Blogi: Alan Salehzadeh, ti 09.05.2017 08:54

Macronilla on edessään vaikea tehtävä ääri-islamismin kitkeminen ja Ranskan maahanmuuttopolitiikan selkeyttäminen

Olihan se odotettua, että maahanmuutto nousee vaalien kantavaksi teemaksi myös Ranskassa. Kansa valitsi maahanmuuttovastaisuuden ja avoimuuden välillä, kuten niin monessa muussakin länsimaassa. Mutta vaikka vaalit voitti odotetusti EU-myönteinen liberaali, on nyt silti kysymyksen paikka.

Miten EU vastaa siihen, että yhä suurempi osa sen väestöstä vastustaa vapaata liikkuvuutta ja haluaa tiukentaa maahanmuuton kriteerejä?

Tämä on haaste tuoreelle presidentille Emmanuel Macronille. Vaikka hänen agendallaan ei ole missään vaiheessa ollut maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen, se luultavasti nousee EU:n yhtenäisyyden kannalta yhdeksi hänen valtakautensa merkittävimmäksi haasteeksi. Maahanmuutto on noussut niin isoksi kysymykseksi kaikkien EU:n jäsenmaiden sisäpolitiikassa, että lisää Brexitin kaltaisia eroamisia lienee luvassa mikäli maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ei ratkaista.

Macron ei kuitenkaan ole ilmaissut mitään halua ajaa muutoksia nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Päinvastoin, hän haluaa Ranskan “kantavan vastuunsa” pakolaiskriisissä. Hän myös puolustaa Schengen-alueen vapaata liikkuvuutta, sillä entisenä valtiovarainministerinä ja investointipankkiirina Macron näkee rajavalvonnat suurena hidasteena kaupankäynnille. Sen sijaan yksi hänen vaalilupauksensa on lisätä 5 000 uutta rajavalvojaa EU:n ulkorajalle, minkä hän toivoo vähentävän kontrolloimatonta vaeltamista ja ihmissalakuljetusta EU:n alueelle.

Tiukennusten sijaan Macron pyrkii suitsimaan maahanmuuttoa uudistamalla Ranskan politiikkaa Lähi-idässä ja Afrikassa. Hänen ehdotuksensa uudistuksien suhteen tosin ovat melko maltillisia, erityisesti verrattuna päävastustaja Marine Le Peniin.

Macronin politiikassa päävihollinen Syyriassa on Isis eikä niinkään presidentti Bashar al-Assad. Hän on ilmoittanut olevansa avoin myös niille neuvottelupöydille, joiden ääressä istuu al-Assadin edustajat, eikä tee diktaattorin syrjäyttämisestä päätavoitetta Ranskalle. Tällä politiikalla hän toivoo voivansa lämmitellä viilenneitä suhteita Venäjään, ja toivoo löytävänsä poliittisen ratkaisun koko Lähi-itää järisyttävään konfliktiin.

Myös suhde Persianlahden maihin saa todennäköisesti uuden suunnan Macronin aikakaudella. Siinä missä Le Pen pitää Saudi-Arabiaa fundamentalistisen islamin leviämisen pääsyyllisenä ja olisi kokonaan kieltänyt öljyvaltioiden sijoittamisen Ranskaan, on Macron jälleen kilpailijaansa maltillisempi. Hän on kuitenkin useaan otteeseen moittinut edeltäjäänsä, presidentti Nicolas Sarkozya “liian läheisistä suhteista” Gulf-maiden ja erityisesti Qatarin kanssa, ja on ilmoittanut laittavansa stopin öljyvaltioiden erityiskohtelulle Ranskassa suhtautumalla entistä tiukemmin näiden valtioiden yrityksille rahoittaa poliittista islamia.

Irania kohtaan Macron on suopeampi. Hän on iloinnut lännen ja Iranin tiivistyneistä suhteista ja haluaa kehittää niitä edelleen, tietenkin sillä ehdolla että Iran pitää kiinni ydinsopimuksestaan.

 Macron haluaa pitää myös Turkin lähellä Euroopan unionia, vaikka suhtautuu periaatteessa kielteisesti maan jäsenyyspyrkimyksiin.

Macronin ajama Lähi-idän politiikka ei siis radikaalisti eroa Ranskan tähänastisesta linjasta. Ulkopoliittisten uudistusten sijaan vaalivoittajan fokus on pikemminkin talous-, koulutus,- ja Eurooppa-asioissa.

Mielenkiintoista kuitenkin on pesäero Yhdysvaltoihin. Trump pitää Saudi-Arabiaa ja öljymaita liittolaisinaan ja suhtautuu erittäin skeptisesti Iraniin. Nähtäväksi jää, nakertavatko erilaiset Lähi-idän linjaukset Yhdysvaltojen ja Ranskan kahdenvälisiä suhteita.

Ranskassa tärkein turvallisuuskysymys on tietenkin islamilaisen terrorismin kitkeminen. Macronin lepsulta tuntuva suhtautuminen poliittiseen islamiin saattaa olla yksi syy sille, miksei hän kerännyt enemmän ääniä ja äänestysvilkkaus jäi yhdeksi Ranskan historian alhaisimmista.

