Blogi: Olli Pusa, ma 02.01.2023 22:55

Koronan jälkiselvitys odottaa?

Korona on useimmissa maissa julistettu loppuneeksi. Alkaa siis olla jälkiselvittelyn aika. Sitä on alettu vaatia mediassakin. Koronan ympärillä on ollut ankaria kiistoja mm. rokoteasioissa.

Kun korona levisi mm. Kiinassa ja Välimerenmaissa, se aiheutti melkoista kuolevuutta. Kiina pysäytti taudin leviämisen kovilla rajoitteilla. Välimerenmaissa mm. Italiassa ja Espanjassa myös oli suuria kuolevuuslukuja. Osittain ne saattoivat aiheutua noiden maiden perhemallista. Noissa maissa on paljon Suomea yleisempiä suurperheet, joissa isovanhemmat ovat perheessä mukana. Kun tauti leviää, se leviää myös vanhuksiin. Joistakin tilastoista haarukoin, että tautiin kuoli n. 1% väestöstä, pääosin vanhuksia. Suomessa tuo luku vastaisi n. 50.000 ihmistä.

Suomessa otettiin aluksi ilmeiseksi strategiaksi se, että vanhusväestö eristetään ja ”muu väestö ottaa taudin vastaan”. Vanhusväestön eristäminen on Suomessa helpommin toteutettavissa kuin Välimeren maissa. Erityspolitiikan tavoitteena oli aluksi lähinnä säädellä taudin leviämistä väestössä niin, että sairaanhoidon kapasiteetti ei ylity.

Vanhusten suojelu onnistui Suomessa kohtalaisen hyvin paitsi perhemallin myös yleisen viranomaisohjeiden kunnioittamisen vuoksi. Alkuperäinen strategia oli ilmeisesti samankaltainen kuin Ruotsissa, mutta poliittisten paineiden vuoksi Suomessa noudatettiin kovempaa eristyspolitiikkaa. Rokotteista haaveiltiin, mutta perinteisesti rokotteiden tekeminen valmiiksi laajaan väestökäyttöön on ollut hidas prosessi.

Eristyspolitiikan suhteen Suomessa oli melkoista ristiriitaa. Surutta pystyttiin poliisin ja armeijan avulla sulkemaan Uusimaa muusta Suomesta. Mutta kun Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat palasivat lomaltaan entisestä kotimaastaan Balkanin vaihtolennoilla, lentomatkustajien testaus julistettiin mahdottomaksi ”ihmisoikeussyistä”. Joltakin lennolta tehtiin pistokokeena testit ja 30% tulijoista sairasti koronaa. Tällainen ideologinen touhu murensi ihmisten uskoa eristyspolitiikkaan.

Sitten strategia taas tarkentui, kun alkoi näyttää mahdolliselta saada kohtuullisessa ajassa rokotteita koronaa vastaan. Tavoitteeksi asetettiin jarruttaa taudin leviämistä, kunnes riskiryhmät ja väestö laajemminkin ehditään rokottaa. Tuossa onnistuttiin kohtuullisesti.

Korona on kiero tauti. Siihen kehitetyt rokotteet eivät olleet täysin varmoja vaan ne ”vuotivat” eli osa rokotetuista sairastui tautiin. Edes koronan sairastaminen ei tuottanut immuniteettia, vaan useat sairastivat koronan useampaan kertaa. Toki tällöin tauti oli yleensä paljon lievempi kuin ilman rokotusta tai ensimmäisen kerran sairastamisessa. Rokotteen aiheuttamat sairaudet ovat myös paljolti arvoitus.

Viime vuosina on havaittu Suomessa iäkkäämpien ihmisten elinajanodotteen laskua eli kuolevuus vanhimmissa ikäluokissa on ollut suurta. Toki eläkelaitoksille uutiset merkitsevät rahaa, mutta sieltä tuskin löytyy selitystä. Jotta asia ei jää hiertämään, on syytä nyt avoimesti perata, mitä koronan suhteen Suomessa tapahtui.

