Poliisin sallittu voimankäyttö nostettiin otsikoihin ja siitä on vaahdottu jopa poliisiväkivaltana sekä ihmisoikeusloukkauksina sen jälkeen, kun Helsingin poliisi hajotti Elokapina-ääriliikkeen mielenosoituksen viime lauantaina 3.10.2020 Kaisaniemessä kaasusumutteen avulla.

Vaikka poliisi toimi oikein ja niskuroivat aktivistit väärin, valtamedia asettui uutisoinneissaan välittömästi ja kritiikittömästi laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle.

"Missä on valtiovallan ja sitä hännystelevän median yhteiskuntavastuu, kun ne hyökkäävät vaikeaa ja epäkiitollista työtään tekevän poliisin kimppuun?"

Näin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho täysin perustellusti peräänkuulutti perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina 5.10.2020 kommentoidessaan viikonlopun tapahtumia Helsingissä, jossa poliisii joutui turvautumaan kaasusumuttimen käyttöön hajottaakseen liikenteen tukkiman mielenosoituksen.

Halla-aho muistutti, että perussuomalaisia on syytetty jatkuvasti – ja aiheetta – yhteiskunnan instituutioiden kyseenalaistamisesta ja nakertamisesta.

"Kun sitten pilalle hemmotellut ilmastofanaatikot, joille edes punavihreän hallituksen ilmastokiima ei ole riittävä, saavat häiriköinnin, suunsoiton ja niskuroinnin päätteeksi poliisin sumutteesta, itketään poliisiväkivaltaa ja oikeusvaltion loppua", Halla-aho huomautti ja viittasi samalla valtamediaan, joista oikopäätä Yle ja Helsingin Sanomat eturintamassa itkupotkuraivareiden voimalla ryhtyivät puolustamaan kaaosta ja vallankumousta lietsovaa Elokapina-liikettä.

Halla-aho nosti esille valtamedian hyvin tyypillisen radikaalivasemmistoaktivisteja hännystelevän toimintatavan, jossa kaivetaan viipymättä esiin esimerkiksi kommunistiprofessori Martin Scheinin ja kumppanit "muistuttamaan pyhästä ja loukkaamattomasta mielenosoitusoikeudesta".

"Entä muiden ihmisten oikeudet? Niiden oikeudet, jotka yrittävät päästä tukittua katua pitkin töihin tai töistä kotiin?

Niiden ihmisten oikeudet, jotka joutuvat samaan aikaan väkivallan tai muiden rikosten uhriksi, ja joita poliisi ei ehdi auttamaan, koska sen liian vähäinen henkilöstö joutuu kanniskelemaan katuja tukkivaa rupusakkia jalkakäytävälle?" Halla-aho kysyi.

Halla-aho teki selväksi, että "tavallinen kansa ei ole huligaanien puolella":

"Tavallinen kansa näkee, että poliisi on toiminut erittäin maltillisesti ja pidättyväisesti. Tämän viestin voi kuulla toreilla ja sen voi lukea somesta, jos poistuu punavihreän kuplan ulkopuolelle."

Ruotsi ja radikaalivasemmiston hallitsemat Yhdysvaltain kaupungit ovat Halla-ahon mukaan varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun media ja poliitikot liittoutuvat ääriliikkeiden kanssa lakia ja järjestystä ylläpitäviä, kenttätyötä tekeviä viranomaisiaan vastaan.

"Tälle tielle Suomen ei pidä lähteä", Halla-aho alleviivasi puheenvuorossaan.

Suomen Elokapinan - joka on osa kansainvälistä, yli 70 maassa toimivaa Extinction Rebellion -ääriliikettä - päätavoitteet mukailevat tarkasti kansainvälisen verkoston päämääriä: saada hallitus julistamaan aktivistien käskystä ekologinen hätätila - "ilmastohätätila" - , pudottamaan Suomen hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2025 mennessä ja "luomaan tasa-arvoista, suoraa demokratiaa maahan".

Elokapina-liikkeen juuret ovat Iso-Britanniassa ja vuodessa 2018, jolloin Extinction Rebellion nykymuodossaan kerrotaan olevan perustettu.

