Konservatiivinen Kurz ylivoimainen voittaja Itävallan vaaleissa

Kansanpuolueen Kurz "vienyt puoluettaan maahanmuuttopolitiikassa vapauspuolueen tontille" - selittää osaltaan vapauspuolue FPÖ:n väitettyä "suosion romahtamista"

Ulkomaat ma 30.09.2019 01:25

Sebastian Kurzin konservatiivinen kansanpuolue ÖVP voitti odotetusti jälleen Itävallan parlamenttivaalit valmistaen tietä paluulleen maan johtajana ja liittokanslerina.

Itävaltalaiset äänestivät ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa sunnuntaina ja ÖVP:n äänisaalis oli huikeat 37 %, kun se edellisissä vaaleissa vuonna 2017 oli 31,5 prosenttia.

ÖVP:n entisen hallituskumppanin, vapauspuolue FPÖ:n kannatus puolestaan romahti kymmenellä prosenttiyksiköllä viime vaaleista noin 16 prosenttiin.

Isoin kysymys ennen vaalipäivää olikin se, kuinka paljon vaalitulokseen vaikuttaa entisen vapauspuolueen (FPÖ) puheenjohtaja Heinz-Christian Strachen ympärillä pyörinyt suuri "Ibizan skandaali" ja vain muutamia päiviä ennen vaaleja julkisuuteen tullut väite vilpillisistä kulukorvauksista, joita hänen on epäilty maksattaneen puolueellaan.

Ennenaikaisiin vaaleihin ajauduttiin 18 kuukautta kasassa olleen hallituksen kaaduttua toukokuussa aivan eurovaalien edellä niin kutsutun Ibiza-gaten takia, kun kaksi saksalaista tiedotusvälinettä julkaisivat salaa kuvattua videomateriaalia Espanjan lomakohteen saarella Ibizalla. Strache näytti esittävän julkisia sopimuksia naiselle, joka esiintyi venäläisen oligarkin sukulaisena. Videon perusteella hänen väitettiin olevan valmis tekemään yhteistyötä venäläisten kanssa vastineeksi poliittisesta ja taloudellisesta tuesta. Strache myös tarjosi naiselle apuaan itävaltalaislehti Kronen Zeitungin haltuunotossa ja hyödyntääkseen sitä FPÖ:n kampanjassa.

Kuvamateriaalia julkaisseet saksalaiset Sueddeutsche Zeitung ja Der Spiegel -lehdet sanoivat piilokameranauhoitusten tapahtuneen luksushuvilalla Ibizalla heinäkuussa 2017, vain kolme kuukautta ennen vuoden 2017 Itävallan parlamenttivaaleja.

Kurzin hallituksen kaaduttua Itävaltaa on luotsannut Brigitte Bierleinin johtama virkamiesten väliaikainen hallitus kesäkuusta lähtien, jolloin 33-vuotias Kurz - Euroopan nuorin kansleri - menetti luottamusäänestyksen Ibizan video-skandaalin seurauksena.

Itävallan varaliittokanslerina toiminut Heinz-Christian Strache jätti eroanomuksensa liittokansleri Sebastian Kurzille ja hänen tilalleen nousi liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeri Norbert Hofer.

Liittopresidentiksikin vuoden 2016 vaaleissa ehdolla ollut Hofer on ollut Itävallan vapauspuolueen uusi johtaja vasta syyskuusta 2019 lähtien. Hän on kertonut muun muassa "pitkäaikaisesta ystävyydestään" Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanssa vierailullaan Budapestissa syyskuun alussa.

Orbán toivoi tuolloin FPÖ:lle "menestyvää kampanjaa ja että se muodostaa menestyksekkäästi hallituksen". Hän sanoi myös, että Itävallan tulisi pysyä "Unkarin vakaana ja hyvänä kumppanina".

Sebastian Kurzilla on useita vaihtoehtoja koalitiosta, joka antaa hänen konservatiiviselle kansanpuolueelleen vakaan enemmistön, mutta riskaabeliksi hallituskumppaniksi haukuttu FPÖ voi olla siltikin Kurzin ainoa varteenotettava vaihtoehto, koska linjaerot sosiaalidemokraatteihin ja vihreisiin ovat niin suuria. FPÖ-puolue on jo kuitenkin ilmoittanut jäävänsä oppositioon, uskottelee Yle Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen jo ennen lopullisia vaalituloksia.

Sosiaalidemokraattien äänisaalis 22 prosenttia on noin viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisissä vaaleissa, ja tulos on "puolueen huonoin toisen maailmansodan jälkeen".

