Kävin ylimääräisiä budjettineuvotteluita muiden puolueiden kanssa viime viikolla ryhmämme puolesta, sen puheenjohtajana. Tarvittiin lisäsäästöjä punavihreän hallituksen Espoon kannalta erityisen huonosti toteuttaman sote-uudistuksen leikattua kaupungin verotuloja rajusti. Kaupunginjohtaja on puhunut meille moneen kertaan äärimmäisen huolestuneena siitä, kuinka valtion uudessa tulonjakomallissa ei huomioida maahanmuuton aiheuttamaa rajua väestönkasvua Espoossa.

Meidän valtuustoryhmällä oli kynnyskysymyksenä maksullisen pysäköinnin laajentamisesta luopuminen. PS sai torpattua maksullisen pysäköinnin laajentamisen kaupungissamme. Maksullisuutta on suunniteltu laajennettavaksi kaupungin alueilla vaiheittain. Pääsyynä on esitetty pyrkimyksiä rajoittaa autoilua. Pysäköintituloissa olisi ollut kyse vain joistakin sadoista tuhansista euroista.

Olemme vastustaneet myös kotihoidontuen kuntalisän leikkaamista. Muut puolueet ovat kuitenkin halunneet jatkuvasti leikata sitä paria pientä ryhmää lukuun ottamatta maahanmuuttajaäitien saamiseksi töihin ja -lasten ajamiseksi päiväkoteihin oppimaan suomea. Suostuimme neuvotteluissa kompromissiin, jossa kuntalisää saa jatkossa siihen asti, kunnes lapsi täyttää 1,5 vuotta. Jatkossa vanhempi sisarus voi myös mennä päiväkotiin ilman, että perhe menettää kuntalisän. Kuntalisän säilyttäminen oli sikäli ongelmallinen kysymys, että ympäröivät kunnat ovat luopuneet lisästä, joten liian suuri ero tässä voisi lisätä Espoon sosiaaliturvaperäistä vetovoimaa ja nimenomaan maahanmuuttajien keskuudessa.

Vihreät, vasemmisto, KD ja keskusta eivät yhtyneet taloussopuun. Vihreistä alettiin myös heti neuvotteluista lähdön jälkeen tiedottaa populistisesti lehdistölle, että valtuustoryhmät olisivat lakkauttamassa kouluja. Suunnitelluissa leikkauksissa kouluilta on kuitenkin kyse ennen kaikkea koulujen toiminnan tehostamisesta jatkossa siten, että uudet koulut perustettaisiin vähintään nelisarjaisiksi. Tällöin oppilaat saavat isoissa kouluissa paremmin mm. oppilashuollon- ja tukipalveluita. Myös kiinteistö- ja opetuskustannukset laskevat per oppilas. Espooseen tähän saakka rakennetut isot koulut ovat arkkitehtonisesti varsin hienoja rakennuksia.

Koulujen lakkautuksissa on ollut kyse lähinnä sellaisten pienten koulujen lakkautuksista, joista oli jo päätetty edellisissä budjettineuvotteluissa. Väestömäärän kehitys paikallisesti saattaa johtaa toisinaan koulujen lakkautuksiin. Perussuomalaiset ovat yleensä vastustaneet koulujen lakkauttamisia, kuten Pakankylän kyläkoulun lakkauttamista, joka on myös elinvoimaisen kylän toiminnallinen keskus. Koulujen lakkauttamisesta päättää aina kasvun ja oppimisen lautakunta koulukohtaisesti, joten sikälikin vihreät ampuivat harhaan. Säästöjä haettiin myös lukiolaisten joustavan opiskelun lisäämisestä. 

Meille persuille tärkeää olivat ehdottamamme säästöt Espoon noin 40 vieraan äidinkielen opetuksesta. Nyt tässä edetään hieman hakemalla digiratkaisuja. Korostamme täällä Espoossa laadukasta koulutusta ja lapsiin panostamista. Samalla painotamme, ettemme voi kasata liikaa velkaa lapsillemme.

Vihreät vastustivat kaupungin työntekijöiden kasvuvauhdin hillitsemistä nopeasti kasvavassa kaupungissa. Me kannatamme heikosti kannattavien työpaikkojen karsimista, esimerkiksi hallinnosta. Työntekijöitä tarvitaan muualla.

Eräs keskeisistä syistä talouden tasapainotustarpeisiin, mistä aiemmin jo mainitsinkin, on Espoon vieraskielisen väestön nopea kasvu. Nyt tarkoitus on vihdoin pyrkiä parantamaan väestönkasvun taloudellista kestävyyttä, kuten olemme vaatineet – ainakin meillä on tästä nyt mustaa valkoisella. Saimme Taloudellisesti kestävä Espoo-ohjelman kirjauksiin seuraavan lauseen: ”Tehdään analyysi espoolaisten verokertymän ja muuttoliikkeen muutoksista ja suunnitellaan tämän perusteella tarvittavia toimenpiteitä, joilla parannetaan väestönkasvun taloudellista kestävyyttä.” Tämä oli nyt tietynlainen läpimurtomme.