Gatestone -instituutin Iso-Britanniassa toimiva toimittaja Andrew Ash kuvailee Extinction Rebellionin olevan "sekalainen seurakunta milleniaaleja ja keski-iän ohittaneita ekoterroristeja", joilla on kolme yhteistä ominaisuutta - ympäristönsuojelu, rakkaus omaan ääneensä eikä tarpeeksi tekemistä käyttääkseen aikaansa mihinkään muuhun:

"Nämä kauhuissaan olevat, kyynelehtivät mielenosoittajat tosiaan tuntuvat uskovan tekevänsä jotain hyödyllistä ihmiskunnalle, vaikka itse asiassa heitä vain käyttävät hyväkseen vallanhimoiset poliitikot ja tulosnälkäiset yritykset, jotka unelmoivat talouden kaatumisesta tehdäkseen itsestään rikkaita ja meistä muista köyhiä - muuttumaton sosialismin malli ollaanpa sitten Venäjällä, Kuubassa tai Venezuelassa."

Elokapina-liike ei neuvottele, vaan se sanelee, että Suomi ei enää viiden vuoden kuluttua lisää lainkaan hiilidioksidin määrää maapallon ilmakehässä. Tällä hetkellä Suomen tavoite on 15 vuoden päässä, eli vuodessa 2035.

"Tavoite on näin tiukka, koska ilmastokriisin uhka on niin perustavanlaatuinen. Emme ehdi pelata uhkapelejä hiilidioksidin poistoteknologioilla 2030–2040-luvuilla", uhoaa Elokapinan mediayhteyshenkilö Lauri Autere MTV Uutisille.

On syytä olla selvillä siitä, mitä brittilehti Daily Mail on raportoinut tämän anarkistisen Elokapina-liikkeen perustajan Roger Hallamin näkemyksistä, joiden esille tuomisesta on Suomen Uutisia kiittäminen 4.10.2020.

Hallamin ajattelutapa on otettava vieläkin vakavammin kuin mitä Elokapinan mediayhteyshenkilö Lauri Autere esittää MTV Uutisille utopistisessa ajatusleikissään "uhkapelien pelaamisesta hiilidioksidin poistoteknologioilla 2030–2040-luvuilla".

Hallamin mukaan nimittäin ympäristön heikkenevään tilaan syylliset kansanedustajat ja yritysjohtajat tulisi ampua ("should have a bullet through their heads").

Suomen Uutiset uutisoi lisäksi 6.10.2020 Elokapinan perustajan yllyttävän länsimaiden teinejä kapinaan Venäjän valtion TV-kanavalla. Anarkistinen "liike haluaa murskata nykyisen talousjärjestelmän, lahtipenkille joutuisi myös edustuksellinen demokratia. Sen liike korvaisi neuvostoilla", Suomen Uutiset kirjoittaa.

Elokapinan perustajan esittämiin provokaatioihin Venäjän tv-kanava RT:llä on ottanut syystäkin kantaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Twitterissä ja hän toteaa näin:

”Jos joku muu kuin ihku ilmastojärjestö kertoisi Venäjän propagandakanavalla aikovansa mm. murskata teollisuusmaiden talouden ja korvata edustuksellisen demokratian jollakin epämääräisellä neuvostolla, olisimme varmaan laajasti huolissamme.”

Hallam on myös julistanut Amnesty International -tapahtumassa helmikuussa 2019, että Extinction Rebellion -aktivistit "eivät vain lähetä sähköpostia ja anele lahjoituksia. Pakotamme hallitukset toimimaan, ja jos ne eivät tottele, me kaadamme ne ja luomme tarkoitukseen sopivan demokratian. Ja kyllä - jotkut voivat kuolla prosessin aikana".

Miksi sitten sisäisestä turvallisuudesta ja poliisiasioista vastaava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) - joka varmasti tuntee tarkkaan Suomessa mellastavan Elokapina-liikkeen ja sen perustajan Roger Hallamin kansalaistottelemattomuutta ja verta tihkuvat näkemykset - ei ole huolissaan eikä voi sanoa, että hän ei hyväksy mielenosoittajien laittomuuksia?

Samaa ihmettelee Iltalehden politiikan toimittaja Mika Koskinen 6.10.2020 Kommentti-kirjoituksessaan "Poliisiministeri Ohisalon kiemurtelu Elokapina-asiassa on kiusallista ja herättää kysymyksiä".

Koskinen - aivan oikein - huomaa, että Ohisalo yrittää tasapainoilla virkatehtäviensä ja perinteisen kannattajakuntansa odotusten muodostamassa jännitekentässä.

