Maahanmuutto Ruotsiin ei näytä olevan hidastumaan päinkään huolimatta niistä laajalle levinneistä seurauksista, joista maa on kärsinyt ottamalla vastaan avosylin suuren määrän maahanmuuttajia.

Näin muistuttaa Voice Of Europe, joka uutisoi Maahanmuuttoviraston uusista tilastoista, joiden mukaan Ruotsin hallitus on myöntänyt 89 000 oleskelulupaa vuoden 2019 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.

Raportin mukaan myönnetyistä 89 000 oleskeluluvasta yli 13 000 annettiin niin sanotuille turvapaikanhakijoille, joista noin 3 700 oli kiintiöpakolaisia ja yli 2 100 niin kutsuttuja "vaihtoehtoista suojelua” tarvitsevia maahanmuuttajia.

Myönnettyihin oleskelulupiin sisältyi myös 2 300 korkea-asteen koulutusta koskevan lain nojalla annettua myönteistä oleskelulupapäätöstä.

Ylemmän asteen opetusta koskeva, niin kutsuttu lukiolaki (gymnasielagen) tuli voimaan 1. heinäkuuta 2018, ja se tarkoittaa, että ilman huoltajaa tulleilla alaikäisillä henkilöillä, joiden turvapaikkahakemus on hylätty, on uusi mahdollisuus oleskelulupaan, jos he aloittavat opinnot. Ne, joille on myönnetty oleskelulupa, voivat oleskella Ruotsissa 13 kuukautta ja mahdollisuus saada lisäaikaa, mikäli he jatkavat opiskeluaan lukiotasolla.

Lukionsa läpäisseellä on kuusi kuukautta aikaa löytää työ ja jos henkilö onnistuu siinä, on mahdollista hakea pysyvää oleskelulupaa.

Oikea Media on kertonut huhtikuussa 2018 Ruotsin yhä laittomammasta maahanmuuttopolitiikasta, johon myös tämä uusi Ruotsin hallituksen sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen ajama epämääräinen laki ylemmän asteen opetuksen hyödyntämisestä oleskelulupaa haettaessa kiinteästi liittyy.

Ruotsidemokraattien poliittinen neuvonantaja ja sihteeri, Malmön kaupungin koululautakunnan jäsen Nima Gholam Ali Pour tuolloin kyseisestä lakiesityksestä, joka hänen mukaansa osoitti, että sen sijaan että maahanmuuttopolitiikka perustuisi oikeusvaltioperiaatteeseen, hallitus antaa oleskelulupia maahanmuuttajille, jotka eivät Ruotsin lain mukaan ole edes oikeutettuja niihin.

Kun hallituksen jäsenet luovuttivat lakiesityksen lopullisen version, vaatimus siitä että ilman huoltajaa tulleiden nuorten olisi vahvistettava henkilöllisyytensä tai esitettävä todistusaineisto ikänsä varmistamiseksi, oli kokonaan poistettu.

Nima Gholam Ali Pour tunnetaan kirjoistaan "Siksi monikulttuurisuus on sortoa" ja "Allah ei määrää Ruotsissa".

Käytännössä laki Nima Gholam Ali Pourin mukaan merkitsi sitä, että ilman huoltajaa tulevat nuoret, jotka eivät vahvista ikäänsä tai henkilöllisyyttään, voisivat oleskella Ruotsissa, koska he olivat ilmoittaneet aikovansa opiskella lukiossa "joskus tulevaisuudessa".

Aftonbladet uutisoi perjantaina, että tuhannet "ilman huoltajaa tulleet alaikäiset" turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet "lukiolain" nojalla oleskeluluvan, hakevat nyt jatkoaikaa - joko jatkaakseen opiskelua tai yrittääkseen löytää työtä.

Samaan aikaan kuntien taholta tulee hätähuutoja siitä, että lukiolakiin liittyvä tilanne on saavuttanut "kestämättömän" tason, joka ei ole enää hyväksyttävä.

