Sanna Marin hallitus henkilökohtaisesti korvausvastuuseen otetuista lainoista?

Sanna Marinin hallitus joutunee hyväksyttämään eduskunnalla 7:n lisätalousarvioehdotuksensa ts. hallitus ottaa lisää lainaa kansainvälisiltä markkinoilta. Hallitus antoi kuudennen lisätalousarvioesityksen 24. syyskuuta, joten nyt lisävelkaa nostetaan kerran kuukaudessa. (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5e110cb8-0b92-4b76-8027-279ce789e594).

Tahti on hirveä. Pari miljardia kerran kuussa.

Velka-Paavo

Pitääkö nämä kevyesti otetut kansainväliset velat maksaa pois?

Entinen ja hyvin tunnettu urheiluministeri Paavo Arhinmäki totesi Kansan Uutisten haastattelussa juhannuksena 2020, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois. (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4277745-paavo-arhinmaki-kun-juhannushaastattelussa-budjettiriihessa-ei-ole-leikkausten-aika-tarvitaan-toimia-joilla-saadaan-talous-pyorimaan-ja-sita-kautta-ihmisille-uskoa-tulevaan).

Paavon kuolematon sutkaus kuului: ”Eiväthän valtiot koskaan maksa lainojaan pois, ne ottavat uusia lainoja tilalle.”

Argentiinan lainojen turvin talous kasvoi rutkasti mutta rahoja tuhlattiin hillittömiin projekteihin

Miten markkinavoimat ottivat Argentiinan maksamattomista veloista niskalenkin

Paavon sana on absurdi.

Lainanantajat ottavat isoltakin velalliselta valtiolta luulot pois. Näin kävi Hopeamaalle – Argentiinalle. Asiasta voi lukea hyvän selostuksen seuraavasta: https://fee.org/articles/the-international-debt-problem-the-case-of-argentina/.

Lyhyesti: Argentiinan valtio otti surutta ulkomaista velkaa 1970-1980 luvulla. Näiden lainojen turvin talous kasvoi rutkasti mutta rahoja tuhlattiin hillittömiin projekteihin (vrt. meidän ilmastorahastot). Kun inflaatio alkoi kasvaa ja kun maan pitkästä aikaa vapailla vaaleilla valittu hallitus pääsi valtaan vuonna 1983 oli sillä taakkanaan valtava valtionvelka ja järkyttävä tilanne: maa oli joutumassa vararikkoon!

Kansainväliset sijoittajat ja pankit eivät julistuksiin usko

Jo vuonna 1982 Argentiina oli joutunut julistamaan itselleen yksipuolisen velkojen anteeksiannon, sillä korot nielivät 2/3 sen viennin arvosta. Julistus oli kuitenkin täysin tyhjä sana, sillä kansainväliset sijoittajat ja pankit eivät julistuksiin usko.

He uskovat vain tekoihin.

Kansainvälinen valuuttarahasto iski Argentiinan pakolliselle kulukuurille ja otti pian niskalenkin tämän rikkaan maan taloudesta. Kulukuurin seurauksena iso osa valtion yhtiöistä kaatui ja valtion budjetin tulot vähenivät dramaattisesti samalla kun hyperinflaatio vei keskiluokan varallisuuden. Tätä vastaan taisteltiin julistuksilla ja poliittisilla tempuilla mutta tämäkään ei auttanut. Edessä oli 20 vuoden kaaoksen aika, jonka päätteeksi vuonna 2001 maa ajautui lopulta täydelliseen maksukyvyttömyyteen.

Presidentti Cristina Kirchner

Velkojat eivät tietenkään tähänkään tyytyneet tähän vaan aloittivat oikeustaistelun, jossa Argentiina joutui lopulta alistumaan velkajärjestelyyn. Osa veloista saatiin anteeksi mutta maa joutui tosiasiassa antautumaan ulkomaisten pankkiirien edessä. Vuonna 2016 todellisuus voitti: presidentti Cristina Kirchner hävisi vaalit. Hän oli kutsunut velkojia ”korppikotkiksi”. Velkaratkaisua kannattanut Mauricio Macri valittiin presidentiksi. Vanhojen velkojen maksu aloitettiin uudelleen ja maan oli avattava taloudelliset markkinansa ja varallisuutensa ulkomaiden edessä.