"Jälki on sen mukaista", Koskinen havainnoi ja on sitä mieltä, että poliisiministeri Ohisalo lähettää kyseenalaisen viestin, kun hän ei selvästi tuomitse laittomuuksia, joiden torjunta kuuluu hänen johtamalleen ministeriölle.

"Toivoa sopii, ettei tällainen venkoilu johda jatkossa siihen, että mielenosoittajien kynnys lähteä laittomuuksien tielle alenee", Koskinen kirjoittaa ja näkee Ohisalon lausunnoista kuultavan läpi toisenkin ikävän asian:

"Ohisalo on poliisien korkein esimies, mutta hän ei ole osoittanut Kaisaniemessä järjestystä ylläpitäneille alaisilleen oikeastaan minkäänlaista ymmärrystä toisin kuin mielenosoittajille."

Ohisalolta kysyttiin maanantaina 5.10.2020 Ylen A-studiossa "käyttääkö poliisi liikaa voimaa" ja onko Elokapina-liikkeen toiminta hyväksyttävää.

"Demokraattisessa oikeusvaltiossa ihmisten täytyy voida osoittaa mieltään eri tavoin, ja he ovat valinneet tällaisen tavan. En minä voi ministerinä määritellä sitä, että miten ihmiset voivat mieltään osoittaa oikeusvaltiossa", Ohisalo kiemurteli ja myhäili.

Suomen Uutiset vääntää rautalangasta, että poliisin on virkansa puolesta puututtava mielenosoitukseen silloin, kun siitä aiheutuu merkittävää haittaa sivullisille.

"Poliisi toimi tässä oikein. Paikalla olleet poliisipartiot sekä käskivät mielenosoittajia siirtymään että varoittivat sumutteen käytöstä etukäteen. Kun mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin käskytystä, he saavat syyttää vain itseään sumutteen käytöstä.

Mieltään voi osoittaa myös haittaamatta sivullisten liikkumista. Tässä tapauksessa häiriöitä koitui etenkin joukkoliikenteelle, jonka olettaisi olevan ilmastoaktivistien suosiossa", toteaa napakasti perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

"Syynä mielenosoituksen hajottamiseen oli merkittävä haitta liikenteelle mielenosoittajien tukkiessa Kaisaniemenkadun liikenteen sekä poistumiskäskyjen noudattamatta jättäminen. Oikeus osoittaa mieltään on perusoikeus, mutta haitanteko ja niskurointi viranomaisten määräyksiä vastaan ei ole", Antikainen kiteyttää.

Haitanteko työllisti suuren osan Helsingin poliisipartioista, poliisille jäi hälytystehtäviä jonoon, koska aktivistit eivät kehotuksista huolimatta siirtyneet muualle häiritsemästä liikennettä ja sivummalle siirretyt mielenosoittajat palasivat takaisin ajoradalle.

Mielenosoitukseen liittyvissä tehtävissä olivat poliisin mukaan mukana kaikki Helsingin poliisin 24 partiota. Mielenosoituksen jatkuttua jo tunteja lauantai-illan muut hälytystehtävät alkoivat kasautua. Siksi poliisin oli tehtävä uusi tilannearvio.

"Poliisilla ei ole loputtomasti aikaa ja resursseja siirtää uppiniskaisia aktivisteja pois liikenteen tieltä samalla, kun apua kaivataan toisaalla.

Jos käyttäytyy typerästi, siitä on seuraamuksia, eikä silloin uhriutuminen ole perusteltua. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja tässä kohtaa uhriutumisen sijasta aktivistit voisivat katsoa peiliin: miten meni, noin niin kuin omasta mielestä?" Antikainen luonnehtii.

Elokapina-mielenosoittajien toiminta on jakanut mielipiteitä voimakkaasti muidenkin poliitikkojen keskuudessa.

Vihreiden Iiris Suomela ja vasemmiston Veronika Honkasalo suhtautuvat arvatenkin poliisin toimintaan negatiivisesti, mutta esimerkiksi poliisikansanedustaja Marko Kilpi (kok.) katsoo poliisin perustelleen toimintaansa ymmärrettävällä tavalla.

Poliisin toimintaa ovat paheksuneet "eräät oikeusoppineet", joiden vasemmistoaktivisteja liehakoivia pyhiä liirumlaarumeja kokoontumis- ja mielenosoitusoikeuden turvaamisesta perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa valtamedia aina sopivan paikan tullen ja kiireen vilkkaa toistaa Ylen aamun saarnastuoleissa tai nostaa Hesarin pääuutisiin "vaatimaan selvitystä".

