Tanskassa, toisin kuin Suomessa, hallitus on sosiaalidemokraattien puheenjohtajan ja pääministerin, Mette Frederiksenin johdolla ilmoittanut, että hänen hallituksensa aikoo rajoittaa merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrää Tanskassa.

Hänen mukaansa tavoitteena on turvata "sosiaalinen yhteenkuuluvuus" maassa.

Frederiksenin esittämä kannanotto, jota monet ovat kannattaneet ja toiset taas tyrmänneet katteettomina lupauksina, on viimeisin voimakas siirto pitkään käydyssä keskustelussa monikulttuurisuudesta ja islamin roolista tanskalaisessa yhteiskunnassa, toteaa  Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern 2.2.2021 päivätyssä artikkelissaan "Tanska: 'Tavoitteenamme on nolla turvapaikanhakijaa'".

Sosiaalidemokraatti Frederiksen sanoi 22. tammikuuta Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa parlamentaarisessa kuulemistilaisuudessa, että hän on päättänyt vähentää turvapaikkahakemusten määrää:

"Tavoitteenamme on nolla turvapaikanhakijaa. Emme voi luvata nollaa turvapaikanhakijaa, mutta voimme muodostaa uutta turvapaikkajärjestelmää koskevan vision ja tehdä sitten sen, mitä voimme sen toteuttamiseksi.

Meidän on oltava tarkkoja, ettei maahamme tule liian paljon ihmisiä, muuten sosiaalinen yhteenkuuluvuutemme ei voi olla olemassa. Se on jo haastettu."

Kesäkuusta 2019 lähtien pääministerinä ollut Frederiksen myönsi myös, että "aikaisemmat poliitikot" olivat "täysin väärässä", koska he eivät vaatineet, että maahanmuuttajien on integroiduttava Tanskan yhteiskuntaan.

Monikulttuurisuuden vastustamisestaan tunnettu Tanskan kansanpuolueen pitkäaikainen jäsen Pia Kjærsgaard korosti, että Frederiksen oli itse asiassa toteuttanut useita toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikan löysentämiseksi, eikä kiristämiseksi:

- Frederiksen antoi pakolaisille luvan jäädä Tanskaan niin kauan kuin heillä on työtä.

- Hän salli turvapaikanhakijoiden, joiden hakemukset on hylätty, jäädä Tanskaan.

- Hän hyväksyi EU:n määräämät vuotuiset pakolaiskiintiöt.

- Hän poisti asumista koskevan edellytyksen, joka on asetettu ehdoksi työttömyysetuuksien saamiselle.

- Hän otti käyttöön uuden lapsilisän, joka Kjærsgaardin mukaan siirtyy valtaosin maahanmuuttajaperheille.

Kjærsgaard huomautti parlamentille, että hallituksen lempeys uhkaisi aiheuttaa uuden maahanmuuttokriisin:

"Sosiaalidemokraatit ovat löysentäneet maahanmuuttopolitiikkaa, ja mielestäni se on sääli, koska olemme samaa mieltä ulkopolitiikasta monin paikoin. Valitettavasti uskon, että tällainen lepsu maahanmuuttopolitiikka johtaa turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun Tanskassa heti kun Covid-19 -kriisi on ohi.

Voimme vain katsoa Kanarian saaria, joka on nyt täynnä pakolaisia. Kysymys on siitä, tulemmeko kokemaan uuden maahanmuuttokriisin, samanlaisen kuin vuonna 2015, kun koronakriisi on ohi."

Tanskan kansanpuolue lisäsi lausunnossaan:

"Voimme todeta, että vuosikymmenien ponnistelujen jälkeen erityisesti pakolaisten ja pakolaisten perheenyhdistämisten kautta maahanmuutto Tanskaan on vähentynyt. Samalla huomaamme, että tämä maahanmuutto vaikuttaa monin tavoin yhteiskuntaan kielteisesti, mikä muuttaa maamme pysyvästi.

Siksi panemme merkille tarpeen vahvistaa, että pakolaisten ja heidän perheidensä on palattava kotimaahansa aina kun se on mahdollista, ja että Tanskan lainsäädännön ja viranomaisten toimien on aktiivisesti tuettava tätä.

