, tarjosi edun, josta yksikään viisas ihminen ei voinut kieltäytyä.

Lainaus Ylen uutisesta:

”Italialaisten vimma laittaa kotejaan uuteen uskoon johtuu valtion ennennäkemättömän runsaskätisistä remonttiavustuksista.

Hallituksen “superbonus 110” -nimellä kulkeva avustus mahdollistaa italialaisille talojensa remontit ilmaiseksi: kaikista kustannuksista saa jälkikäteen valtiolta rahat takaisin.

Tämä tuki on osa Italian koronaelpymisstrategiaa, ja maa rahoittaa siitä suuren osan EU:n elpymisrahoilla.”

Muistatteko, kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi hyväksymässä Suomen elvytyspakettisuunnitelman? Sen, jonka mukaan suomalaiset maksavat noin 4,5 miljardia (4 500 000 000 €) euroa, jotta etelän vetelät (mm. Italia, Espanja), jotka eivät ole turhan tarkkoja taloudenpidostaan ja verojen keräämisestä, voivat jatkaa lokoisaa elämää?

Kun von der Leyen lehahti Suomen maaperälle, Suomen pääministeri Sanna Marin (sdp) vastaanotti hänet ja piti hänen kanssaan yhteisen tiedotustilaisuuden medialle. Marin hymyili onnellisena von der Leyenin rinnalla.

Entä muistatteko, millä tavoin Petteri Orpo puoluetovereineen kiemurteli elpymispaketin suhteen?

Ollako vai eikö olla, antaako tuki vai ollako kerrankin suomalaisten edun puolella? Vastustaako sosialistista rahanjakoperiaatetta, joka on vastoin EU:n alkuperäistä sopimusta, jonka Suomi liittyessään allekirjoitti?

Vai tukeako yhä sosialistisemmaksi vajoavaa kehitystä, jonka päässä häämöttää liittovaltio pohjoisena provinssinaan ja ikuisena maksumiehenään epäitsenäinen valtio nimeltä Suomi?

Kokoomuksen koko johtotroikka, puheenjohtaja Orpo, varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ja varapuheenjohtaja Elina Valtonen (ent. Lepomäki) äänestivät kokoomustoverien enemmistön mukana elpymispaketin puolesta.

Kokoomuksen kansanedustajien enemmistö seisoi tanakasti puoluejohtonsa ja Marinin hallituksen tukena, kun Suomen parlamentti päätti lahjoittaa rahaa holtittomasti ja vastuuttomasti talouttaan hoitaville välimerellisille valtioille.

Viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan valituista puolueista vain perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja LiikeNyt äänestivät elpymispakettia vastaan.

Suomalaisten veronmaksajien on hyvä tietää, että Italian kultavarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat, 2 451 800 kiloa, edellään vain Yhdysvallat ja Saksa. Suomi tulee kaukana perässä 49 100 kilon kultavarannollaan.

Sveitsiläisen pankkialan yhtiö Credit Suissen varallisuusraportti koskien vuotta 2020 kertoi, että Suomessa varallisuus yhtä aikuista kohti on 167 000 dollaria. Italialaisilla menee paremmin, sillä siellä keskimääräinen varallisuus on raportin mukaan 234 000 dollaria aikuista kansalaista kohti.

Kokonaisverotaakka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa ja Italiassa osapuilleen samalla tasolla. OECD:n mukaan Suomen luku on 42,2, Italian 42,4 prosenttia.

Yllä kerrottujen lukujen valossa luulisi, että Italian tehtävä on tukea suomalaisia ja Suomea, mutta kuten edellä on kerrottu, asia on toisinpäin. Marinin hallitus ja kokoomus päättivät, että Suomi kantaa vastuuta muun muassa Italian kansalaisten hyvinvoinnista.

Pääministeri Marinin mukaan elpymispakettineuvottelut onnistuivat hyvin, jonka lisäksi Marin väitti, että Suomi on vauras maa, jolla on varaa auttaa holtittomia EU-jäsenmaita.