Aftonbladetin mukaan tähän mennessä 10 700 ihmistä on hakenut oleskelulupaa 1. heinäkuuta 2018 voimaan tulleen uuden lain perusteella. Hakemuksista on lähes 7 500 hyväksytty, kun taas hieman yli 3 000 on hylätty.

Viime vuosina Ruotsin hallituksen löysä maahanmuuttopolitiikka myös perheenyhdistämistä koskevissa säännöksissä on lisääntynyt merkittävästi Ruotsissa ja se tunnetaan ilmiönä "ketjumaahanmuutto”.

Vuoden 2019 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Ruotsin hallitus on antanut Ruotsissa jo asuvien maahanmuuttajien sukulaisille arviolta 23 000 oleskelulupaa ja jakanut Ruotsiin töihin tulleille maahanmuuttajille toiset 34 000 lupaa.

Vuonna 2018 Ruotsissa myönnettiin 15 400 oleskelulupaa työluvan saaneiden maahanmuuttajien sukulaisille, kun kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli vain noin 3 600.

Sveriges Radio huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat yhä useampien sukulaisten seuraavan niitä, jotka saavat työluvan Ruotsista.

Maahanmuuttajien sukulaisten osuus on tällä hetkellä 42 prosenttia koko EU:n ulkopuolisista maista tulevasta "työperäisestä maahanmuutosta". Kymmenen vuotta sitten sama luku oli vain 17 prosenttia.

Samoin kuin muissa länsimaissa: ne, jotka ovat saaneet työluvan Ruotsissa, voivat tuoda myös lähisukulaisensa asustelemaan Ruotsiin.

Suurin osa Ruotsiin saapuvista maahanmuuttajien sukulaisista tulee Irakista ja Syyriasta.

Jos maahanmuuttajia jatkuvasti virtaa samaan tahtiin, Ruotsin hallituksen myöntämien oleskelulupien määrän odotetaan nousevan noin 120 000:een vuoden loppuun mennessä - mikä olisi yksi korkeimpia lukuja tähän mennessä.

On erityisesti huomattava, että näihin lukuihin sisältyy vain "ensimmäistä kertaa" annetut päätökset. Tämä siis tarkoittaa, että niihin ei kuulu ne, joilla oli jo väliaikainen oleskelulupa, johon on myönnetty jatkoaikaa. Jos oleskeluluvan voimassaoloajan pidentämistä koskevien lupien määrä lisättäisiin näihin lukuihin, lukumäärä olisi huomattavasti suurempi.

Vuonna 2018 oleskelulupia jaeltiin Ruotsissa kaikkiaan 132 696.

Tässä yhteydessä on oleellista kertoa myös Ruotsin tilastokeskuksen (Statistiska centralbyrån, SCB) äskettäin julkaisemista tilastoista, jotka paljastavat, että noin 19,1 prosenttia Ruotsin väestöstä - lähes 2 000 000 ihmistä - on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.

Lähes joka viides Ruotsissa asuva henkilö on siis syntynyt ulkomailla.

Vain kahdessakymmenessä vuodessa - vuosina 2000-2019 - Ruotsissa asuvien ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi.

Vuonna 2000 ulkomailla syntyneiden lukumäärä oli 1 003 798 ja osuus 11,3 prosenttia. Vuoden 2018 lopussa henkilöitä oli jo 1 955 569 eli 19,1 prosenttia.

SVT Nyheter intoilee 15. lokakuuta julkaisemassaan uutisessa, että Ruotsissa asuu nyt enemmän ulkomailla syntyneitä ihmisiä "kuin koskaan aiemmin".

Vuonna 2018 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 80 000 ihmisellä, vuoden 2018 lopussa ulkomaalaistaustaisten lukumäärä oli lähes 1 960 000. Heistä 982 542 oli miehiä ja 973 027 naisia.

Monien vuosien ajan suurin osa Ruotsiin muuttaneista on tullut naapurimaasta Suomesta, mutta näin ei kuitenkaan ole enää. SVT Nyheter iloitseekin viime vuosina sankoin joukoin Ruotsiin tulleista syyrialaisista, sillä Syyria on nyt Ruotsissa asuvien ulkomaalaistaustaisten yleisin syntymämaa.

