Blogi: Olli Pusa, ma 12.09.2022 17:41

Venäjän tuho?

Venäjän diktaattori Putin yritti uhkapeliä palauttaakseen Ukrainan Venäjän imperiumiin ja hyökkäsi yli puoli vuotta sitten Ukrainaan. Sen piti olla pikainen isku Ukrainan kukistamiseksi, mutta hyökkäys on muuttunut Venäjän painajaiseksi. Eniten hyökkäyksestä ovat kärsineet ukrainalaiset siviilit. 10.000-20.000 ukrainalaista sotilasta on kaatunut, venäläisiä sotilaita on kaatunut arviolta 40.000-50.000. Ukrainalaisia siviilejä on kuitenkin kuollut 150.000-200.000. Venäjän otteet Ukrainassa ovat olleet raakalaismaisia.

Ukrainan puolustus on kuitenkin pitänyt länsimaiden aseavun turvin. Ukrainalaisilla on sodassa henki ja taistelutahto päällä, he ymmärtävät Putinin puheista ja miehittäjien raakalaismaisesta toiminnasta taistelevansa olemassaolostaan. Hyökkäyksellään Putin loi vahvan ukrainalaisen identiteetin ja varmisti ehkä vuosisadoiksi ukrainalaisten kielteisen suhteen Venäjään. Ongelmallista on, että eri tahoilla joudutaan valitsemaan puolensa. On lukuisia perheitä ja sukuja, joissa on taustaa molemmista maista. Esimerkiksi Ukrainan presidentti Zelenskyin äidinkieli taitaa olla Venäjä?

Venäjällä sota Ukrainasta ei kosketa yhtä suoraan kansalaisia, sotaahan ei saa edes kutsua sodaksi. Sinne on lähetetty periaatteessa palkkasotilaita, joita on paljon värvätty Venäjän valtaamien etnisesti ei-venäläisten kansojen asukkaista, ”mustaperseitä” kuten heitä Venäjällä kutsutaan. Ironista, että heidän tehtäväkseen on annettu Venäjän imperiumin luominen. Ennen tätä sotaa monessa paikassa arvioitiin Venäjän armeija yhdeksi maailman vahvimmista konventionaalisilla aseilla mitattuna. Nyt tuo kupla on puhjennut.

Venäjän voimat eivät ole riittäneet Ukrainan lyömiseen. Venäläiset sotilaat ovat ihmetelleet, miksi he sotivat Ukrainassa? Valtavien tappioiden vuoksi yritetään väkisin värvätä eri paikoista tykinruokaa Putinin imperiumihankkeeseen. Sotilaiden taso vain laskee ja samoin käy aseistuksen suhteen. Venäjä joutuu ottamaan käyttöön neukkuaikaista museoaseistusta. Putin yrittää luoda imperiumia joukoilla, joita on aivan liian vähän, joilla on heikko osaaminen ja olematon taistelutahto sekä yhä heikkenevä aseistus. Ja vastassa on vahvasti motivoitunut armeija, jolle virtaa moderneja aseita lännestä.

Noiden merkkien perusteella on jo jonkin aikaa näyttänyt, että Venäjän armeija on savijalkojen varassa. Ukrainan ilmeisen hyvin suunniteltu ja valmisteltu vastahyökkäys on ajanut Venäjän armeijan kaaokseen. Muutamassa päivässä Venäjän miehitysarmeija Harkovan lähellä romahti. Ukraina valtasi suuret alueet ja venäläiset sotilaat juoksivat pakoon hyläten ukrainalaisten haltuun aseensa ja varusteensa toimintakuntoisia. Asesaaliin suuruudesta ei ole näkynyt arvioita, mutta sotavangiksi jääneiden venäläisten sotilaiden määräksi on arvioitu n. 7000.

Ukrainan vastahyökkäys Hersonin alueella on edelleen käynnissä. Arviolta 20.000 venäläistä sotilasta on motissa Dniepr-joen länsipuolella. Niiden evakuointi sieltä lienee käytännössä mahdotonta kuten myös niiden huoltaminen, kun Ukraina on tuhonnut joen yli kulkevat sillat. Putin ei hyväksynyt joukkojen vetämistä sieltä pois silloin kun se olisi ollut mahdollista, koska tuon sillanpään piti palvella lähtökohtana imperiumin hyökkäykselle Odesaan. Nyt se on myöhäistä. On vain ajan kysymys, milloin tuo joukko romahtaa tarvikkeiden ja huollon puutteeseen.