Toteamme edelleen, että Tanskan maahanmuuttopolitiikka on vuodesta 1983 lähtien merkinnyt sitä, että täällä asuu liian monta muslimitaustaista ihmistä, jotka eivät voi tai eivät halua hyväksyä tanskalaisia ​​arvoja ja perinteitä, mutta säilyttävät arvot, jotka ovat kaukana tanskalaisista ja jotka haastavat Tanskan kulttuurisesti ja uskonnollisesti suhteessa työllisyyteen, talouteen ja turvallisuuteen.

Siksi kehotamme hallitusta toteuttamaan toimia, jotka rohkaisevat täällä asuvia pakolaisia ​​perheineen palaamaan kotiin mahdollisimman pian."

Maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye painotti  21. tammikuuta Jyllands-Postenin haastattelussa, että maahanmuuttopolitiikka on tärkeä osa laajempaa arvotaistelua:

"Suurta osaa islamista Tanskassa edustaa nykyään ääriryhmät. Islamin torjunnassa on kyse hyvinvointivaltion selviytymisestä.

Tanskan ei pidä sopeutua islamiin. Islamin on sopeuduttava Tanskaan."

Statistan keräämien tietojen mukaan Tanska, jonka väkiluku on 5,8 miljoonaa, vastaanotti viimeisten viiden vuoden aikana noin 40 000 turvapaikkahakemusta. Suurin osa Tanskan vastaanottamista hakemuksista tuli Afrikan, Aasian ja Lähi-idän muslimimaiden maahanmuuttajilta.

Viime vuosina Tanska on myös sallinut melkoisen määrän muuta kuin turvapaikkamaahanmuuttoa etenkin ei-länsimaisista maista.

Statistan mukaan Tanskassa asuu nyt huomattavia maahanmuuttajayhteisöjä Syyriasta (35 536); Turkista (33 111); Irakista (21 840); Iranista (17 195); Pakistanista (14 471); Afganistanista (13 864); Libanonista (12 990) ja Somaliasta (11 282).

Muslimeja on tällä hetkellä Pew Research Centerin mukaan noin 5,5 % Tanskan väestöstä.

"Nollamaahanmuuttoon" perustuvassa skenaariossa muslimiväestön ennustetaan nousevan 7,6 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä; "normaaliin" maahanmuuttoon perustuvassa skenaariossa sen ennustetaan nousevan 11,9 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä; ja "mittavaan" maahanmuuttoon perustuvassa skenaariossa muslimien odotetaan muodostavan 16 % Tanskan väestöstä vuoteen 2050 mennessä.

Vertailun vuoksi vastaavat luvut eli muslimiväestön osuus Suomen väestöstä vuoteen 2050 mennessä ennustettaisiin nousevan "nollamaahanmuutossa" 4,2 prosenttiin, "normaaliin" maahanmuuttoon perustuvassa skenaariossa 11,4 prosenttiin ja "mittavaan" maahanmuuttoon perustuvassa skenaariossa 15,0 prosenttiin.

Muslimeja on tällä hetkellä Pew Research Centerin mukaan 2,7 % Suomen väestöstä.

Kaikissa Euroopan maissa muslimimassamaahanmuutto on lisännyt rikollisuutta ja yhteiskunnallisia jännitteitä.

Niin Pohjoismaissakin, joista Oikea Media on kertonut lukuisissa artikkeleissaan:

- Tammikuussa 2020 julkaistussa artikkelissa "Radikaali muslimi kulttuuri- ja tasa-arvoministeriksi Norjassa"

- Joulukuun 2019 artikkelissa "Islamilainen valtio elää ja voi hyvin Euroopassa"

- Marraskuun 2019 artikkelissa "Muslimijengiväkivalta raaistunut Ruotsissa: 'Korva kokonaan tai osittain katkaistu'"

- Lokakuun 2019 artikkeleissa "Pohjoismaiden pelottavat rikostilastot: muslimimiehet yliedustettuina melkein jokaisessa rikosluokassa" ja "Tanska aikoo peruuttaa kansalaisuuden tanskalaisilta Isis-taistelijoilta: 'Eivät tervetulleita Tanskaan!'"

