Blogi: Tapio Puolimatka, ti 02.04.2019 22:59

Katulapset: mitä lapsille tapahtuu perheen hajotessa?

Viimeisten vuosikymmenten aikana on länsimaissa vähitellen purettu isä-äiti-lapsi –kolmoissidoksen tukena olevia avioliiton ja perheen rakenteita. Tällaisia muutoksia ovat olleet avioliiton purkamisen tekeminen pelkäksi ilmoitusasiaksi avioliittolain muutoksessa vuonna 1987, sukupuolineutraali avioliittolaki vuonna 2014, joka käytännössä poisti lainsäädännöstä lapsen oikeuden isään ja äitiin, ja uusi äitiyslaki, joka asetti äidin samaa sukupuolta olevan kumppanin oikeudet etusijalle suhteessa lapsen oikeuteen tuntea biologinen isänsä.

Isä-äiti-lapsi-kolmoissidoksen hajottamista jatketaan edelleen Setan ajamassa vanhemmuuslaissa, joka mahdollistaa ”useamman vanhemman vanhemmuuden” ja ”luopuu vanhemmuuden oikeudellisesta sukupuolittamisesta”. Uuden vanhemmuuslain myötä lainsäädännöstä lopullisesti poistettaisiin kaikki viittaukset isään ja äitiin.

Näiden lakien myötä Suomen lainsäädäntö vie oikeutuksen lapsen identiteetin kannalta perustavalta suhteelta isään ja äitiin. Lasten oikeuksien riistoa perustellaan vetoamalla aikuisten oikeuksiin, jotka näin asetetaan lasten oikeuksien edelle.

Vallitsevan oletuksen mukaan avioliiton rakenteiden heikentäminen merkitsee tasa-arvon, veljeyden ja vapauden kasvua. Historiaa tarkasteltaessa saamme kuitenkin aivan erilaisen kuvan: kun avioliiton rakenteita puretaan, lasten pahoinvointi kasvaa, koska lapset voivat parhaiten biologisen isänsä ja äitinsä eheän avioliiton sisällä.

Bolševistinen yhteiskuntakokeilu

Marxilaisen ideologian mukaan ihmiskunta eli alun perin rajattoman seksuaalisen vapauden luomassa paratiisissa. Tulevaisuuteen projisoidussa kommunistisen yhteiskunnan haavekuvassa tämä seksuaalinen vapaus ja sen tuoma onnen aika palaa uudestaan. Varsinainen kasvatusvastuu siirtyy yksilöltä yhteiskunnalle: ”Lasten hoito ja kasvatus tulee yhteiskunnalliseksi asiaksi: yhteiskunta on huolehtiva kaikista lapsista samalla tavalla”, kuten Friedrich Engels toteaa kirjassaan Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä (s. 98-99).

Marxilaisen ajattelun utopistisuus ilmenee sen tavassa käsitellä lasten kasvatusta: ihmisen kaikkein vaativin tehtävä, lasten kasvattaminen, hoituu kuin itsestään. Lapsen identiteetin kannalta keskeisin suhde biologiseen isäänsä ja äitiinsä on sivuasia, jota ei tarvitse erikseen pohtia. Kaikki huomio keskitetään siihen, miten aikuiset saavat seksuaaliset halunsa tyydytettyä ilman häiritseviä rajoituksia. Koko tämä vastuuton asenne määritellään aidon rakkauden korkeimmaksi ilmentymäksi.

Marxilaista ajattelua sovellettiin käytäntöön vuoden 1917 bolševikkivallankumouksessa. Bolševikkien syyskuussa 1918 säätämä perhelaki teki avioliiton purkamisen pelkäksi ilmoitusasiaksi.

Avioerojen lisääntyminen ja katulapset

Käytännössä bolševikkien avioliittoa ja avioeroa koskeva perhelainsäädäntö teki ihmisille mahdolliseksi toimia vastuuttomasti perhe-elämässään ja liukua avioliittoon ja avioliitosta ulos hämmentävällä helppoudella. Rekisteröimättömien avioliittojen ja avioerojen määrän kasvaessa syntyi hylättyjen ja rutiköyhien naisten ongelma. Monet sen ajan yhteiskunnalliset ja poliittiset kommentaattorit kertoivat ahdinkoon joutuneista työttömistä yksinhuoltajaäideistä.

Yksinhuoltajaäitien ahdinko lisäsi todennäköisyyttä, että heidän lapsensa päätyivät kodittomiksi ja hylätyiksi. Vapaamielinen avioerolaki lisäsi ajan turvattomuutta ja kaoottisuutta jättäen äidit turvattomiksi ja saaden heidät hylkäämään lapsensa. Loppukesään 1921 mennessä Moskovan kaduille alkoi ilmaantua vanhempansa menettäneitä tai vanhempiensa hylkäämiä rähjäisiä ja täiden vaivaamia lapsilaumoja, jotka hoipertelivat uupumuksesta ja nälästä.

Historiatutkija Orlando Figesin mukaan vuoteen 1922 mennessä oli arviolta seitsemän miljoonaa lasta, jotka elivät asemilla, autiotaloilla, rakennustyömailla, roskasäiliöissä, kellareissa, viemäreissä ja muissa likaisissa koloissa. ”Nämä resuiset ja paljasjalkaiset lapset, joiden vanhemmat olivat joko kuolleet tai hylänneet heidät, olivat symboli Venäjän sosiaalisesta hajoamisesta. Jopa perhe oli tuhottu.”

