Iranissa on kohonnut riski väkivaltaiselle vallankaappaukselle ja/tai uusille terrori-iskuille
Keskiviikko oli historiallinen päivä. Iranin islamilainen tasavalta on kokenut kolauksen, kun sen hallinnon symboleihin tehtiin tuntikausia kestänyt aseellinen hyökkäys. Tämänhetkisten tietojen mukaan iskuissa parlamenttiin ja Khomeinin mausoleumiin on kuollut ainakin kaksitoista ja loukkaantunut noin 40 ihmistä.
Iranin ääri-islamilaisella valtiolla on miljoonia vihollisia maan rajojen sisällä ja satoja miljoonia niiden ulkopuolella. On lukuisia tahoja, joiden ykköstoiveena on iskeä aseellisesti maan parlamenttiin. Viimeinen isku nähtiin vuonna 1981, kun haluttiin saada hengiltä islamilaisen tasavallan nykyinen johtaja Khamenei.
Siihen nähden, miten paljon Iranilla on vihamiehiä, on yllättävää, miten kauan maa on porskutellut eteenpäin ilman terrori-iskua hallinnon ytimeen.
Iskikö Isis?
Sunniterroristijärjestö Isis on ilmoittautunut iskun tekijäksi. Jos näin on, tämä on historian ensimmäinen kerta kun Isis iskee Iraniin. Onkin häkellyttävää, miksi Isis ei ole iskenyt aiemmin ottaen huomioon, miten voimakkaasti Iran taistelee Isisiä vastaan eri puolilla Lähi-idän konflikteja.
Shiiaislamin johtajaman Iranin agendalla on shiiauskonnon elvyttäminen ja sen edustajien tukeminen kaikkialla maailmassa. Näin se pyrkii kasvattamaan omaa vaikutuspiiriään mahdollisimman laajalle. Siksi Syyriassa ja Irakissa Iran tukee kaikin voimin paikallisten shiiojen taisteluja sunnilaista Isisiä vastaan.
Syyrian hallitsija al-Assad, Hizbollah, Jemenin kapinalliset tai Irakin shiiat eivät koskaan olisi voittaneet taisteluitaan Isisiä vastaan ilman Iranin logistista, taloudellista, poliittista ja sotilaallista apua.
Isis jopa syntyi osittain vastareaktiona Iranin hallituksen toimille. Kun sen tukemat shiiamuslimit Syyriassa ja Irakissa alistivat paikallisia sunnimuslimeita, osa radikalisoitui ja liittoutui yhteen. Näin syntyi Isis.
Mutta Isis ei ole ainoa taho, joka vihaa Iranin hallitusta. Päinvastoin. Vaikka Isis nyt ilmoittautui iskun tekijäksi, vielä ei tiedetä, oliko taustalla sittenkin joku muu Iranin lukemattomista vihollisista. Siihen suuntaan viittaavat jotkut iskun yksityiskohdat, kuten se, että osa iskun tekijöistä oli naisia. Heitä kun on nähty Isisin iskuissa vain äärimmäisen harvoin.
Isisin lisäksi ainakin seuraavilla tahoilla voisi teoriassa olla kytkös iskuihin:
Saudi-Arabia
Vain muutama viikko sitten Saudi-Arabia vannoi “iskevänsä Iranin sydämeen”, mikäli Iran ei lopeta sekaantumistaan Persianlahden maiden sisäisiin asioihin sekä lopeta välittömästi tukeaan shiialeirille Irakissa, Syyriassa, Libanonissa ja Jemenissä. Iran vastasi kovaan kovalla ja ilmoitti “tasoittavansa koko Saudi-Arabian” ja jättävänsä pystyyn vain pyhiinvaelluskohteet.
Saudi-Arabian ja Iranin väliset suhteet ovat pitkään olleet jäiset. Juuri puhjennut Qatar-konflikti on vain vettä myllyyn, sillä siinäkin Iran on osasyyllinen. Iran ja Saudi-Arabia kilpailevat keskenään vaikutuspiiristä, kun toinen pyrkii johtamaan kaikkia maailman sunneja ja toinen shiioja. Lähes kaikki Lähi-idän maat tai järjestöt, Muslimiveljeskuntaa lukuunottamatta, kuuluvat jommankumman ajamaan leiriin.
Tilanne on tukala, sillä kansainvälinen yhteisö on Donald Trumpinaikakaudella, erityisesti hänen muutaman viikon takaisen Lähi-idän-matkansa jälkeen, ryhmittynyt yhä voimakkaammin tukemaan Saudi-Arabiaa.
