Blogi: Henna Kajava, pe 03.07.2020 18:41

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

Yle uutisoi eilen, että "Puolet suomalaisista pitää rasismia merkittävänä ongelmana". Uutisessa kerrotaan myös, että 3/4 perussuomalaisten kannattajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Itse pidän vaikeana vastata kysymykseen, koska tiedän, että ensinnäkin rasismi määritellään tuloksia tarkasteltaessa yksipuolisesti valkoisten värillisiin kohdistamaksi syrjinnäksi. Toisaalta tuloksia pyritään hyödyntämään aivan väärällä tavalla, eli rasismin torjuntaan tullaan haaskaamaan entistä enemmän verorahoja, sekä ilmaisunvapautta varmasti mielellään kaventamaan. Tästä syystä olisin itsekin vastannut varmaan, etten pidä rasismia merkittävänä ongelmana. Todellisuudessa rasismi on kuitenkin mielestäni merkittävä ongelma ja ainoa tapa vaikuttaa ongelmaan on maahanmuuttopolitiikan huomattava tiukentaminen. Rasismin pitäminen merkittävänä ongelmana on itse asiassa eräs keskeisin peruste kannattaa humanitaarisen- ja muun vaikutuksiltaan kielteisen maahanmuuton minimointia.

Perussuomalaisissa tuntuu olevan laaja-alaisempaa näkemystä rasismiin, kun muut puolueet näkevät ongelman kovin mustavalkoisesti. Kuten suomalaismielinen, kaiketi Lähi-idästä kotoisin oleva nuorukainen oheisella videolla huomauttaa, rasismi ei ole vain valkoisten värillisiin kohdistamaa syrjintää, vaan maahanmuuttajien välinen rasismi on usein vakavampaa. Lisäksi maahanmuuttajat ovat myös usein rasistisia suomalaisia kohtaan. Tämä ilmenee esimerkiksi omien suosimisena, halventavana puheena etenkin naisista, korkeana yliedustuksena raiskaustilastoissa suomalaismiehiin verrattuna, sosiaalitukien väärinkäyttönä sillä ajatuksella, että valkoihoiset saavat tehdä työt ja maksaa kustannukset, lasten kavereiden ja poikakavereiden rajoittamisena oman etnisen ryhmän edustajiin, jne.

Neljäntenä rasismin tyyppinä on vielä nk. käänteisrasismi, jossa mielistellään etnisiä vähemmistöjä, mutta syyllistytään sen seurauksena hyväksymään vähemmistöjen sisäiset, syrjivät käytänteet, kuten tyttöjen sukuelinten silpominen. Tämä hyväksyminen on yleensä näennäistä, eli ei sitä aktiivisesti hyväksytä, mutta ollaan kovin passiivisia ongelman edessä, eikä reagoida asiaan ollenkaan yhtä vahvasti kuin jos kyseessä olisivat kantasuomalaiset tytöt, joita silvotaan. Lisäksi etniset vähemmistöt nähdään massana, kun pyritään muuttamaan ihmisarvoa raskaasti polkevia kulttuurisia tapoja hissukseen kulttuureissa sisäisesti tapahtuvien muutosten kautta, eikä välitetä ollenkaan siitä, kuinka paljon uhreja ehtii syntyä tällaisessa hitaassa muutoksessa. Joka ainoan elämänhän tuli olla arvokas!

Rasismi on tosiaan merkittävä ongelma Suomessa, kun niputamme kaikki neljä rasismin muotoa yhteen. Samalla huomaamme, kuinka rasismi onkin itse asiassa monikulttuurisen yhteiskunnan eri ihmisryhmien eriytymistä, jossa suositaan oman ryhmän jäseniä ja suhtaudutaan vaihtelevan epäluuloisesti tai vihamielisesti muiden ryhmien edustajiin. Kyse on etnisten ryhmien välisestä kilpailusta ja toisaalta kantaväestön puolustustaistelusta maan talouden kestävyyden, turvallisuuden ja kulttuurin puolesta. Nykyinen rasismi on siten hyvin kaukana siitä, mitä määritelmällä on alunperin tarkoitettu - muiden etnisten ryhmien ihmisten näkemistä sekä huonompina, että alempiarvoisempina siten, että heillä olisi vähemmän oikeuksia.

Palataksemme vielä siihen oletukseen, että kyselyssä tarkoitettiin valkoisten muun värisiin kohdistamaa syrjintää, niin miten tämä lähinnä ilmenee Suomessa? Itselle tulee ensimmäisenä mieleen työnhaku ja toisena erilainen vihamielinen huutelu tai kirjoittelu. Työnhaussa onkin ilmeisesti testattu, että esimerkiksi Mohammed -nimisten on vaikea saada työtä. Onko kyse kuitenkaan syrjinnästä, vaan ennemmin nykyään korostuneesta trendistä täyttää työpaikat ns. "hyvillä tyypeillä", jotka sulautuvat parhaiten työyhteisöön? Monen korkeasti koulutetun kantasuomalaisenkin on nykyään vaikea saada työtä, jos ei täytä "hyvän tyypin" kriteerejä, eli anna lisäarvoa työyhteisön pitkälle erilaistuneille sosiaaliselle ilmapiirille ja kulttuurille.