Silloin kun tilanne oli päällä, oli ymmärrettävää, ettei kaikkia asioita tahdottu ja ehditty perata kunnolla. Nyt on sen aika. Selvittelyn laiminlyönti tulkitaan helposti asian pimittämiseksi ja poliittisten päättäjien vastuun pakoiluksi. Epäilys jäisi kalvamaan pitkäksi aikaa. Kaikki eivät varmaan olisi tyytyväisiä selvityksen tulokseen mikä se sitten olisikaan. Uskottavuuden vuoksi on tärkeää, että selvitys tehdään avoimesti ja sen tekijät ovat riippumattomia ja uskottavia. Aiheen monimutkaisuuden vuoksi noita vaatimuksia ei ole helppo täyttää.

Mistä sitten iäkkäämpien ihmisten kasvanut kuolleisuus voi johtua? Yksi lähde voi olla korona, mutta muitakin tekijöitä on varmaan olemassa. Korona lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta erilaisiin oheistauteihin kuten veritulpat, infarktit, sydäntulehdukset ym. Noita komplikaatioita aiheuttavat koronan lisäksi influenssatartunnatkin. Nuo seuraukset voivat iskeä nuorempiinkin, jos esimerkiksi harrastetaan raskasta liikuntaa sairaana. Mahdollisesti niitä voivat aiheuttaa rokotteetkin. Ainakin asia tulee selvittää. Samoin on syytä selvittää, millaisiin ihmisryhmiin korkeammat kuolevuusluvut kohdistuvat? Esimerkiksi rokotettuihin tai rokottamattomiin.

Asian analysointia vaikeuttaa sekin, että samaan ajanjaksoon osuu monenlaisia muitakin terveydenhuollon ongelmia. Alkuaikoina Suomessa oli kuolevuus kansainvälisesti vähäistä. Suurimmat kuolevuusluvut olivat esimerkiksi maahanmuuttajien suurperheissä ja vanhusten hoitolaitoksissa, joissa turvajärjestelyt pettivät. Onko viimeaikainen suurempi kuolleisuus vain viivästymää aikaisemmasta pienestä kuolevuudesta?

Kuinka paljon kuolevuutta selittää terveydenhuollon ongelmat ja myllerrykset. Jäikö terveydenhuollossa koronan varjoon muita sairauksia? Miten paljon asiaan vaikuttivat terveysalan lakot, päivystysten kaaokset ja terveyspalvelujen organisaatiomuutokset?

Vanha sanonta väittää, että on valhe, emävalhe ja tilasto. Toki tilastoja vääntelemällä on ehkä mahdollista saada joillekin tahoille mieluisia tuloksia. Tässä korostuu selvittäjien ammattitaito, riippumattomuus ja uskottavuus. Varmaan monet poliitikot haluavat välttää selvityksiä ja suojella omaa mainettaankin. Mutta sen verran rankka kokemus korona oli suomalaisellekin yhteiskunnalle, että asia on perattava kunnolla. Sitä kutsutaan myös nimillä poliittinen vastuu ja ministerivastuu.

Olli Pusa ma 02.01. 22:55

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Kompassi hukassa?

su 05.05. 00:58

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04. 13:56

Eläkekeskustelusta

su 07.04. 15:15

Ahneuden henki?

ti 02.04. 11:13

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

Uutta presidentinhallintoa valitsemassa

ma 29.01. 19:33

Presidentti arvojohtajana

la 27.01. 17:00

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen finaali

ke 24.01. 20:24

Vihreä terroristiliike

to 04.01. 11:48

Kuusiniemi avautuu?

pe 29.12. 21:45

blogit

Vieraskynä

Tutkintapyyntö Suomen journalismista

su 28.04.2024 17:57

Juha Ahvio

Konservatiivinen käänne haastaa utopiaglobalismin

la 08.06.2024 22:26

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

EU-vaaleista Suomessa, Virossa ja vähän muualla

ma 10.06.2024 11:03

Tapio Puolimatka

Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho

la 25.05.2024 08:02

Olli Pusa

Kompassi hukassa?

su 05.05.2024 00:58

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44