- Syyskuun 2019 artikkelissa "Ruotsi on tilanteessa, johon mikään länsimainen moderni maa ei ole koskaan joutunut"

- Heinäkuun 2019 artikkelissa "Ruotsi on sodassa"

- Tammikuun 2019 artikkelissa "Muslimien rinnakkaisyhteiskunnat yleisiä Tanskassa: 'Miehet ja naiset eivät istu yhdessä'"

- Huhtikuussa 2018 "Ruotsissa yhä laittomampaa maahanmuuttopolitiikkaa"- artikkelissa 

- Syyskuun 2017 artikkelissa "90 prosenttia Ruotsin ammuskeluista maahanmuuttajien tekemiä"

- Heinäkuun 2017 artikkeleissa "Norjan poliittinen eliitti hurraa islamille"  ja "Ruotsi alkaa olla kasvavassa määrin epäonnistunut valtiona"

Soeren Kern nostaa tuoreessa Tanskan tilannetta käsittelevässä artikkelissaan esille sen, miten Tanskan kaupungit ovat kärsineet ampumisista, autojen polttamisista ja jengiväkivallasta.

Rikollisuuden lisääntyminen sai Yhdysvaltain suurlähetystön Kööpenhaminassa antamaan jopa turvallisuushälytyksen, joka johtui Tanskan pääkaupungin nopeasti lisääntynestä aseväkivallasta.

Viime vuosina Tanska on ilmoittanut useista toimenpiteistä integraation edistämiseksi ja massamaahanmuuton estämiseksi.

Esimerkiksi tammikuussa 2021 Tanskan hallitus esitteli lakiluonnoksen, jonka mukaan kaikki uskonnonharjoituspaikoissa saarnatut saarnat on käännettävä tanskan kielelle. Sekä protestantit että katolilaiset kritisoivat tätä aloitetta välittömästi syrjivänä ja mahdollisesti perustuslain vastaisena.

Tanskan evankelisen liiton puheenjohtaja Thomas B. Mikkelsen pohti:

"Lain tarkoituksena on suojella yhteisöämme radikaalin islamin lisääntymiseltä, mutta laki ei todennäköisesti ole tältä osin tehokas. Radikaalit ryhmät yleensä pyrkivät asettumaan marginaaliin rinnakkaiseksi yhteiskunnaksi eivätkä koskaan hae virallista hyväksymistä. En usko, että uusi laki vaikuttaa heihin millään tavalla."

Pohjoismaiden piispankokouksen tiedottaja Anna Mirijam Kaschner puolestaan arveli:

"Tämä laki on suunnattu ensisijaisesti muslimeille - sen kannattajat sanovat haluavansa estää sellaisten rinnakkaisten yhteiskuntien ja asioiden saarnaamisen, joita kukaan muu ei ymmärrä ja joita voitaisiin käyttää radikalisoitumiseen ja terrorismiin yllyttämiseen. Mutta kaikki kirkon seurakunnat, juutalaiset seurakunnat, kaikki mitä meillä on täällä Tanskassa - 40 erilaista uskonnollista yhteisöä - joutuu tämän lain takia epäilyksen alaiseksi....

Tämä laki on vain viimeisin monista valtion toteuttamista valvontatoimenpiteistä. Sillä ei tule olemaan vaikutuksia radikaaleihin muslimien uskonnollisiin yhteisöihin, koska niitä ei edes tunnusteta täällä, mutta se vaikuttaa pienempiin yhteisöihin, mukaan lukien katolinen kirkko."

Lokakuussa 2020 hallitus ehdotti uutta kotiuttamislakia sen varmistamiseksi, että enemmän kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita lähetettäisiin kotiin.

Ainakin 1 100 kielteisen päätöksen saaneella turvapaikanhakijalla Tanskassa ei ole oikeutta oleskella maassa, ja yli 200 hylkäävän päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa on jäänyt Tanskaan yli viideksi vuodeksi. Toimenpiteisiin sisältyy hylkäyspäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille maksettava 20 000 Tanskan kruunua (2 700 euroa; 3 600 dollaria) maasta poistumiseksi.