Nyt uusimmat tiedot Hersonin alueelta kertovat, että sielläkin Ukraina etenee ja paniikki ja antautumismieliala leviää venäläisten joukkojen keskuudessa. Venäjän armeijan romahdus Hersonissa voi tuottaa ukrainalaisille vielä enemmän sotavankeja ja sotasaalista kuin Harkovan taistelu. Putinin sotaretki on päätymässä täydelliseen mahalaskuun, toki sota mahdollisesti jatkuu ensi vuoden puolelle, kun rospuuttokausi keskeyttää taistelut.

Nyt on aika pohtia noiden tapahtumien vaikutusta. Tähän asti sota on näkynyt suhteellisen rajallisesti venäläisten elämässä ja venäläiset ovat ilmeisesti sisällään hurranneet imperiumin tekemiselle. Lännen pakotteet ovat iskeneet elintasoon, mutta muuten normivenäläinen on jatkanut elämänsä. Nyt epäonnistuminen Ukrainan sotaretkellä alkaa yhä enemmän näkyä venäläisillekin. Yksi vaihtoehto Venäjällä olisi julistaa liikekannallepano. Teoriassa se tuottaisi lisää joukkoja, mutta ei kovin nopeasti. Joukkojen kokoaminen ja koulutus vaatisi aikaa. Niiden taistelukyky ja tahto tuskin ovat korkealla ja aseistus ei siitä parane. Samalla sota vyöryisi moskovalaisiin ja pietarilaisiin perheisiin, kun niiden pojat lähetetään tykinruoaksi. Nyt tykinruoka on pääosin koottu reuna-alueilta. Poliittisesti vaarallista ja ehkä kuitenkin tehotonta.

Yksi vaihtoehto Putinille on alkaa iskeä Ukrainaan taktisilla ydinaseilla. Riittäisikö sekään ratkaisemaan sotaa? Sen seuraukset olisivat kuitenkin valtavat. Vuoteen 1994 asti Ukraina oli maailman kolmanneksi suurin ydinaseiden haltija, Neuvostoliiton perintönä kuten Venäjäkin. Sopiessaan välinsä ja rajansa yhtenä osansa sopimusta Ukraina luovutti ydinaseensa Venäjälle. Hyökkäys ydinaseilla Ukrainaan tuhoaisi kaikki ponnistelut ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Jokainen maa haluaisi itselleen sellaisen turvaamaan ydinasekiristykseltä. Maailmassa on suuri joukko valtioita, joilla on valmius kohtalaisen nopeasti valmistaa ydinase. Vaikka Putin tällaiseen turvautuisi, saattaa olla, että ydinaseita valvovat upseerit eivät toteuttaisi käskyä.

Sitten kolmas vaihtoehto on totaalinen romahdus Ukrainassa. Siitä merkit näkyvät jo ja se voi tulla vastaan yllättävän nopeastikin, jos sotilaat Ukrainassa nousevat kapinaan. Sen seurauksena tulee olemaan jonkinlaisia muutoksia Venäjän valtakoneistossa. Käytännössä se tarkoittaa Putinin kauden päättymistä. Ei Venäjällä välttämättä olla eri mieltä Putinin suuruudenhulluista imperiumihaaveista. Putin on vain osoittautunut heikoksi tsaariksi, joka ei pysty toteuttamaan imperiumin kasvattamista.

