Ruotsidemokraattien vankka näyttö Ruotsin vaaleissa 9. syyskuuta vei niin paljon ääniä valtaapitäviltä puolueilta, että kaksi tärkeintä parlamentaarista blokkia olivat käytännössä sidottuja ja jäivät hyvin kauaksi hallitsevasta enemmistöstä.

Näin kirjoittaa vanhempi tutkija Soeren Kern Gatestone -instituutin artikkelissaan.

16. syyskuuta julkaistujen virallisten vaalitulosten mukaan ruotsidemokraatit voitti 17,5 % äänistä ja on yhä selvemmin maan kolmanneksi suurin puolue. Tulos on 4,6 prosenttiyksikön parannus vuoden 2014 tulokseen (12,9 %).

Istuvan pääministerin, Stefan Löfvenin vasemmistolainen sosiaalidemokraatit voitti vaalit 28,3 % äänillä - joka on puolueen huonoin tulos yli 100 vuoteen. Toiseksi sijoittunut maltillinen kokoomus -puolue sai 19,8 % äänistä, pudotusta 3,5 prosenttia vuodesta 2014.

Ruotsin parlamentissa on kahdeksan poliittista puoluetta. Vakiintuneet puolueet ovat perinteisesti järjestäytyneet kahdeksi kilpailevaksi parlamentaariseksi blokiksi: vasemmalla sosiaalidemokraatit ja niiden liittolaiset keräsivät 40,7 prosenttia äänistä. Oikealla maltillinen kokoomus ja heidän liittolaiset käärivät 40,3 prosentin äänisaaliin.

Vaikka ruotsidemokraatit on nyt edullisessa asemassa toimiakseen kuninkaantekijänä parlamentissa, valtavirtablokit ovat vannoneet olla tekemättä yhteistyötä heidän kanssaan ja syy on heidän "kansallismielinen" kantansa maahanmuuttoon ja Euroopan unioniin.

Lähes 10 miljoonan asukkaan Ruotsi on ottanut liki 500 000 turvapaikanhakijaa Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä vuodesta 2010 lähtien. Näin suuren määrän, ylivoimaisesti miespuolisten maahanmuuttajien saapuminen eri kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista on aiheuttanut valtavia yhteiskunnallisia mullistuksia - seksuaalirikosten ja jengiväkivallan lisääntymisen kaupungeissa ympäri Ruotsia.

Ruotsidemokraatit kampanjoivat luvaten hillitä maahanmuuttoa, rajoittaa perheiden yhdistämistä, nopeuttaa karkotuksia ja ryhtyä ankariin toimenpiteisiin maahanmuuttajien rikollisuuden suhteen. Puolueen johtaja Jimmie Åkesson varoitti myös, että massamaahanmuutto aiheuttaa eksistentiaalisen uhan Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmälle. Hän sanoi, että kun kymmenet tuhannet, mahdollisesti sadat tuhannet maahanmuuttajat saavat sosiaaliturvaetuuksia tekemättä mitään, nykyisen hyvinvointijärjestelmän kohtalo näyttää tuhoon tuomitulta - romahtaa.

Vaaleja edeltävät mielipidekyselyt osoittivat, että maahanmuuttoa vastustava viesti sai vastakaikua ruotsalaisilta äänestäjiltä. 5. syyskuuta - vain neljä päivää ennen vaaleja - julkaistu YouGovin mielipidekysely osoitti, että ruotsidemokraattien kannatus oli 24,8 prosenttia; kun taas sosiaalidemokraateille se lupasi 23,8 prosenttia ja maltilliselle kokoomukselle 16,5 prosenttia. Toisin sanoen kysely antoi ymmärtää, että ruotsidemokraateista tulisi Ruotsin suurin puolue.