Monet lapsista olivat alkoholisteja, heroiinin tai kokaiinin väärinkäyttäjiä. He pysyivät hengissä kerjäämällä, kaupustelemalla, pikkurikoksilla ja prostituutiolla. Lapsilaumat varastivat torikojuista, ryöstivät ohikulkijoita, harjoittivat taskuvarkautta ja murtautuivat kauppoihin ja koteihin. Kiinnijääneitä lapsia usein lyötiin armottomasti.

Seuraavassa on yhden aikalaisen kuvaus: ”Näin itse noin 10 tai 12 -vuotiaan pojan ojentautuvan ottamaan lian peittämän leivän ja ahmivan sitä samalla kun häntä lyötiin kepillä. Iskut satelivat hänen selkäänsä, mutta jalkojensa ja käsiensä varassa maassa kontallaan oleva poika söi kiireisesti palan toisensa jälkeen, ettei vain menettäisi leipää. Tämä tapahtui leipätiskien vieressä basaarissa. Hänen ympärilleen kerääntyi aikuisia naisia, jotka huusivat: ’Sen tuo lurjus ansaitsee: lyökää häntä lisää. Emme saa mitään rauhaa näiltä luteilta.’”

Melkein kaikki katulapset toimivat ajoittain prostituoituina. Vuodelta 1920 olevan kartoituksen mukaan 88 prosenttia tytöistä oli jossakin vaiheessa harjoittanut prostituutiota, ja myös poikien osalta pätivät samankaltaiset luvut. Jotkut näistä tytöistä olivat vain seitsemän vuoden ikäisiä. Useimmat seksuaaliaktit tapahtuivat kaduilla, markkinapaikoilla, asemahalleissa ja puistoissa. Tytöillä oli parittajia, jotka usein olivat itsekin teini-ikäisiä poikia, jotka käyttivät tyttöjä asiakkaiden ryöstämiseen. Mutta oli myös pedofiili-bordelleja, joita pitävät tädit antoivat lapsille ruokaa ja huoneen nurkan, samalla kun he itse elivät prostituoituina käyttämiensä lasten saamista palkkioista.

Vankiloissa ja työleireillä oli tuhansia alle 14-vuotiaita lapsia. Jopa kuusivuotiaita lapsia käytettiin pienissä tehtaissa tekemään 12-14 tunnin työpäiviä. Viranomaiset eivät halunneet puuttua tähän laittomuuteen, koska katulapset muodostivat vakavan yhteiskunnallisen ongelman ja heidän työvoimansa hyväksikäyttö oli yksi keino pitää heidät poissa rikollisuudesta. Monia nuoria teini-ikäisiä värvättiin puna-armeijaan. Heidät tunnettiin kyvystään tappaa viholliset ilman armoa ja valmiudestaan tehdä kaikki, mitä käskettiin, koska komentajista tuli heille isän korvikkeita.

Heitteille jätetyt lapset

Avioliiton ja perheen heikentämisen yhteiskunnalliset seuraamukset olivat katastrofaaliset. Villit ja kurittomat hylättyjen lapsien laumat uhkasivat yhteiskuntarauhaa tehdessään varkauksia, murtoja ja ryöstöjä. Neuvostohallitus joutui vangitsemaan rikollisia lapsia massoittain. Avioliiton hajoaminen tuli valtiolle niin kalliiksi, että valtio oli lopulta pakotettu perääntymään utopistisesta ohjelmastaan. Neuvostovaltio joutui toteamaan jo 1920-luvun lopulla, ettei sillä ollut varaa kasvattaa miljoonia katulapsia lastenkodeissa.

Vapaan rakkauden utopia

Meidän aikanamme avioliiton purkaminen ei välittömästi johda yhtä katastrofaalisiin seurauksiin kuin bolševikkivallankumouksen aikana, koska yhteiskuntaolot ovat vakaammat ja yhteiskunnallinen vauraus on suurempi. Olennainen kysymys kuitenkin kuuluu: Onko yhteiskuntaa järkevää viedä suuntaan, joka heikentää lasten mahdollisuuksia kasvaa turvatussa ja vakaassa kotiympäristössä?

Tässä artikkelissa on käytetty hyväksi aineistoa kirjasta Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret (KKJMK 2018).


 

 

Tapio Puolimatka ti 02.04. 22:59

Tapio Puolimatka

Tapio Puolimatka on suomalainen kasvatustieteen professori. Hän toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa

tuoreimmat

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08. 19:21

Transideologia vie yhteiskuntaa totalitaristiseen suuntaan

to 27.07. 08:58

WHO:n kansainvälinen pandemiasopimus

to 18.05. 19:39

Eduskuntavaalit 2023 ovat vaalit perheiden tulevaisuudesta

su 12.03. 05:13

Translain uudistusesitys ajaa miesten etuoikeuksia

ke 18.01. 15:42

Asiantuntijalausunto liittyen hallituksen esitykseen laiksi sukupuolen vahvistamisesta (HE 189/2022 vp)

pe 02.12. 22:26

Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan

ti 25.10. 07:00

Abortin laillistaminen murentaa ihmisoikeusjärjestelmän

ti 13.09. 13:49

Translakiesityksen sukupuolioppi syrjii naisia ja hämmentää lapsia

ti 06.09. 07:17

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44