Tiedetoimittaja Jukka Ruukki kirjoitti alkaneeseen talveen liittyen, että "yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita". Hänen mukaansa "näillä leveysasteilla talvien suuri vaihtelu on täysin normaalia. Toisinaan paukkuu pakkanen, toisinaan pukkaa lauhaa."

Siten "yksi asia näyttää valitettavan varmalta. Ilmaston lämmetessä postikorttitalvesta tulee pikkuhiljaa uhanalainen eteläisessä Suomessa." Sen seurauksena "talvien ennakoidaan lämpenevän noin kolme astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Ne lyhenevät, lämpenevät ja muuttuvat sateisemmiksi."

En lähde kiistelemään Ruukin tai ilmastotutkijoiden kanssa. Pari pientä asiaa kuitenkin haluan tuoda esiin. 

Ensinnäkin olen samaa mieltä siitä, ettei yksi tositalvi Suomessa ole kovin merkittävä seikka puhuttaessa globaalista ilmastonmuutoksesta. On kuitenkin niin, että mikäli kyseinen tositalvi on hyvin perustein ennakoitu, lisää se havainnon merkittävyyttä. 

Tässä tapauksessa professori Kalevi Mursula tuli lausuneeksi viime vuonna ennusteen, jonka mukaan nyt alkanut talvi olisi kylmä ja luminen. Perusteena hänen näkemykselleen olivat tutkimukset, jotka koskevat auringon vaikutusta Suomen ilmastoon. 

Lisäksi tositalven arvoa ilmastonmuutosmallien validoijana vahvistaa se, mikäli niiden perusteella on ehditty ennustaa poikkeuksellisen lauhaa talvea. Näin teki Forecan meteorologi viime lokakuussa kertoessaan että "tilastoihin ja todennäköisyyksiin pohjautuvan ennusteen mukaan Euroopassa koetaan todennäköisesti lauha talvi." 

Hänen näkemyksensä perustui siihen, että La Niña -ilmiö vaikuttaa alkavana talvena pohjoisella pallonpuoliskolla. Ja talvet ovat tilastojen mukaan yleensä olleet lauhoja La Niña -vuosina.

Toinen mielestäni huomionarvoinen seikka liittyy tilastoihin Suomen talvista. Alla Ilmatieteen laitoksen nettisivujen kuva Helsingin ja Sodankylän tammikuiden keskilämpötiloista. 

Näemme, että viime tammikuu oli poikkeuksellisen lämmin Helsingissä, mutta muilta osin lämpötilakehitys ei mielestäni tue Ruukin välittämää näkemystä, että kolmen vuosikymmenen kuluttua talvet olisivat Suomessa kolme astetta nykyistä lämpimämpiä. Mutta kuten Ruukki totesi, eihän tämäkään data riitä yksinään osoittamaan virheellisyyksiä parhaina pidetyissä ilmastomalleissa.

Jääkäämme siten odottamaan miten Suomen talvet kehittyvät. Mikäli elän pitkään, pysyn vireänä ja muistan tämän kirjoitukseni, palaan aiheeseen vuonna 2050. Tai uusien tietojen ilmaantuessa jo sitä ennen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Valtionjohtajien virtuaalikokous synnytti kauhukuvia - entä faktat?
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
Ristiriitaiset ennusteet ensi talven säistä