Vaalitarkkailijat ovat esittäneet useita teorioita selvittääkseen mielipidekyselyjen ja lopullisten vaalitulosten välistä epäjohdonmukaisuutta. Eräät tahot ovat viitanneet valtavirran puolueiden pyrkimyksiin kuvata ruotsidemokraatit "äärioikeistolaisina", "rasisteina" ja "uusnatseina" puolueen väitetyn "nationalistisen" ja "populistisen" maahanmuuttoa koskevan kannan vuoksi. Pelko tulla leimatuksi ruotsidemokraatteja äänestämällä on saattanut mietityttää joitakin äänestäjiä.

Esimerkiksi lokakuussa vuonna 2016 televisiokeskustelussa pääministeri Löfven kutsui ruotsidemokraatteja "natsi- ja rasistipuolueeksi". Hän väitti myös, että "hakaristejä käytetään yhä heidän kokouksissaan". Ruotsidemokraatit syytti Löfveniä panettelusta ja uhkasi ilmoittaa hänestä parlamentin perustuslakivaliokuntaan. Jonas Millard, puolueen edustaja kyseisessä valiokunnassa, totesi:

"Kun Ruotsin pääministeri väittää ruotsidemokraatteja natsipuolueeksi, se ei ole vain valhe, vaan myös täysin historian ymmärtämisen puutetta ja on epäkunnioittavaa kaikkia niitä miljoonia ihmisiä kohtaan, jotka ovat altistuneet todelliselle natsismille."

Myöhemmin Löfven rauhoittui ja sanoi, että hänen sanansa oli irrotettu asiayhteydestä. Siitä lähtien Löfven on toistuvasti kuitenkin syyttänyt ruotsidemokraatteja yhteyksistä natsismiin, vaikka Åkessonilla - josta tuli puolueen johtaja vuonna 2005 - on ollut nollatoleranssi rasismiin ja hän on erottanut ääriliikkeistä epäiltyjä jäseniään.

Päivä ennen syyskuun 9. päivän vaaleja Löfven jälleen tuomitsi ruotsidemokraatit rasisteiksi:

"Emme aio perääntyä millimetriäkään vihan ja ääriliikkeiden edessä, missä sitä ilmeneekään.

"Uudestaan ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​he osoittavat natsi- ja rasistiset juurensa, ja he yrittävät tuhota Euroopan unionin ajankohtana, kun me tarvitsemme tätä yhteistyötä eniten."

Samaan aikaan sosiaalidemokraatit satsasivat kahdeksan miljoonaa Ruotsin kruunua (850 000 dollaria, 770 000 euroa) veronmaksajien rahaa kannustaakseen maahanmuuttajia äänestämään. Tämä strategia näytti tuottaneen tulosta: Tukholman Rinkebyn alueella - missä yhdeksän kymmenestä asukkaasta on maahanmuuttaja - sosiaalidemokraateille ropisi 77 prosenttia äänistä, kun ruotsidemokraatit joutui tyytymään vain 3 prosenttiin.

Sama kuvio tapahtui Ruotsissa viidelläkymmenellä muulla no-go -alueella, joita Ruotsin poliisi kaunistelevasti kutsuu "haavoittuviksi alueiksi" - vaikka ruotsalais-tšekkiläisen toimittaja-kirjailija Katerina Janouchin ja hänen kollegansa Peter Lindmarkin vaalitulosten yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että ruotsidemokraatit ovat suosiossa etenkin maahanmuuttajanaisten keskuudessa, jotka ovat huolissaan rehottavista rikoksista ja islamilaisen sharia-lain käyttöönotosta.

Toiset ovat sitä mieltä, että vaalivilppi on voinut hyödyttää valtavirtapuolueita ruotsidemokraattien kustannuksella. On edelleen epäselvää, kuinka laajalle levinnyttä äänestäjien säännönvastaiset tapaukset olivat, ja onko heillä voinut olla vaikutusta lopullisiin vaalituloksiin. Ruotsin poliisi sai kuitenkin yli 2 300 ilmoitusta mahdollisista tämän vuoden vaaleihin liittyvistä rikoksista. Valitukset käsittivät äänestäjien pelottelua sekä omaisuuteen tai henkilöihin kohdistettuja väkivallan uhkia.