Suurimmat nyt Ruotsissa elävät vähemmistöryhmät ovat joko syyrialaisia ​​tai irakilaisia. Iranilaiset ja puolalaiset ovat myös ulkomailla syntyneiden maahanmuuttajaluettelon kärkipäässä.

Elokuussa 2019 Ruotsissa oli Irakissa syntyneitä ensimmäistä kertaa enemmän kuin Suomessa syntyneitä. 31. elokuuta Ruotsissa oli 190 209 Syyriassa, 145 602 Irakissa ja 145 487 Suomessa syntynyttä henkilöä.

Kun tarkastellaan sukupuolijakaumaa ulkomailla syntyneiden välillä, suurin osa maahanmuuttajamiehistä oli syntynyt Afganistanissa, 65 prosenttia ja Syyriassa, 56 prosenttia - kun taas määrällisesti eniten naisia tuli Thaimaasta, 78 prosenttia ja Suomesta 61 prosenttia.

Vähiten ulkomailla syntyneitä on Piteåssa 6,5 ​​prosenttia, Lekebergissä 6,8 prosenttia ja Öckerön kunnassa 7 prosenttia.

Ruotsin pohjoisimmissa läänissä sekä Tukholmassa, Uppsalassa ja Södermanlandin läänissä Suomi on yleisin syntymämaa ulkomailla syntyneille.

Värmlannin läänissä on eniten Norjassa syntyneitä, kaikissa muissa lääneissä yleisin maahanmuuttajien lähtömaa on Syyria.

Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneille on mielekkäintä asua nimenomaan suurkaupunkialueilla kuin muualla maassa. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on enemmän ulkomaalaistaustaisia ​​kuin muualla maassa. Ulkomailla syntynyt väestö muodostaakin Tukholmassa 25 prosenttia koko väestöstä. Jopa Malmössä luku on 25 prosenttia, kun taas Göteborgissa se on 21 prosenttia.

"Lähes joka päivä" kuullaan hälytys, kun jossakin päin Ruotsia räjähtää.

Kahden viime vuoden aikana räjähdysten lukumäärä on noussut voimakkaasti pääasiassa Tukholman, Malmön, Göteborgin suurkaupunkialueilla, mutta nyt myös muualla maassa, kertoo kansallisen pommisuojauksen operatiivinen päällikkö Jon Wåhlander.

Ruotsin poliisin pommijoukoilla ei ole koskaan ollut niin paljon töitä kuin tänä vuonna eikä nähtävissä ole mitään merkkejä siitä, että sen työmäärä vähenisi - kiitos muslimimaahanmuuttajien. Torstai-iltana poliisin kansallinen pommisuojausryhmä joutui selvittelemään kolmea räjähdystä pelkästään Tukholman alueella.

Göteborgs-Postenin vast'ikään tekemän kartoituksen mukaan Göteborgissa on lähes 900 rikollisverkostoon sidoksissa olevaa henkilöä.

Göteborgissa on "erityisen haavoittuviksi alueiksi" määriteltyjä muslimighettoja, kuten Bergsjön ja Hammarkullen, ja pelkästään ​​siellä arvioidaan olevan 400-500 rikollisverkostoon liittyvää henkilöä.

Jotakin muslimien valtaamista suurtaajama-alueista kertoo sekin, että yksistään Tukholmassa 1 500 ihmistä on yhteydessä muslimijengeihin.

Toisaalta moskeijastaan ja sen kaiuttimista kuulutettavista muslimien rukouskutsuista tunnettu Botkyrka Tukholman ulkopuolella on 42,1 prosentillaan kunta, jossa on eniten ulkomaalaistaustaisia. Toista sijaa pitää Haaparanta Norrbottenin läänissä 41,6 prosentilla. Heistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa.

Södertäljessä ulkomailla syntyneiden osuus on kolmanneksi suurin, 40,1 prosenttia.