Todennäköisin tapa Putinin kaatumiseen on palatsivallankumous. Hänen lähipiiristään nousee kapina, joka kukistaa Putinin. Tilalle nousee joku toinen, joka saattaa ajatuksiltaan olla Putiniakin jyrkempi. Tuollainen tuskin on kestävällä pohjalla ja epäilen, hyväksyvätkö länsimaat sellaisen kasvoleikkauksen? Uudet vallanpitäjät voisivat ehkä luopua Ukrainan suunnitelmista ja syyttää sotkusta Putinia. Venäjällä ei ole juurikaan pohjaa aidolle vallankumoukselle. Kaikki vallan keikaukset siellä ovat olleet pienen piirin kähmintää. Toki merkkejä kapinasta on jo näkyvissä. Pietarissa ja Moskovassa useammassa paikassa kaupunkien valtuutetut ovat vaatineet Putinia eroamaan virastaan. Ennenkuulumaton vaatimus, joka toisenlaisissa oloissa johtaisi tippumiseen ikkunasta tai kalsarimyrkytykseen. Putin tuskin sovinnolla suostuu eroamaan. On mahdollista, että nuo molemmat tapahtuvat peräjälkeen.

Todellinen voima Venäjän suhteen on kuitenkin alueiden tahto. 1990-luvun lopussa Venäjän alueet olivat erkaantumassa. Useilla alueilla kysyivät, miksi me lähetämme raaka-aineista ym. saamamme rahat Moskovaan? Tuon liikehdinnän lopetti Putin tuhoamalla raaoilla otteilla Tsetsenian. Merkki alueille, että Moskova on voimissaan. Mutta kun ukrainalaiset tuhoavat Putinin armeijan, ei tuollaista uskottavaa pidäkettä enää ole. Lopputulos olisi Venäjän hajoaminen lukuisiin osiin. Mekin saisimme ehkä uudet naapurit, esimerkiksi Pietarin tasavallan ja Karjalan tasavallan.

Suomen olisi syytä miettiä jo nyt, millaiset suhteet noihin luotaisiin. Niiden yksi keskeinen ongelma olisi saada tunnustus itsenäisyydelleen lännestä. Toisaalta siitä päätettäessä Suomella olisi EU:n ja Naton jäsenenä melkoisesti vaikutusvaltaa. Suomi voi siis esittää niille varsin tiukkojakin ehtoja. Miten suhteet määritellään, miten rajanveto maiden välillä järjestetään? Noissa suhteissa Suomen tulee unohtaa neukkuajan aivopesu ja propaganda ja miettiä asiat ennakkoluulottomasti. Tähän asti tuota keskustelua ovat paljolti ohjanneet Venäjän vaikuttaja-agentit Suomessa. Mutta entä jos Venäjä on historiaa?

 

Olli Pusa ma 12.09. 17:41

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Suomi ja korruptio

to 24.11. 23:32

Sotatalven lähestyessä

pe 11.11. 13:10

Venäjän sotarikokset Ukrainassa

pe 28.10. 13:28

Terroristijärjestö Ilmastopaneeli?

ke 26.10. 11:21

Sananvapauden nakertajat

ke 12.10. 12:41

Terveisiä Olof Scholzille?

ma 10.10. 14:12

Venäläinen maailma

la 08.10. 23:14

Hautajaiset Moskovassa

su 02.10. 13:29

Vihreät myyrät

ti 27.09. 16:38

Ruotsin hallitusneuvottelut

to 15.09. 11:34

blogit

Vieraskynä

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08.2022 23:48

Juha Ahvio

Yhteiskunnan perustus on perhe

pe 25.11.2022 19:47

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Miksi Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon?

pe 20.05.2022 17:31

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismi oli kaunis ajatus

ti 15.11.2022 19:33

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Espoon virkamiehet kieltävät jengiytymisilmiön

su 27.11.2022 03:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Sota-Lintilän horinat - Taivaan lahja Putinille?

su 11.09.2022 13:29

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Hups, Maailman Talousfoorumin (WEF) dystooppinen Suuri Resetti taisi juuri sortua omaan näppäryyteensä?

su 20.11.2022 14:41

Heikki Porkka

Epäluottamuksen tunne sisäministeriä, Yleä ja Poliisihallitusta kohtaan on terve ilmiö

su 27.11.2022 11:17

Tapio Puolimatka

Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan

ti 25.10.2022 07:00

Olli Pusa

Suomi ja korruptio

to 24.11.2022 23:32

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Modernin maailman syntysijoilta

ti 18.01.2022 23:48

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44