Rasismikyselyssä merkittävä osuus suomalaisista piti rasismia maassamme merkittävänä ongelmana - olkoonkin, että merkittävä oli sekin osuus, joka ei ollut tätä mieltä. Ensimainittu on kuitenkin se, jolla on käytännön merkitystä. Rasismi Suomessa on kuitenkin aivan erilaista kuin Yhdysvalloissa ja enemmän piilorasismia, kuten Ruotsissa. Ruotsalaistyylinen piilorasismikin on kuitenkin merkittävä ongelma, koska ihminen vaistoaa suhtautumisen elekielestäkin. Ja sitten, kun koittavat vaikeat ajat ja joudutaan jossain vaiheessa kaiketi jopa eloonjäämiskamppailuun, niin piilorasismin kupla puhkeaa ja etnisten ryhmien välinen taistelu alkaa todennäköisesti hyvin näkyvästi. Silloin elintasopullamössöjen monikulttuuriunelmat voidaan haudata lopullisesti. Tällaisesta kehityksestä voi nähdä jo ennusmerkkejä siinä, kuinka eräskin äiti Espoon keskuksesta kertoi eri väristen lasten leikkivän kyllä mukavasti keskenään, mutta jos tulee konfliktitilanne, niin etniset vähemmistöt ryhmittyvät nopeasti puolustamaan omiaan - tai siinä, kuinka tietyt etniset vähemmistöt soittavat kymmenien henkilöiden lisäjoukkoja avuksi tappeluihin.

Entä saadaanko rasismi kitkettyä tai ongelmaa oleellisesti vähennettyä rasismin vastaisilla toimilla? Miten se voisi olla mahdollista, koska rasismin juurisyinä on eloonkäämiskamppailuun liittyviä fundamentaalisia perusteita! Tiettyjen etnisten ryhmien heikko työllistyminen, yliedustus rikostilastoissa, sekä kantaväestön kanssa ristiriitaiset arvot - jos nämä asiat saataisiin hyvälle tolalle, niin kantaväestön näkyvä rasismi vähenisi varmasti marginaaliin. Yhtäkään näistä ongelmista - saati niitä kaikkia ei saada kuitenkaan ratkaistua etenkään, kun uusia kotoutettavia saadaan jatkuvasti lisää. Verorahojen laittaminen rasismin torjuntaan on täysin hyödytöntä laastarointia, jos mainittuihin perimmäisiin syihin ei kyetä vaikuttamaan tehokkaasti. Nykyistä huomattavasti tiukempi maahanmuuttopolitiikka on ainoa todellinen keino vähentää rasismia.

Rasismin torjuntaan kaadettavat verovarat tulevat paremmin käytettyä, kun pyritään lisäämään ihmisten myötätuntoa yleisellä tasolla. Tämä loiventaisi myös yhteiskunnassa vallitsevan spesismin ongelmaa, joka on paljon rasismia vakavampi ongelma käytännön vaikutuksiltaan. Valitettavasti vihervasemmisto näyttää unohtaneen tämän lajisorron kokonaan, jossa 79 miljoonaa tuotantolaitosten ahtaudessa kasvatettua eläintä kohtaa vuosittain Suomessa lopulta vapautuksen elämättömistä elämistään.

Henna Kajava pe 03.07. 18:41

Henna Kajava

Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja kuntavaikuttaja Espoosta (1. varavaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen). Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Lukiolainen kertoo: Etnojen kotibileryöstöjä ja väkivaltaa

su 08.11. 00:32

Kirja Jussi Halla-ahosta ja konservatismin moninaisuus

pe 16.10. 01:14

Haloo, Li Andersson: Kytöpuiston pahoinpitelijät koulun vaihtoon

to 24.09. 01:19

Kunniakansalaisia tunkee busseihin lipuitta Espoossa

la 22.08. 00:46

Kaivohuoneen tuore tapaus verrattavissa Turun terrori-iskuun

ti 04.08. 23:55

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

pe 03.07. 18:41

Pohjoiskorealaiset - pakotettu nauramaan kommunismin kärsimysten keskellä

to 02.07. 18:49

Finlaysonin tuotannosta 66 % Turkissa

ke 24.06. 15:30

Migri Somaliasta: Työnteko ei kiinnosta miehiä

ke 17.06. 22:55

Floydin kuoleman vaikutus valtasuomalaisiin

to 04.06. 17:53

blogit

Vieraskynä

Pasi Turunen: Amerikan vaalijärjestelmän kiemuroista

ma 16.11.2020 13:59

Juha Ahvio

Olivatko vaalit USA:n historian turvallisimmat?

to 19.11.2020 23:34

Professorin Ajatuksia

MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

ke 25.11.2020 23:28

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien myötä?

ma 23.11.2020 00:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09.2020 14:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Lukiolainen kertoo: Etnojen kotibileryöstöjä ja väkivaltaa

su 08.11.2020 00:32

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Petteri Taalaksen epätieteelliset jorinat Osa 11b

to 12.11.2020 21:34

Heikki Porkka

"Oikeusvaltio" Suomi - valehtelevien ja vastuuttomien poliitikkojen maa

pe 09.10.2020 13:52

Tapio Puolimatka

Uusi tasa-arvoajattelu murentaa oikeusjärjestelmän perustaa

to 08.10.2020 22:52

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

ti 24.11.2020 21:44

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti konfliktia?

ke 25.11.2020 23:32

Matti Viren

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11.2020 17:06