Toisin kuin Le Pen tai presidenttikisassa kolmanneksi jäänyt Francois Fillon, Macron ei ole ilmoittanut aikovansa karkottaa ulkomaalaisia terroristiepäiltyjä Ranskasta. Siinä missä kaksi muuta kärkikandidaattia ilmoitti aikeistaan sulkea radikaalia islamia saarnaavia salafisti-moskeijoita, Macron haluaa kitkeä islamilaisterrorismia lisäämällä imaamien kouluttamista Ranskassa sekä antamalla lisää taloudellisia huojennuksia muslimiyhteisöille, jotta he voivat järjestää toimintansa uusiksi.

Tavoitteena on päästä eroon vieraiden valtioiden mahdollisuuksista vaikuttaa Ranskan muslimiyhteisöön. Esimerkiksi tällä hetkellä Ranskan imaameista noin 300 on vieraiden valtioiden (Turkki, Saudi-Arabia, Iran…) palkkaamia ja rahoittamia.

Siinä missä Le Pen halusi suitsia islamilaisterrorismia tiukentamalla maassa oleskelun ehtoja, Macron puolestaan haluaa lisätä EU:n yhteistyötä varsinkin tiedustelun suhteen. Vaikka islamilaisterrorismi onkin koetellut Ranskaa kaikkein eniten, hän näkee ilmiön Euroopan laajuisena ongelmana, jonka kanssa ei pidä painiskella yksin.

Macronin ehdottamat ulko- ja sisäpoliittiset muutokset ovat maltillisia ratkaisuja paikoin erittäin pulmalliseksi kivunneisiin ongelmiin. Voi olla, että hänen kaudellaan uudistukset jäävät liian laimeiksi, jotta ne kykenisivät puhaltamaan uutta vauhtia ihmisten EU-myönteisyyteen halki unionin, saatika leikkaamaan siipiä alati nousevalta populismilta Ranskassa tai muualla.

Maahanmuutto nousee yhdeksi make or break -kysymykseksi, kun unionin tulevaisuutta määritellään brexitin jälkeisessä Euroopassa. Jos unioni joutuu neuvottelemaan useammasta exitistä, se heikentää merkittävästi kaikkea muuta yhteistyötä, kun resursseja kuluu neuvotteluihin ja kaiken yhteistyön yllä leijuu epävarmuus kokoonpanon tulevaisuudesta.

Moni asia kuitenkin seisoo yhtenäisemmän Euroopan tiellä. Suurin hidaste on Macronin nihkeä halu muuttaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa sekä lepsulta tuntuva ote poliittiseen islamiin. Toinen erittäin merkittävä mutka matkassa on Ranskan kesäkuiset parlamenttivaalit. Mikäli Le Penin puolue saa paljon ääniä, saattaa se estää ne uudistukset, joita Macron päättäisi ryhtyä ajamaan.

Joka tapauksessa Macronin Ranska aikoo seistä visusti Saksan kanssa rinnakkain määritelläkseen EU:n uutta sisä- ja ulkopolitiikkaa. Toivottavasti lopputuloksena nähdään entistä vahvempi, vauraampi ja turvallisempi EU.

Alan Salehzadeh ti 09.05. 08:54

Alan Salehzadeh

Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.

tuoreimmat

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06. 11:53

Miksi Trump sanoi Yhdysvallat irti Iranin ydinsopimuksesta ja mitä siitä seuraa?

la 19.05. 12:49

Radikaali-islamistien määrä kasvaa Lisätäänkö sosiaalipalveluita vai riisutaanko kansalaisuus?

la 12.05. 23:22

Suomen ei tule tukea marttyyri-ideologiaa

pe 27.04. 11:07

Viestini tiukkapipoisille tuplahuivisille musliminaisille

ma 23.04. 15:38

Näkökulma: Turkin hyökkäys Pohjois-Syyriaan ruokkii konfliktia ja synnyttää pakolaisia

la 27.01. 19:25

En ole kohdannut Suomessa rasismia

su 21.01. 15:45

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01. 19:52

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11. 12:23

Turkki kääntää selkänsä EU:lle ja tiivistää yhteistyötään Venäjän ja Iranin kanssa - maassa saatetaan yrittää kohta uudestaan vallankaappausta

ke 04.10. 22:15

blogit

Vieraskynä

Koronakriittinen lähdekritiikki ei horju

ma 13.09.2021 22:43

Juha Ahvio

Akateeminen tiedeyhteisö on politisoitunut

su 29.08.2021 13:53

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jonkinlainen huimaus meitä vaivaa, kun emme itsenäisyyttä puolusta

ke 16.06.2021 18:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09.2021 00:22

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Valeisradio hämärtää tarkoituksellisesti (?) uutisoinnillaan Interceptin uuden WUHAnin laboratorioraportin poliittisen merkityksen

pe 10.09.2021 11:09

Heikki Porkka

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) antaa väärän todistuksen lähimmäisestään

ke 14.07.2021 12:01

Tapio Puolimatka

Rokotepassien avulla kohti digitaalista diktatuuria?

to 09.09.2021 21:09

Olli Pusa

Ilmastonmuutoksen kulissi putoaa?

ma 06.09.2021 11:19

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Kohti pinnan katkeamista

to 16.09.2021 23:47

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44