Syyskuussa 2020 hallitus perusti uuden suurlähettilään viran ja työryhmän työskentelemään maahanmuuttajien vastaanottokeskuksien luomiseksi kolmansiin maihin Euroopan unionin ulkopuolelle - Libyaan, Tunisiaan tai Marokkoon.

Niin ikään syyskuussa 2020 hallitus ehdotti muutosta ulkomaalaisten kansalaisuuslakiin, joka kieltäisi Tanskan kansalaisuuden tanskalaisilta jihadisteilta - niin sanotuilta "vierastaistelijoilta".

Hallituksen ministeri Kaare Dybvad vakuutti:

"Hallitus tulee kaikin tavoin estämään Tanskalle selän kääntäneiden ulkomaisten taistelijoiden palaamisen Tanskaan. Me puhumme miehistä ja naisista, jotka ovat tehneet tai tukeneet järkyttäviä rikoksia. Siksi on myös tulevaisuudessa oltava mahdollista riistää heiltä heidän kansalaisuutensa."

Tanskan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2018 islamilaisen koko kasvot peittävän hunnun kieltämisen julkisissa tiloissa. Laki - jota kannatti tuolloin vallassa oleva keskusta-oikeistohallitus ja tuki sosiaalidemokraatit sekä Tanskan kansanpuolue - hyväksyttiin äänin 75 puolesta ja 30 vastaan.

Jokaista julkisesti burkhaa (joka peittää koko kasvot) tai niqabia (joka peittää koko kasvot silmiä lukuun ottamatta) käyttävää Tanskassa sakotetaan 1 000 Tanskan kruunulla (134 euroa; 163 dollaria) - uusintarikoksista voidaan sakottaa 10 000 Tanskan kruunua. Lisäksi kuka tahansa, jonka havaitaan pakottavan henkilöä väkivallan keinoin tai uhkailulla pukeutumaan kasvot peittäviin vaatteisiin, voidaan sakottaa tai hänelle voidaan määrätä jopa kahden vuoden vankeusrangaistus.

Muslimit ottivat uuden lain vastaan ​​uhmakkaasti: Kymmenkunta burkhiin ja niqabeihin pukeutunutta naista istui Kööpenhaminan parlamentin vierailijalehterillä.

Yksi heistä uhitteli: "En missään olosuhteissa aio vaarantaa periaatteitani."

Tuolloin oikeusministerinä toiminut Søren Pape Poulsen vastasi, että "jotkut ihmiset eivät halua olla osa tanskalaista yhteiskuntaa ja haluavat luoda rinnakkaisia ​​yhteiskuntia omine normineen ja sääntöineen". Tämä, hän lisäsi, osoitti burkhan kieltämisen tarpeen:

"Haluamme elää yhteiskunnassa, jossa voimme nähdä toistemme silmät. Sellaisessa, missä näemme toinen toistemme kasvot avoimessa demokratiassa. Tanskalaisina tällä tavalla meidän on oltava yhdessä."

Tanskan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2016 useita toimenpiteitä Tanskaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän vähentämiseksi:

- Uudelleen käyttöön otettu vaatimus, jonka mukaan hyväksytään vain pakolaiset, joilla on parhaat mahdollisuudet integroitua Tanskan yhteiskuntaan.

- Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisten aikavaatimuksen nostaminen kolmeen vuoteen.

- Aikavaatimuksen nostaminen ennen pysyvän oleskeluluvan myöntämistä.

- Integraation lisävaatimukset, mukaan lukien kyky todistaa kielitaito, ennen kuin pysyvä oleskelulupa voidaan saada.

- Pysyvän ja tilapäisen oleskelun menettämistä helpotettiin.

- Maksujen käyttöönotto perheenyhdistämisen hakemisesta varten ja väliaikaisen oleskeluluvan muuttamisesta pysyväksi oleskeluluvaksi.

- Turvapaikanhakijoille maksettavan taloudellisen tuen vähentäminen 10 prosentilla.