Puheet kokoomuksesta oivana talouspuolueena ovat puppua, kuten elpymispaketin hyväksynnästä ja tämän tekstin seuraavat rivit luettuasi selviää.

Kun Jyrki Katainen (kok) palasi EU-komissaarin palkintovirastaan, jonka vastaanotti toteutettuaan Suomessa kansallisen edun vastaista talouspolitiikkaa, hänelle petattiin kokoomuksen ja keskustan tuella yliasiamiehen paikka Sitrasta.

Sitra viestii kansalaisille pakkomielteisesti vihreää siirtymää, jonka myötä suomalaisten pitäisi ajaa sähköautoilla ja hankkia energiansa luontoa, lintuja, hyönteisiä, metsiä ja maisemaa tuhoavista tuulimyllyistä, luopua turpeesta energian lähteenä sekä lihasta ja maitotuotteista ruokapöydän antimina.

Kataisen talouspoliittisista taidoista kertoi Helsingin Sanomat 11.4.2014 otsikossaan ja ingressissään yksiselitteisen lyhyesti:

”Kataisen ministerivuosien tulos: 47 miljardia euroa velkaa

Kataisen ministerivuosina kansantuote ja tuottavuus polkivat paikallaan, mutta velka paisui”

Kataisen ministerivuosilla viitataan hänen istumistaan pääministerinä ja valtiovarainministerinä.

Oliko Katainen taloustaitava kuin Sanna Marin ja Annika Saarikko yhteensä? Vai olisiko parempi sanoa, että talousviisas kuin Matti Vanhanen (kesk), jonka mukaan velkaantuminen on ihan hyvä juttu ja että Kreikka-laina on mahtava asia, joka tuo Suomelle voittoa.

Ei pidä unohtaa EU:n nykyistä Afrikka-komissaaria Jutta Urpilaista (sdp), joka vannoi Suomen tekevän hyvää tulosta Kreikka-rahoille asetetulla takuus-vakuus –sopimuksella. Urpilaisen vakuuksille nauravat nykyisin naurismaan aidatkin, mutta siitä huolimatta Urpilainen porskuttaa ja voi hyvin EU-komissaarin etuja nauttien.

Unohtaa ei pidä, että kokoomuksen puheenjohtajana piipahtanut Alexander Stubb ehti kailottaa koko maailmalle kuinka hieno maa Suomen länsinaapuri on.

Stubbin mukaan Ruotsi on yksi maailman turvallisimmista valtioista. Ruotsalainen ja muu kansainvälinen media sekä esimerkiksi youtube pullistelevat informaatiota, joka paljastaa Stubbin valehtelun ja tekee hänet naurunalaiseksi. Kaikesta huolimatta kokoomuksen Ben Zyskowics pitää Stubbia yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona Suomen seuraavaksi presidentiksi!!

Viimeisten vuosikymmenten merkittävin talouskupru tehtiin reilu 20 vuotta sitten pääministeri Paavo Lipposen (sdp) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) toimesta. Euroon liittyminen oli Suomen taloushistorian vahingollisin päätös, jonka kaikki taloutta ymmärtävät tiedostavat, vaikka aivan kaikki eivät sitä kykene myöntämään.

Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät kuulu euroryhmään, vaan hoitavat rahapolitiikkansa oman valuutan voimalla. Kun valuutta ei jousta, kuten Suomen kohdalla on tosiasia, joustavat työvoima ja palkat. Niin se vain menee. Ja kuten tiedetään, tavan kansalainen saa tässä mallissa kärsijän roolin, poliitikko sen sijaan porskuttaa vanhaan malliin.

Jyrki Kataisen saldo tuli jo mainittua, mutta ei pidä unohtaa olympiakomitean nykyisen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) roolia, kun hän yhdessä Kataisen ja vihreiden Pekka Haaviston kanssa näytteli merkittävää roolia, kun Fortumin sähköverkko siirtyi valtiolta yksityisen omistukseen. Katainen vakuutti, että hinnat eivät karkaa, mutta koskapa sitä poliitikon puheisiin kannattaa luottaa? Varsinkaan poliitikon, jonka tärkeimpinä motiiveina politiikassa ovat oma etu, oma etu ja oma etu.