Argentiina talous ei ole vieläkään kunnossa.

Argentiinassa ovat runsaat luonnonvarat

Argentiinan opetus oli tämä: Paavon mainostama ajatus siitä, että valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin ei pidä paikkaansa. Se on poliittista itsepetosta. Ulkomaiset velanottajat saavat aina rahansa takaisin – muodossa tai toisessa. Mikäli poliittiset vallanpitäjät aikovat taistella velanantajia vastaan julistuksilla niin edessä on kaaos, jonka maksavat tavalliset kansalaiset.

Argentiinassa näitä paikallisten ”paavojen sutkauksia” maksetaan vieläkin. Siitäkin huolimatta, että Argentiina kuuluu maailman 25 suurimman talouden joukkoon. Maalla on runsaat luonnonvarat ja korkeasti koulutettu väestö, vientiorientoitunut maataloussektori sekä monipuolinen teollisuussektori.

Suomi on taantumassa lukituksen takia

Entä Suomi?

Suomi on nyt jonkinlaisessa nousu- ja laskuhumalan taitteessa. Hallitus ottaa joka kuukausi lisää velkaa selvitäkseen kaikesta ja pyrkii itsepetoksella pääsemään tämän tilanteen herraksi. Sanna Marinin hallitus velanottotahti on ennätyksellistä ja häpeämätöntä. Se voi onnistua vielä hetken mutta jossain vaiheessa korot nousevat ja valtion velanhoitokulut nousevat sietämättömiksi.

Nämä vastuuttomat karkkipäivät loppuvat joskus ja silloin ei auta vaikka Sanna tanssisi seitsemän hunnun tanssin Vogue lehdessä. Nyt kuvitellaan, että velanoton saadaan kuriin ”jos hallituksen työllisyystavoite toteutuu.” (https://www.is.fi/politiikka/art-2000006204353.html).

Todellisuus on kuitenkin toinen – tavoitteet eivät täyty. Noidankehä on päällä. Hallituksen ainoa älyllinen ajatus on, että seuraava hallitus siivoaa näiden ”lasten karkkipäivien” sotkut vuonna 2023.

Leipäjono sen kun vain kasvaa

Voisiko hallituksen jäseniä vastuuttaa näistä veloista henkilökohtaisesti?

Itsepetoksen tiellä kulkeva Suomen hallitus on ikävän todellisuuden edessä. Se kuitenkin sulkee nuorekkaan päättävästi silmänsä.

Suomella on edessä pahempi taloudellinen rysähdys kuin 1990-luvulla. Me kuljemme Argentiinan tietä. Kun työllisyys ei kasva ja kun korot nousevat merkitsee se velansaamisen loppua. Keskiluokan loppua ja kaaosta.

Aikoinaan 1990-luvun laman maksajiksi tulivat tavalliset yrittäjät, jotka usein tekivät henkilökohtaisen ratkaisun – itsemurhalla. Toisissa tapauksissa säästöpankkien johtajat joutuivat henkilökohtaisesti korvausoikeudenkäynteihin ts. vastaamaan siitä, että olivat antaneet hölläkätisesti lainaa.

Sanna ja Matti kuin muutkin hallitusherrat ja ehkä myös avustajapataljoona saisi itselleen korvausvastuun

EHDOTUS

Voisiko olla mahdollista, että luodaan laki, jonka mukaan vastuuttomien lainojen hyväksyjät – siis poliittiset päättäjät – joutuvat henkilökohtaisesti vastaamaan kevyin perustein otetuista kansainvälisistä lainoista?

Tämän lain nojalla niin Sanna, Matti kuin muutkin hallitusherrat ja ehkä myös avustajapataljoona saisi itselleen korvausvastuun, mikäli se ottaisi tietoisesti tällaisia hölläkätisiä lainoja.

Jos säästöpankkien herrat joutuivat käräjille niin mikseivät hallitusherra joudu?

Sitten meillä olisi oikeasti todellisen vastuun kantava hallitus. Ei pelkästään poliittisen vastuun.

Sannasta tulisi Miljardien-Sanna ja Matista Miljardien-Matti. Siitä voisi tulla ihan ”selvä muistikuva”.