- Poliisille annettiin valta takavarikoida turvapaikanhakijoilta arvoesineitä oleskelunsa kustannusten kattamiseksi.

- Turvapaikanhakijat vaadittiin asumaan erityisissä asuntokeskuksissa.

Samaan aikaan Tanskan entinen maahanmuuttoministeri (2015-2019) Inger Støjberg, joka saavutti edellisessä hallituksessa huomiota toiminnastaan ​​yllä olevien sääntöjen laatimisessa, jotka ovat kaikkein rajoittavimpia koko 27-jäsenisessä Euroopan unionissa, joutuu nyt liittovaltion oikeudenkäyntiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden erottamisesta laittomasti.

Støjberg nimittäin määräsi helmikuussa 2016, että kaikki turvapaikanhakijat erotetaan, jos yksi tai molemmat pariskunnan jäsenistä ovat alle 18-vuotiaita. Sääntö oli pantava täytäntöön poikkeuksetta, vaikka naiset olisivat raskaana.

Støjbergin mukaan hänen päätöksensä erottaa pariskunnat perustui kansallisen päivälehden, Berlingsken tammikuun 2016 artikkeliin, jossa kerrottiin, että niin kutsutut lapsimorsiamet majoitettiin Tanskan turvapaikkakoteihin. Hän kertoi motiivinsa olleen halu suojella tyttöjä joutumasta pakkoavioliittoon, ennen kuin he olisivat aikuisia.

Toukokuussa 2016 julkaistussa Facebook-viestissä Støjberg kirjoitti puuttuneensa asiaan saatuaan selville, että 16-vuotias syyrialainen "lapsimorsian" asui yhdessä 50-vuotiaan miehen kanssa tanskalaisessa turvapaikkakodissa. Støjbergia piirittäneet kriitikot syyttivät häntä täysin tuulesta temmatusta tarinan keksimisestä.

Tanskan lain mukaan jokaisen parin tilanne on arvioitava tapauskohtaisesti. Parlamentin oikeusasiamies piti Støjbergin määräystä erottaa kaikki alaikäiset parit - mikä koski kaikkiaan 23 paria - laittomana tuntemattoman syyrialaisen pariskunnan tehtyä valituksen siitä.

Oikeusasiamies kertoi, että ainakin 34 alaikäisen tytön, joista noin puolet oli raskaana, todettiin olevan avoliitossa eli asuvan yhdessä aikuisten miesten kanssa tanskalaisissa turvapaikkakodeissa.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern huomauttaa todisteiden viittaavan siihen, että vaikka Støjbergin määräys erottaa alle 18-vuotiaat parit on saattanut olla teknisesti lainvastainen, näyttää todella siltä, ​​että häntä vastaan ​​aloitettujen oikeudellisten toimien vaikuttimena on poliittinen ajojahti henkilöä vastaan, jolla on ollut rohkeutta ryhtyä poliittisesti epäkorrekteihin toimiin massamaahanmuuton hyväksikäyttöä vastaan.

Tanskan vuoden 2019 parlamenttivaaleissa neljänneksi eniten ääniä saanut Støjberg päätti  helmikuussa 2021 useiden viikkojen pohdinnan jälkeen erota keskusta-oikeistolaisesta liberaalipuolue Venstrestä.

Støjberg oli 24. tammikuuta viimeisessä puheessaan liberaalipuolueen varapuheenjohtajana anteeksipyytelemätön:

"Liberaalipuolueen on toteutettava selkeää, uskottavaa ja tiukkaa ulkopolitiikkaa. Se edellyttää, että me uskallamme myös sanoa ja tehdä asioita, jotka eivät ole ainoastaan oikeita, mutta myös kiistanalaisia. Paitsi sanoin, myös teoin."

Støjbergin mukaan se edellyttää sitä, ettemme peräänny sen vuoksi, että vasemmisto ja kaikki ne, joilla on poliittisesti korrektit asenteet, loukkaantuvat:

"Emme saa unohtaa hetkeksikään, että tämä on taistelu arvoista joka ikinen päivä."