Södertäljen kunnalla, muiden ruotsalaiskuntien tapaan, on ollut viime vuosina vaikeuksia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Niin ikään useista "homofobia" -tapauksista on raportoitu, kun monet muslimimaahanmuuttajat siirtolaiskriisin aikana ovat osoittaneet islamilaisten lakien mukaista hyvin vihamielistä suhtautumista homoseksuaalisuuteen.

Esimerkiksi vuonna 2017 syyrialaismaahanmuuttajien joukko hyökkäsi homoseksuaalisen maahanmuuttajan kimppuun ja paikalliset virkamiehet kertoivat, että pride-liput olivat toistuvasti olleet tihutyön kohteena ja hävitetty maan tasalle.

Ruotsin poliisi on noteerannut myös useat Södertäljen alueet aikaisemmissa raporteissaan "haavoittuviksi alueiksi", joita yleisesti kutsutaan no-go -alueiksi. Ronnan, Genetan ja Linan alueet on lueteltu "erityisen haavoittuviksi".

Koska massamaahanmuuton kielteiset vaikutukset ruotsalaiseen yhteiskuntaan käyvät yhä ilmeisemmiksi, yhä useammat ruotsalaisäänestäjät kannattavat maahanmuuttoa rajoittavaa politiikkaa.

Pew Researchin keväällä 2018 tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet ruotsalaisista halusi vähentää maahanmuuttoa tai kokonaan lopettaa sen.

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson totesi lauantaina pitämässään syyspuheessaan, että maahanmuutto pysyttelee kuitenkin edelleen "Fredrik Reinfeldtin tasolla" ja kutsui nykypäivän sosiaalidemokratiaa "yhteiskuntaa hajottavaksi".

Åkesson lupasi, että "vuoteen 2022 mennessä suistamme Stefan Löfvenin vallasta" ja muistutti maahanmuuttoa koskevassa poliittisessa keskustelussa tapahtuneesta muutoksesta. Hän alleviivasi, että juuri hänen puolueensa on voittanut väittelyn - muiden puolueiden yrittäessä nyt olla "tiukimpia" asiaan liittyvissä kysymyksissä.

Åkessonin mukaan on valhetta, että maahanmuutto Ruotsiin olisi vähäistä.

"Olemme melkein sulkeneet rajat, sanotaan, mutta olemme edelleen Fredrik Reinfeldtin tasolla", hän huomautti.

Perjantaina Ruotsin entinen pääministeri ja Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt oli pitänyt vihaisen puheen Västeråsin maltillisten kokouksessa, jossa hän oli hyökännyt rajusti kansaa, mutta myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia vastaan ja "globalismin nimessä" antanut ymmärtää, ettei ruotsalaisia ​​ole enää edes olemassa. Puheessaan hän oli keskittynyt ensi vuoden Yhdysvaltain vaaleihin, joista hän ilmoitti kirjoittavansa uuden kirjan.

Muutama päivä sitten You Tube kiirehti sensuroimaan yhteiskuntakriittisen Swebbtv -kanavan paljastavan ja hermoja raastavan videoklipin Ruotsin maahanmuutto- ja "vihapuhe" -tilastoista.

Sosionomi ja toimittaja Gunnar Sandelin oli pitänyt Swebbtv:n syyskonferenssissa puheenvuoron, jossa hän kertoi, kuinka kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tehdyt ilmoitukset ovat lisääntyneet hurjasti 1990-luvulta lähtien. Lisäksi hän oli esitellyt yksityiskohtaisesti viimeisimpiä maahanmuuttotilastoja, joita You Tube piti niin arkaluontoisina, että se poisti videon katsottuaan sisällön olevan "vihamielistä".

Video on edelleen nähtävissä Vimeossa.

"Tämä on ilkeää kehitystä. Tästä voidaan päätellä, että tämän yhä totalitaarisemman kehityksen takana on massamaahanmuutto", Gunnar Sandelin sanoo ja korostaa, että poliitikot yrittävät salata törkeän maahanmuuton ja sen seuraukset raportoimalla kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

"Valtava väestörakenteen muutos pyritään hämärtämään - juuri se, jota monet kutsuvat väestönvaihdoksi", Sandelin huomauttaa.