EU:n jätepuitedirektiiviä muutettiin syyskuussa 2025 siten, että siihen lisättiin mm. Maailman Talousfoorumin (WEF) linjausen mukaisesti ja YK:n kestävän kehityksen 12.3:een kirjattu vielä kestävän kehityksen alimitoitettu vaatimus ruokahävikin vähentämisestä ravitsemuspalveluissa ja kotitalouksissa 30%:lla, kun YK:n agenda vaatii olla 50% vähentämistä vuoteen 2030 mennessä https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202501892 (preamble (5)).

Komissaari Jyrki Kataisen 2015 WEF:n vaatimuksesta esittelemä kiertotaloustiedonanto ja YK:n Agenda 2030 EU-lainsäädännän priimus moottorit

WEF:n tärkein po. direktiivimuutoksen lobbari globaalien suuryhtiöiden rahoittama Ellen MacArthur Foundation tervehti ilolla säädöstä läpimurtona, mutta oli tyytymätön, että SDG 12.3 50 % vähennysvaatimusta ei täysmääräisesti hyväksytty ja ulotettu kiertotalouden mukaisesti "systeemisesti"  alkutuotantoon ja mm. hyönteisruoan edistämiseen (mm. hyönteispuurot lapsille). Edelleen Ellen MacArthur Foundationin edustajat valittelivat, että hyväksytyllä  direktiivimuutoksella "korjatiin" asiaintilaa vähä-älyisesti jätelainsäädännöllä näin tukeutuen pääosin komissaari Jyrki Kataisen kritisoimaan "lineaaritalousjärjestelmään" (Kataisen 2016 EU:n komissiolle esittelemä hyvin vaikutusvaltainen EU:n kiertotaloustiedonanto) kiertotalouden edistämisen sijaan. 

Hokema lineaaritalous paha kiertotalous hyvä, on yhtä tyhjää lapsenomaista viherretoriikkaa kuin ydinvoima paha tuulivoima hyvä, auto paha pyöräily hyvä, lihansyönti paha kasvissyönti hyvä jne.

Kokoomuksen ymmärtämättömät vihreät ministerit ja matalan ÄO:n suomalaiset toimittajat EU-säädännän suomalaisina takuumiehinä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen oli ympäristöneuvostossa hyväksymässä 2024 direktiivimuutoksen alkuperäiset linjaukset ja hänen tilalleen valittu ministeri Sari Multala oli lopulta ymmärrystä vaile hyväksymässä 2025 lakimuutoksen ympäristöneuvostossa syyskuussa 2025.

Valtavirran matalan älykkyysosamäärän toimittajat eri medioissa (kuten Yle ja Helsingin Sanomat) ovat säännöllisesti julkaisseet juttuja siitä, kuinka paljon ruokaa suomalaisissa kotitalouksissa heitetään roskiin ja miten "parasta ennen" -merkintöjä pitäisi tulkita ruokaa säästäen, vaikka ruokateknologiaan vihkiytyneissä asiantuntijapiireissä hyvin tiedetään, että kehittyvissä talouksissa ruoan haaskaus on määrällisesti hyvin vähäistä verrattuna alkeellisiin olosuhteisiin kehitysmaissa, eikä lännen kehityspankit anna lainoja mm. ratkaisevan paranuksen eli  kylmäketjun vahvistamiseen kehitysmaissa ja toisaalta pakkausten koon pienentäminen voi lisätä merkittävästi ruoan hintaa. Tutkimuslaitoksena Luke siis vahvistaa näkemyksesi siitä, että pelkkä "pakkauskikkailu" on riittämätön työkalu – 30 prosentin vähennys vaatii koko ruokaketjun dataseurannan tehostamista ja kuluttajien arkikäyttäytymisen muutosta. 

Suomalaismepit kaikki kannattivat tätä hullua säädöstä, vaikka säädös yrittää pakottaa lopulta suomalaiset muuttamaan ruokailutottumuksia ja vähentämään ruokailua?

Yksikään suomalaisista MEP:eistä ei laittanut tikkua ristiin ja lainmuutos hyväksyttiin EP:n osalta ns. hiljaisella menettelyllä eli käytännössä yksimielisesti ilman äänestystä, kun mm. ministeri Sari Multala oli ympäristöneuvostossa hyväksynyt direktiivimuutoksen, vaikka jäsenmaita sitoutetaan direktiivillä muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ilmeisesti vaikka pakolla? Direktiivin preamble 10 ja Artikla 9 a:

"Kyseisissä (aiemmissa epäonnistuneissa kirj.) toimissa keskitytään kuitenkin lähinnä tietoisuuden lisäämiseen, ei niinkään käyttäytymisen muuttamiseen. Jotta voidaan hyödyntää kaikki mahdollisuudet vähentää elintarvikejätettä ja varmistaa edistyminen ajan mittaan, olisi kehitettävä käyttäytymistä muuttavia toimia, jotka räätälöidään jäsenvaltioiden erityisiin tilanteisiin ja tarpeisiin ja sisällytetään kaikilta osin elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskeviin kansallisiin ohjelmiin.  