Barack Obaman aikana Iranin vetämä shiialeiri oli, Venäjän tuella, niskan päällä alueellisissa konflikteissa. Iranin kanssa haluttiin neuvotella ja löytää diplomaattisia ratkaisuja. Nyt ajat ovat muuttuneet, ja Saudi-Arabia kokee olevansa entistä vahvemmilla vanhaa vihollistaan vastaan. Siksi teoriassa ainakin Saudi-Arabia voisi haluta tukea iskua Iranin hallitusta vastaan.
Maan sisäiset vähemmistöt
Iranin islamilaisen tasavallan olemassaoloa uhkaavat sisäiset jännitteet. Iranissa yli 60 prosenttia väestöstä kuuluu etnisiin ja/tai uskonnollisiin vähemmistöihin, mutta käytännössä heillä ei ole mitään virallista asemaa tai oikeuksia oman identiteetin harjoittamiseen.
Osa vähemmistöistä haluaa kokonaan itsenäistyä, kuten arabit, osa haluaa oman itsehallintoalueen, kuten kurdit ja belluchit, osalle riittäisi pelkkien perusoikeuksien toteutuminen, kuten azereille. Moni näistä etnisistä ryhmistä taistelee sissijoukoin aseellisesti Iranin hallitusta vastaan. Viime aikoina Iranin hallitus on teloittanut lukuisia aktivisteja.
Israel
Iran vihaa Israelia röyhkeän avoimesti ja jo pienet koululaiset marssitetaan aamunavauksiin toivomaan Israelille kuolemaa. Maa tukee avoimesti Hizbollahia ja Hamasia niiden taisteluissa juutalaisvaltiota vastaan.
Vain muutama päivä sitten Libanonin Hizbollahin johtaja kiitteli TV-lähetyksessä Irania sen logistisesta, taloudellisesta ja poliittisesta tuesta. Miksi Israel ei siis tukisi Iranin vastaista toimintaa?
Sunnit
Syyrian, Bahrainin, Irakin ja Jemenin sunnit pitävät Irania ideologisena vihollisenaan. Syyrian oppositioryhmät ovat useamman kerran paheksuneet Iranin negatiivista vaikutusta maan sisäisessä konfliktissa. Jos iskun takana ei ole Isis tai Saudi-Arabia, aina on olemassa se mahdollisuus, että jokin muu sunniryhmittymä on halunnut kostaa Iranille.
Terrorismi ja ihmisten tappaminen on aina väärin, kohdistuivatpa ne minkälaiseen valtioon tahansa. Silti Lähi-idän konflikteihin perehtyneenä tutkijana en voi kuin ihmetellä, miten hyvin Iran on kyennyt torjumaan terrori-iskut omalla maallaan. Iran uhkailee jatkuvasti naapureitaan, ärsyttää kaikkia ydinasevehtailullaan, heittää bensaa liekkeihin muiden maiden sisäisissä konflikteissa ja armotta sortaa sekä alistaa oman maan kansalaisia.
Uskon, että Iranissa on kohonnut riski väkivaltaiselle vallankaappaukselle ja/tai uusille terrori-iskuille niin kauan kuin valtaa pitää shiiaislamistit ja heidän aseelliset joukkonsa. Iran on monen kansainvälisen konfliktin pesä.
Kunhan Syyria ja Irak saadaan rauhoitettua, pidän hyvin mahdollisena, että kansainvälinen huomio siirtyy Iraniin ja sinne pyritään istuttamaan uusi hallinto. Vain aika näyttää, miten rauhanomaisesti tämä saadaan sujumaan. Kun valta ei vaihdu demokraattisesti, sekasortoa on vaikea välttää.
Nytkin Iranin hallinto on vannonut aloittavansa “ennennäkemättömät kostotoimenpiteet” iskun masinoijia vastaan. Vallankumouskaarti syyttää iskuista Saudi-Arabiaa ja Yhdysvaltoja.
Alan Salehzadeh on uusisuomalainen geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija ja luennoitsija. Hän toimii akateemisen Menatto-konsultointiyrityksen johtajana.
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30Donald Trump murskavoitolla jälleen USA:n presidentiksi
pe 08.11.2024 15:49Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23The Implementation of the Brutal Theosophy - not Science - based Great Reset
ma 28.10.2024 17:15Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44