Aftonbladetin mukaan erikseen Ruotsin vaalilautakunta (Valmyndigheten) - vaaleista vastaava keskusviranomainen - sai yli 400 valitusta väitetyistä äänestäjien vilpeistä, ja syyttäjät tutkivat nyt mahdollisia vaaleihin liittyviä rikoksia.

Kansainvälinen 25 vaalitarkkailijan ryhmä - "Democracy Volunteers", vapaasti suomennettuna "Demokratian vapaaehtoiset"- seurasi yhteensä yli 250 äänestyspaikkaa Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa, Uppsalassa ja Västeråsissa ja havaitsi sääntöjenvastaisuuksia 46 prosentissa tarkastamistaan äänestyspaikoista.

Ryhmä ilmaisi olevansa erityisen huolestunut siitä, ettei vaalisalaisuutta ollut varmistettu. Ruotsissa jokaisella puolueella on erilliset äänestysliput, joissa puolueen nimi näkyy selvästi, ja äänestäjät valitsevat puoluekantaansa koskevan haluamansa äänestyslipun äänestyspaikalla.

Äänestyslippujen valinta tapahtuu julkisesti, joten jokainen läsnäoleva voi tarkkailla minkä puolueen vaalilipun äänestäjä valitsee. Tämän takia jotkut äänestäjät ovat saattaneet olla peloissaan ja suhtautuneet vastahakoisesti julkisesti paljastamaan haluavansa äänestää ruotsidemokraatteja.

Vaalitarkkailijat kritisoivat myös perheäänestämistä - käytäntöä, jossa Ruotsin vaaliviranomaiset sallivat useamman kuin yhden äänestäjän (tavallisesti samasta perheestä) pääsyn yhdessä äänestyskoppiin. Sen varmistamiseksi, että paremman luku- ja kirjoitustaidon omaava perheenjäsen voi avustaa vähemmän lukutaitoisia täyttämään "oikein" äänestyslipun?

Vaalitarkkailijat tekivät johtopäätöksen:

"Olemme huolissamme merkittävästä määrästä perheäänestyksiä, joissa naisia, vanhempia äänestäjiä, vanhuuden heikkoja ja vammaisia voidaan opastaa tai jopa määrätä, miten toisen perheenjäsenen pitää äänestää....

"Äänestyksessä keskeistä on, että äänestäjillä pitäisi olla yksilöllinen oikeus äänestää itsenäisesti ja ilman häirintää tai jopa toisen äänestäjän tietämättä.

"Mielestämme tämä voi olla keino estää joitakin äänestäjiä vapaasti valitsemasta omaa vaihtoehtoa ​​muiden tietämättä ja kehotamme ruotsalaisia vaaliviranomaisia tarkastelemaan tätä osana omaa jälkiarviointiaan​​."

Tutkimuksessa nimeltä "Onko äänestäminen Ruotsissa salaisuus" Jørgen Elklit, Aarhusin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta kirjoitti, että perheäänestys on Ruotsin pitkäaikainen ongelma ja näyttää olevan erityisen yleistä maahanmuuttajayhteisöissä:

"Tämäntyyppinen apu lähtökohdiltaan heikommassa asemassa olevalle äänestäjälle selvästi myös asettaa sorretut perheenjäsenet monimutkaiseen tilanteeseen, jos he haluavat äänestää eri tavoin kuin heidän alistajansa. Perheäänestäminen oli melko yleistä entisessä Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa....

"Oli hyvin yllättävää (melkein uskomatonta) lukea vaalitarkkailukertomus vuoden 2014 Ruotsin vaaleista... jossa tarkkailijat panivat merkille huomattavan määrän perheäänestyksiä Tukholmassa. On olemassa merkkejä siitä, että tämä ilmiö nähdään ensisijaisesti äänestysalueilla, joilla on suhteellisen paljon ei-ruotsalaistaustaisia äänestäjiä."

