"Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho", kirjoittaa virolainen Eero Laidre Objektiiv-verkkojulkaisussa. Sekä Viron että Suomen asema on hyvin haavoittuva Venäjän naapurina. Kuitenkin aikamme poliittisessa keskustelussa asiaa ei lähestytä huolellisen harkinnan vaan pinnallisten skulauseiden pohjalta. 

Siviiliväestön kärsimykset

Nykyaikainen sota merkitsee valtavaa kärsimystä siviiliväestölle:

"Nykyaikaisessa sodankäynnissä siviilejä ei enää tarvitse tappaa. He kuolevat itsestään. Heitä kuolee verrattomasti suurempi määrä kuin 80 vuotta sitten. Sodan ensimmäisten viikkojen aikana kaikki infrastruktuuri tuhoutuu, ja tämä tarkoittaa, että sähköä tai moottoripolttoainetta ei enää ole. Moottoripolttoaineen jakelukeskukset tuhoutuvat. Sähkögeneraattorit eivät toimi... Liikenne ja (ruoan)tuotanto loppuvat, kaupat ovat tyhjiä, kotona voi palella kuoliaaksi. Tätäkö kenraalit ja nykyinen hallitus tarjoavat meille?"

Harhaanjohtava viestintä

Yleisessä keskustelussa meille luodaan harhaanjohtava kuva, jonka mukaan "sota on kävelyretki metsässä, jossa me ammuskelemme ja viholliset kaatuvat ja kuolevat". 

Sota Venäjän kanssa saatetaan yleisessä keskustelussa esittää jopa itsestään selvyytenä, jonka estämiseksi ei ole mitään tehtävissä. Tämä on mennyt jopa niin pitkälle, että jotkut kenraalit ovat sanoneet: "Kysymys ei ole siitä, alkaako sota, vaan milloin se alkaa."

Tällainen lähestymistapa vähättelee päättäjien vastuuta tehdä kaikkensa, ettei sotaa tulisi.

"Kyse ei ole shakkivoitosta tai lomamatkasta Palmusaarelle, vaan siitä, että lukemattomat nuoret kuolevat, heidät tungetaan muovipusseihin ja ajetaan kaivinkoneella kaivettuihin kuoppiin."

Valtaapitävien vastuuttomuus

Ukrainan sodan jatkuminen on seurausta diplomaattisesta epäonnistumisesta. Sen sijaan, että diplomaattisesti ponnisteltaisiin rauhan samiseksi, keskusteluissa yhä enemmän pohditaan sodan laajentamista ja Naton joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Vakavia diplomaattisia ponnisteluja tulitauon aikaan saamiseksi ja pysyvän rauhan saavuttamiseksi ei ole käynnissä. 

Erityisesti Viron ja Suomen kaltaisten pienten Venäjän rajanaapureiden kannalta on tärkeintä estää sodan leviäminen tänne, koska se merkitsisi massiivista tuhoa ja kärsimystä. 

"Emme maksa hallitukselle, parlamentille ja presidentille suurta palkkaa siitä, että meidät ajetaan kuolemaan sodassa, vaan siitä, että he estävät sodan hinnalla millä hyvänsä. Meidän tulee pelottaa vastapuoli niin, ettei se hyökkää."

Romantisoiva sotakiihkoilu

Realistisen tilannearvion sijasta keskustelua hallitsee romantisoiva sotakiihkoilu ja toiveajattelu. "Miten on mahdollista, että valtaapitävät eivät ymmärrä, että sota on tappamista ja joukkokuolemia, erityisesti nykyaikana. On täysin käsittämätöntä toteuttaa joukkoteurastusta pienen kansakuntamme kohdalla."

Keskustelua näyttää hallitsevan asenne, ettei sota Venäjän kanssa ole ongelma, koska oletettavasti Nato voi helposti nujertaa Venäjän. Tällöin ei oteta huomioon nykyaikaisen sodankäynnin luonnetta: infrastruktuurien tuhotuminen merkitsee valtavaa kärsimystä siviiliväestölle. 