Entä mitä pitäisi ajatella "taloustaituri" Jyri Häkämiehestä (kok), joka kaupitteli Vanhasen hallituksen ministerinä lannoitetuotannon norjalaisille, josta seurasi lähes välitön 30 prosentin hinnannousu lannoitteille. Palkinnon Häkämies sai myöhemmin, kun hänet nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajaksi.

Hmmm, millaisen tittelin Häkämies olisi saanut, jos olisi onnistunut tuhoamaan maaseutuelinkeinot pohjamutia myöten?

Mutta ei hätää, sillä maaseudun tuhoamisesta huolehtii Häkämiehen vaimo, Sitrassa Kataisen alaisena toimiva Mari Pantsar, joka tviittasi 2. helmikuuta 2022 seuraavasti:

”Ilmasto- ja luontotoimet eivät tosiaankaan ole rakettitiedettä ja kulutuksella on iso rooli. Lihan ja maitotuotteiden tuotannon lopettaminen 15 vuodessa ja vapautuvan alan ennallistaminen olisi todella tehokas toimi #ilmastokriisi ja #luontokato vastaan.”

Jyrki Kataisen kontolle menee myös huoltovarmuuden heikentäminen, sillä hänen valtakaudellaan leipäviljan varmuusvarastot puolitettiin ja öljyn varmuusvarastoja vähennettiin. Yhdistettynä Häkämiehen rooliin lannoitetuotannon myynnin kanssa, voidaan sanoa kokoomuksen olleen perin tehokas myös huoltovarmuuden alasajossa.

Eikä pidä unohtaa sitäkään, että kaikki kokoomuksen viimeiset puheenjohtajat, Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Petteri Orpo kannattivat sdp:n laitavasemmistoa edustavien Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan märkää päiväunta, jalkaväkimiinoista luopumista (Ottawan sopimus).

Ottawan sopimus nousi jälleen esiin viime torstaina (16.2.2023), kun ulkoasiainvaliokunnassa äänestettiin Ottawan sopimuksesta irtautumista esittäneestä kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen etenemisen kannalla olivat ainoastaan perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, sen sijaan punavihreä rintama (SDP, vihr, vas) sekä keskusta ja kokoomus äänestivät aloitetta vastaan.

Mielenkiintoista, sillä eduskunnassa varsinkin kokoomuslaiset ovat käyttäneet aivan toiseen suuntaan osoittavia puheenvuoroja. Valehtelusta on nähtävästi tullut tavaramerkki kokoomuksessa?

Tuntuuko turvalliselta? Kun kuvittelet äänestäväsi porvarillista, ei-sosialistista vaihtoehtoa, saatkin vain hieman erilaista sosialismia (tukipaketit, Brysseliin keskitetty valta, rajojen ulkopuolelta ohjattava maahanmuuttopolitiikka, verotusoikeus EU:lle jne.), sitä, jota kutsuttiin entisaikaan internationalismiksi.

Itse uskoin aikoinaan kokoomuksen olevan aitoa markkinataloutta edustava ei-sosialistinen puolue, mutta karvaasti olen saanut pettyä oletukseni kanssa. Voidaan huoletta todeta, että eteläisessä naapurimaa Virossa edes paikallisista sosialidemokraateista maan parlamentissa ei ole löydettävissä niin vasemmistolaista politiikkaa, jota kokoomuslaisten enemmistö nykyisin edustaa.

Suuressa kuvassa näyttää ikävästi siltä, että kokoomus on vain yksi pohjoismainen sosialidemokraattipuolue muiden joukossa. Puhuu toista ja tekee vallassa ollessaan aivan muuta. Oman kansan kurittaminen sujuu kuin leikki, sen sijaan ulkomailla ollaan mielin kielin, ettei vaan mene maine eikä kukaan loukkaannu.

On yhdentekevää kansalaiselle, toimiiko suomalaisten rahojen ulkomaille rahtaajana SDP vai kokoomus, sillä lopputulos on sama, suomalainen istuu AINA maksumiehen roolissa.