Muita vaaleihin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia olivat muun muassa:

Botkyrkassa paikalliset muslimijohtajat tarjosivat maltilliselle kokoomukselle 3 000 ääntä vastineeksi moskeijan rakentamiseen tarvittavasta rakennusluvasta. Puolue odotti siihen asti, kun vaaleihin on kaksi päivää, hylätäkseen tarjouksen. Syyttäjät ottavat nyt selkoa onko tarjous ollut rikos.

Degerforsissa sosiaalidemokraattisen poliitikon väitettiin tarjoutuneen maksamaan äänestäjille 500 Ruotsin kruunua (55 dollaria, 50 euroa) vaihtokauppana heidän äänistään. Samassa kaupungissa sosiaalidemokraattisen poliitikon väitettiin seuranneen äänestäjiä äänestyspaikalle ja olleen mukana heidän kanssaan vaaliuurnalla. Nimeltä mainitsematonta poliitikkoa tutkitaan lainvastaisesta äänestäjiin vaikuttamisesta.

Edassa sosiaalidemokraattisen poliitikon väitettiin auttaneen äänestäjiä täyttämään äänestysliput.

Falunissa satoja äänestyslippuja mitätöitiin, koska posti toimitti ne myöhässä.

Filipstadissa maltillinen kokoomus teki kantelun vaaliviranomaisille, kun miesten havaittiin saapuvan äänestyspaikalle naisten kanssa ja valitsevan äänestysliput heidän puolestaan ​​ja sitten seuranneen heitä äänestyskoppiin varmistaakseen, että he äänestävät sosiaalidemokraatteja.

Filipstadin vaalivaliokunnan puheenjohtaja Helene Larsson Saikoff - itsekin sosiaalidemokraatti - sanoi, ettei hän nähnyt mitään ongelmia perheäänestyskäytännössä: "On äänestäjän oma asia, jos hän haluaa olla hänen miehensä tai jonkun hyvän ystävänsä mukana."

Göteborgissa, Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa, jotkut äänestyspaikat eivät hyväksyneet ruotsidemokraattien äänestyslippuja.

Hebyssä äänten tarkistuslaskenta aiheutti merkittäviä eroavaisuuksia vaaliyön tulosten välillä. Kysyttäessä, miten tämä voi olla mahdollista, Hebyn vaalivaliokunnan puheenjohtaja Rickert Olsson syytti "inhimillistä tekijää", mikä johtui "väsymyksestä".

Märstassa vaalityöntekijät neuvoivat äänestäjiä olemaan sulkematta äänestyslippujen kirjekuoria. Ruotsidemokraattien mukaan kirjekuoria on voitu peukaloida.

Sanomalehti Metro ilmoitti, että ruotsidemokraattien äänestyslippuja varastettiin Ruotsin suurlähetystöistä Berliinissä, Lontoossa ja Madridissa, mikä teki näillä alueilla ulkomailla asuville ruotsalaisille ruotsidemokraattien äänestämisen mahdottomaksi.

"Kaikissa vaalitarkkailuissa, joissa olen ollut mukana, en ole koskaan nähnyt niin epädemokraattista vaalia kuin Ruotsissa", sanoi tanskalainen parlamentin jäsen Michael Aastrup Jensen, veteraani vaalitarkkailija, joka on seurannut ruotsalaisia ​​vaaleja yksityishenkilönä: "Se on kaukana eurooppalaisesta standardista."

Samanlaisia ​​väitteitä äänestäjien vilpistä paljastui vuoden 2014 vaaleissa. Tuolloin Sweden Report kirjoitti:

"Ensinnäkin useat postinkantajat ovat virallisesti vastustaneet ruotsidemokraattien äänestyskorttien toimittamista, koska he eivät ole samaa mieltä puolueen politiikan kanssa.