"Ovatko marionettimme niin hukassa, etteivät he pysty kuvittelemaan kolmannen maailmansodan katastrofaalisia seurauksia? Eivätkö he tajua, että 80 vuoden ajan on kehitetty aseita, ja nykyisessä sodassa kuolee satoja kertoja enemmän ihmisiä kuin viime kerralla? Jos nykyinen valta ei saavuta rauhaa, se on syyllinen satojentuhansien, ellei jopa koko kansakunnan kuolemaan."

Yhdysvaltain pyrkimys globaaliin ylivaltaan

Chas W. Freeman Jr on toiminut korkea-arvoisena yhdysvaltalaisdiplomaattina jo puolen vuosisadan ajan. Hän on ollut apulaisministeri ja Saudi-Arabian suurlähettiläs. Perustuen pitkään kokemukseensa kansainvälisistä suhteista ja geopolitiikasta hän analysoi, että Yhdysvaltojen pyrkimys globaaliin ylivaltaan on syössyt Ukrainan raunioihin. Washingtonin "ikuiset sodat" uhkaavat nykyään johtaa myös muut Euroopan kansat katastrofiin.

"On jo aikaa siitä, kun Yhdysvallat viimeksi voitti sodan. Ja näyttää siltä, että olemme jälleen häviämässä uuden sodan - tällä kertaa Ukrainassa. Kyseessä on jälleen yksi niin sanottu sijaissota ( proxy-sota), jota perustellaan strategisella tarpeella heikentää ja eristää Venäjän federaatiota. Yhdysvaltojen epäonnistuminen tässä pyrkimyksessä jättää meidät pian valitsemaan kolmen epämiellyttävän vaihtoehdon välillä...

"Voimme jatkaa Ukrainan tukemista samalla, kun Venäjä jatkaa ukrainalaisten jauhamista palasiksi ja vähentää maan aluetta ja väestöä päivä päivältä. Voimme kiihdyttää sotaa entisestään, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron on hiljattain kannattanut, ja tehdä niin huolimatta Venäjän uhkauksesta ryhtyä vastatoimiin meitä vastaan, mahdollisesti jopa ydinsodan tasolla. Tai voimme myöntää epäonnistumisemme ja pelastaa sen, mitä Ukrainasta on vielä pelastettavissa, menemällä neuvottelupöytään venäläisten kanssa. Tiedän, kumman vaihtoehdon itse mieluiten valitsisin ja epäilen, että tekin arvaatte sen. Kuitenkin riippumatta siitä, miten tämä tarpeeton sota päättyy, meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että tällaisia sotia ei enää tulevaisuudessa synny."

Aggressiivinen käytös Venäjää kohtaan

Sekä Suomessa että Virossa olemme saaneet todistaa päätöksentekijöiden lapsellisen uhmakasta asennetta Venäjään kohtaan. "Hulluinta on se, että hallituksemme käyttäytyy niin aggressiivisesti Venäjää kohtaan. Näin se herättää venäläisissä vihaa ja vastatoimia," toteaa Eero Laidre. 

Kremliä voi rohkaista vastatoimiin ajatus, ettei Naton 5. artikla todellisuudessa suojele meitä: länsi ei puutu asiaan täysimääräisesti, vaan avustaa vain sotatarvikkeilla.

"Suokoon Jumala, etteivät edellä mainitut skenaariot ja kenraaliemme ennustukset toteudu. Näin ollen pelotustaktiikka ja RAUHA ovat ja pysyvät ainoana vaihtoehtona meille", kirjoittaa Eero Laidre. 

Lähde 

Eero Laidre: the war with Russia is not a chess lot, but the destruction of a nation - https://objektiiv.ee/eero-laidre-soda-venemaaga-pole-malepartii-vaid-rahvuse-having/

America's top diplomat: U.S. plunges Ukraine to destruction and threatens to doom the whole of Europe | Macroscope (makroskoop.ee)