Heidän mukaansa haitta liikenteelle ei ole oikeuskäytännön mukaan ollut riittävä peruste tällaiselle poliisin voimankäytölle, jonka he ovat myös tuominneet "selvästi ylimitoitetuksi".

Aiemminkin selvityksiä poliisin toiminnasta mielenosoituksissa määrännyt vihreä sisäministerimme tarttui vitkuttelematta taas toimeen ja nostatti arvostelumyrskyn poliisin voimankäytöstä Elokapina-mielenosoituksessa.

"Oliko Poliisin #voimankäyttö #elokapina-mielenosoituksessa oikeasuhtaista?" Ohisalo twiittasi heti tuoreeltaan 3.10.2020 Helsingin poliisin päädyttyä sumuttamaan OC-kaasulla mielenosoittajia, jotka katkaisivat liikenteen Helsingin Kaisaniemenkadulla.

Samaan hengenvetoon Ohisalo twiittasi komentelevasti, että "toiminta on arvioitava ja ohjeita on tarvittaessa päivitettävä":

"Perustelut voimankäytöstä olisi myös hyvä aina avata. Viime kädessä poliisin toimintaa valvoo eduskunnan oikeusasiamies."

Niinpä poliisihallitus pyysi Helsingin Poliisilta tapahtumien kulusta ja poliisin toimista mielenosoituksessa selvitystä, josta tiedotettiin torstaina 8.10.

Poliisihallitus luovutti selvityksensä asiasta sisäministeriölle, josta Yle uutisoi pika pikaa laajasti otsikolla "Poliisihallitus: Poliisin toimia Elokapinan mielenosoituksessa arvioitava kokonaisuutena – ensimmäiseksi voimakeinoksi voidaan tarvittaessa valita kaasusumute".

Lisäksi valtakunnansyyttäjä on käynnistänyt asiasta esiselvityksen, joka koskee vain sitä, aloitetaanko poliisin toiminnasta esitutkinta.

Syyttäjälaitoksen mukaan poliisin toiminnasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosten käsittely-yksikköön.

Ylen mukaan tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjän toimistoon ovat tehneet voimakeinojen käytön kohteiksi joutuneet. Rikosilmoituksen poliisille on tehnyt ulkopuolinen henkilö.

Poliisin voimankäytöstä on tehty kaikkiaan 14 kantelua myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Kärpäsestä tehtiin härkänen ja sehän sopii punavihreälle hallituksellemme, jonka kätyreinä toimivat Yle ja Helsingin Sanomat etunenässä nostivat tarkoituksella tapausta julkisuuteen pääuutisissaan "niin suurella volyymilla kuin pystyivät".

Radikaalien Elokapina-aktivistien kurittomuudesta, lakia rikkomalla huomiota hakevan ryhmittymän toiminnasta ja sen taustasta 5.10.2020 julkaistulla videollaan "Elokapina - Ohisalon ja median oma räyhäryhmä?" erinomaisesti selkoa tekevä Perussuomalainen -lehden ja Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila sanoo, että kansalaistottelemattomuutta noudattavaa Elokapina-liikettä liehittelevillä ulostuloillaan Ohisalo "käytännössä antaa blankon shekin riehujille tukkia liikennettä".

"Ja kas kummaa, tämä aktivistiporukka on täsmälleen samaa poliittista laitaa, mihin ministeri Maria Ohisalo itse kuuluu.

Eli hän antaa valtuutuksen hänen omalle viiteryhmänsä militantille puolelle riehua Suomessa, tukkia pääkaupungin liikennettä - itse asiassa täsmälleen samalla tavalla, jolla poliittiset kaupunginvaltuutetut esimerkiksi valtuustossa pyrkivät tekemään Helsingin liikenteestä mahdollisimman vaikeata yksityisautoilulle.

Tämän aktivistiporukan, ministerin poliittisen ryhmittymän ja ikävä kyllä myös liberaalin median tavoitteet ovat yhtä ja he pelaavat yhteen", Turkkila summaa.