"Tukholmasta, Göteborgista, Laholmista ja Halmstadista löytyy useita raportteja, joissa ruotsidemokraattien kirjekuoret on selvästi avattu ja suljettu uudelleen. Sisältö on poistettu tai joissakin tapauksissa korvattu muiden puolueiden äänestyskorteilla...

"Muut väärinkäytökset ruotsidemokraatteja vastaan ovat varastetut äänestyskortit ennakkoäänestyspaikoissa ja yhdessä tapauksessa edistyneempi järjestelmä: Joku oli vaihtanut ruotsidemokraattien kuntavaalikortteja naapurikunnan kanssa, minkä vuoksi on erittäin helppoa antaa mitätöity äänestyslippu.

"Ikään kuin tämä ei riittäisi, itse vaaliviranomaiset saattavat syyllistyä peukalointiin."

Expressenin mukaan EU:n virallisessa raportissa todettiin, että Ruotsilla on Euroopan unionin huonoin rajavalvonta ja se salattiin äänestäjiltä siihen asti, kunnes vaalit olivat ohi.

Raportissa varoitettiin, että ruotsalaiset rajavartijat ovat huonosti koulutettuja ammattitaidottomia eikä heillä ole perustietoja, miten valeturvapaikanhakijoiden ja palaavien jihadistien käyttämät väärennetyt passit ja muut matkustusasiakirjat tunnistetaan. Mietinnön mukaan ongelma on erityisen akuutti Ruotsin tärkeimmällä, Arlandan lentokentällä ja suositteli EU:n rajavalvontaviranomaista, Frontexia auttamaan Ruotsia turvaamaan ulkorajansa.

Useat Expressenin haastattelemat rajavalvontaviranomaiset sanoivat, että oikeusministeriön virkamiehet pitävät raporttia "poliittisesti tulenarkana" ja että se "olisi sen vuoksi pidettävä salassa, kunnes vaalit on saatu päätökseen". Oikeusministeri Morgan Johansson kiisti syytökset.

Joidenkin tarkkailijoiden mielestä sosiaalidemokraatit onnistuivat venymään menestykseen vuoden 2018 vaaleissa vain siksi, koska he hyväksyivät joitakin ruotsidemokraattien kannattamia maahanmuuttoesityksiä. Esimerkiksi toukokuussa 2018 pääministeri Löfven - pyrkiessään estää karkaavat äänet - ilmoitti suunnitelmasta tiukentaa turvapaikkasääntöjä, parantaa rajavalvontaa ja vähentää sosiaaliturvaetuuksia maahanmuuttajilta, joiden turvapaikkahakemukset on hylätty.

Toiset huomauttivat, että suuntaamalla vaalit lähinnä maahanmuuttoon ja pakottamalla valtaapitävät puolueet koventamaan turvapaikkapolitiikkaansa, ruotsidemokraatit nousivat varsinaisiksi voittajiksi.

Puhuessaan Tanskan kansanpuolueen vuosikokouksessa Herningissä Tanskassa 15. syyskuuta, ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson sanoi, että Ruotsissa muiden puolueiden olisi mahdotonta sulkea hänen puolueensa pois vaikutusvaltaisista neuvotteluista seuraavan hallituksen muodostamiseksi:

"He tekevät kaikkensa uuden hallituksen muodostamiseksi antamatta meille vaikutusvaltaa, mutta meitä on mahdotonta pitää ulkona. Mitä nopeammin he ymmärtävät sen, sitä nopeammin vältämme kaaoksen."

Ruotsia kohtaavat haasteet ovat pelottavia. Pewin tutkimuskeskuksen äskettäinen tutkimus arvioi, että vaikka kaikki maahanmuutto lopetettaisiin välittömästi, muslimien osuus Ruotsissa nousisi silti yli 11 prosenttiin koko väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Keskiverto maahanmuuttoskenaario määrittää Ruotsin muslimien väkiluvun 20,5:een prosenttiin 30 vuoden kuluessa; korkean maahanmuuttoskenaarion mukaan muslimiväestön osuus olisi jopa 30,6 prosenttia.