Nyt hallitus on täytäntöön panemassa valtioneuvoston jäteasetusmuutoksella em. EU-direktiivin muutosta. Direktiivimuutoksen johdanto-osiossa edellä mainitusti valitellaan, että EU-maat eivät ole päässeet informaatiovaikuttamisella toivottuun tulokseen. Niinpä direktiivimuutoksen pakottamana ympäristöministeriö on pakotettu ehdottamaan toimeenpanoa kehitämällä ja toteuttamalla lopulta käyttäytymistä muuttavia toimia sekä lisäämällä tietoisuutta esimerkiksi tiedotuskampanjoilla elintarvikejätteen vähentämiseksi. 

Asetuksen yksityiskohtaisista perusteluista selviää, että valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa elintarvikejätteen määrän vähentämiseksi on esitettävä suunnitellut toimet, "joilla voidaan vaikuttaa kuluttajien, elintarvikealan toimijoiden ja muiden toimijaryhmien käyttäytymiseen sekä ruokahävikin syntymistä koskeviin valintoihin. Toimet voivat kohdistua esimerkiksi elintarvikkeiden hankintaan, säilyttämiseen, käyttöön, annoskokojen suunnitteluun tai päiväysmerkintöjen ymmärtämiseen."

Onko tarkoitus nyt pienentää vanhusten, päiväkotilasten, koululaisten, varusmiesten ja vankien ruoka-annoksia?

Onko tarkoitus puuttua ruoan hankintaan ja annoskokojen suunnitteluun liittyvillä toimenpiteillä suomalaisten saamaan kalorimäärään? Esimerkiksi vanhusten joukkoruokailun annoskoot ovat jo nyt pienet ja niukat. Ei myöskään tunnu järkevältä nipistää kaloreista fyysisesti kuormitetuilta varusmiehiltä, tai kasvavilta päiväkotilapsilta ja koululaisilta?

Vankien dieetin muuttaminen takaisin vedelle ja leivälle ei myöskään tunnu olevan tätä aikaa, tosin olen sitä mieltä, että ulkomaiset vangit pitäisi lähettää takaisin kotimaihinsa nauttimaan vettä ja leipää heidän omissa vankiloissa?

Vähennystarpeesta 71% pitää saada aikaankuitenkin ihan tavallisissa kodeissa ja tuntuu mahdottomalta, että sinne voitaisiin vaikuttaa ruoan hankinnalla tai käyttäytymisen muutoksilla mitenkään siellä syntyvään ruokajätteen määrään, ellei sitten tehdä  perustavanlaatuisia muutoksia elintarvikkeiden saatavuuteen ja hankintaan?

Toisaalta, onko tarkoitus nyt päiväysmerkintöjen uudenlaisella "ymmärtämisellä" aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tai kun sähkön saatavuuteen kohdistuu yhä suurempia uhkia, mitä realistisia keinoja on muuttaa ruoan säilönnän logistiikkaa ruokajätteen vähentämiseksi muuta kuin kikkailla pakkausteknologialla?

EU:n tuhoisa vihreä siirtymä koostuu tuhansista säädöksistä, joiden kaikkien taustalla on komissaari Jyrki Kataisen 2015 esittelemä EU:n kiertotaloustiedonanto

Ajatelkaa, että tämä säädösmuutos on vain yksi jopa niistä tuhansista umpihulluista vihreiden EU-lakien säädösmuutoksista (EU-asetukset, direktiivit ja niiden perusteella ilman jäsenvaltioiden myötävaikutusta tsunamin lailla komission säätämät täytäntöönpano- ja delegoidut asetukset), joilla täytäntöönpannaan komissaari Jyrki Kataisen 2015 lopussa komission tiedonannossa esittelemää uutta vihreää "lineaaritalouden" hylkäävää kiertotalousyhteiskuntaa. 

Suomi joutuu 2030 EU:n komission seuraamusmenettelyyn sakkoineen monien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, koska näitä utooppisia tavoitteita ei koskaan kyetä saavuttamaan ennen kaikkea siksi, että kansalaisilla ei ole mitään halua ryhtyä direktiivimuutoksen vaatimiin valtaviin talkoisiin.