Turkkila kertoo, että "juurikin tämän syyn takia" Elokapina-liikkeen esittämät performanssit pidetään vain medialle. Tämä käy toteen esimerkiksi siinä, kun MTV Uutiset jalkautui julkisuuden kipeiden ja uhreja esittävien elokapinallisten luokse kysymällä kysymään heidän näkemyksiään "viikonlopun välikohtauksesta", hehkutti heidän "rohkeaa puhettaan", informoi Elokapinan jatkavan mielenilmauksiaan ja ihasteli aktivistiryhmän veriprikaati-taideperformanssia, joka oli osa Elokapina-liikkeen käynnissä olevaa välittömiä ilmastotekoja vaativaa Syyskapina-viikkoa.

"Ei näy suuria hurraavia ihmisjoukkoja, koska ei ole tarkoituskaan poseerata ihmisjoukoille - autoilijoille, joiden elämää tässä yritetään vaikeuttaa, vaan tarkoitus on poseerata (valta)medialle, koska se pystyy lähettämään sen viestin, mikä ei ole tavanomaisen arkijärjen mukaista", Matias Turkkila kuittaa.

Turkkila pohtii 4.10.2020 Suomen Uutisissa julkaistussa Kommentissaan "Yle ja HS tekivät elokapinan mielenosoituksesta pääuutisen – professorit marssitettiin puolustelemaan laittomuuksia ja keskeisen liikenneväylän katkaisua", voiko journalismi tämän räikeämmin asettua laittomaan mielenosoitukseen ryhtyneiden puolelle:

"Eipä oikein. Juuri tätä on mediavalta.

Valta tehdä pikkujutusta massiivinen. Ja valta tehdä massiivisesta asiasta pikku-uutinen.

Tai vaieta kokonaan."

Turkkila kysyy, miksi mediatalot toimivat näin ja hän vastaa tähänkin itse:

"Siksi koska niille on tärkeää esittää poliisi pahantekijänä ja laittomuuteen syyllistyneet uhreina. Tämä on välttämätöntä tehdä juuri nyt, kun tapauksen nostattama tunnekuohu leijuu vielä ilmassa.

Jotta kontrasti olisi mahdollisimman suuri, Yle kontekstoi tapahtuneen otsikkotasolla 'rauhanomaiseksi'. Media rakentaa värisuoran vakuuttelemaan, että väärin on toimittu. Ketjuun yhtyvät median ja asiantuntijoiden lisäksi poliittiset päättäjät. Tärkeintä on nopeus."

Turkkila kutsuu osuvasti Yleä ja Hesaria "aktivistimedioiksi", jotka ovat täysin teollisuuden ja liikenteen vastaisen "ympäristökiiman vallassa".

"Molemmat ovat ryhtyneet täysin avoimesti tukemaan laitonta aktivismia, jonka eräs tarkoitus on tahallaan vaurioittaa Suomen liikenneinfraa ja teollista pohjaa", Turkkila painottaa.

"Tähän tarkoitukseen mediatalot valjastavat lapsia. Yleisradio suorastaan yllyttää alaikäisiä ekokapinointiin", Turkkila huomauttaa ja ottaa esimerkiksi Ylelle tuotettavan ilmastonmuutosta käsittelevän varhaisnuorten dokumenttisarjan, jota varten hiljattain on useita suomalaiskouluja lähestytty kyselemällä "löytyisiköhän teidän koulusta ilmastonmuutoksesta aidosti kiinnostuneita nuoria" kuvauskäyttöön. Sarjan kuvauksien pitäisi alkaa ensi keväänä ja Suomen Uutisten tietojen mukaan sarja on ensi vuonna nähtävissä ainakin Yle Areena -verkkopalvelun kautta.

Poliittis-ideologisesti värittyneessä sähköpostiviestissä tiedustellaan tuttavallisesti, "osaisitteko suoraan sanoa löytyykö mahdollista luokkaa/ryhmää, jotka ovat jotenkin mukana ilmastonmuutoksen hidastamisessa".

Perussuomalaisten kansanedustaja, Yleisradion hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen arvelee, että Yleisradion rahoittaman sarjan tarkoituksena on lähinnä nostaa ilmastonmuutosvouhotus uudestaan laajaan keskusteluun, koska ilmastonmuutos on viime kuukausina jäänyt uutisissa koronaepidemian jalkoihin.

Matias Turkkilan mielestä Helsingin Sanomat voi yksityisrahoitteisena mediana julkaista mitä haluaa, mutta kaikkien kansalaisten yhdessä kustantaman Ylen puolestaan - jonka "uutisointi on ilmiselvän politisoitunutta ja räikeästi kallellaan" - ei pitäisi toimia tällä tavalla:

"Häpeäisivät."