Vihreille laskettiin nyt puolestaan liki main 14 prosentin äänisaalis, kun puolueen kannatus vuonna 2017 oli vain kolmisen prosenttia eivätkä vihreät tuolloin päässeet parlamenttiin. Liberaalit sen sijaan ylsivät noin 7 prosenttiin.

Vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomat väittää vihreiden "roimasti nousseessa kannatuksessa" näkyvän kansalaisten lisääntyvä huoli ilmastonmuutoksesta verrattuna edellisiin, vuoden 2017 vaaleihin, joissa siirtolaisuus nousi merkittäväksi kysymykseksi, ei pidä unohtaa ÖVP:n nyt saamaa huimaa vaalivoittotulosta, jossa näkyy varmasti ääniä tulleen myös FPÖ:ltä ja samalla osoittaa, kuinka FPÖ:n osallistuminen hallitukseen vuodesta 2017 on vaikuttanut viimeaikaiseen islamiin liittyvään politiikkaan Itävallassa.

Itävaltalaisten valtavirtapuolueiden, erityisesti kansanpuolueen, reaktio FPÖ:n nousuun oli alkaa lähentyä sitä maahanmuuttokysymyksissä ja islaminvastaisessa retoriikassa.

Ylekin myöntää, että kansanpuolueen Kurz on "vienyt puoluettaan esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa vapauspuolueen tontille". Näin ollen FPÖ:n väitetyn "suosion romahtamisen" syytä näissä vaaleissa ei voi hakea ainoastaan Ibiza-skandaalista, vaan todennäköisesti viime päivinä uutisoitujen Strachen kulukorvausten väärinkäytösten ohella enemmänkin siitä, että FPÖ ei enää ole ainoa tiukkaa maahanmuuttolinjaa ajava puolue Itävallassa.

Merkille on pantava myös se, mitä uusi tutkimus Salzburgin yliopistosta on paljastanut: 70 prosenttia itävaltalaisista ei pidä islamia yhteensopivana läntisen maailman kanssa.

Itävallan johtava Kronen Zeitung -sanomalehti raportoi yliopistotutkimuksen osoittavan valtaosan väestöstä olevan erittäin huolissaan islamin vaikutuksista Itävaltaan.

80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että muslimeja on valvottava tarkemmin.

Kyselyyn osallistuneista 72 prosenttia eivät näe muslimien rikastavan Itävallan kulttuuria. Puolet vastaajista ilmoitti, etteivät vastustaisi politiikkaa, joka rajoittaisi muslimien uskonnon harjoittamista, ja melkein yhtä monen mielestä Itävallan moskeijoita ei pitäisi lainkaan suvaita. Kolmasosa itävaltalaisista vastustaa selvästi muslimeja.

59 prosenttia vastaajista puolestaan sanoi pelkäävänsä Itävallassa asuvien muslimien olevan terroristeja.

Viime kuussa Itävallan kotimaan tiedustelupalvelu (BVT ) - johon Suomen Supo ei enää luota - julkaisi raportin, jonka mukaan radikaali islamilainen terrorismi on edelleen maan turvallisuusuhka numero yksi, ja ensisijaisena huolenaiheena ovat palaavat Isis-taistelijat.

Raportissa mainittiin myös, että ainakin 93 maasta taistelemaan Isisiin Lähi-itään lähtenyttä "Itävallan kansalaista" oli palannut Itävaltaan.

Palanneiden muslimitaistelijoiden lisäksi Itävalta on ilmoittanut olevansa huolissaan Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien määrästä, joka saattaa jälleen olla kasvussa.

Sebastian Kurz on nimittäin varoittanut uuden maahanmuuttaja-aallon olevan näköpiirissä, koska yhtäältä rantautumiset Italiaan ja Kreikkaan lisääntyvät Italian tuoreen vasemmistokoalitiohallituksen muutettua maahanmuuttopolitiikkaa avaamalla satamat kansalaisjärjestöille.

Kurzin mukaan Italian vasta äsken muodostetun hallituksen avoimia rajoja myötäilevät asenteet lähettävät "erittäin virheellisiä signaaleja Afrikan ja ihmissalakuljettajien suuntaan".

"Jos ihmisiä pelastetaan Välimerellä, meidän pitäisi tehdä kaikki mahdollinen palauttaaksemme heidät takaisin alkuperämaahansa", Kurz peräänkuuluttaa.

Muslimimaahanmuuton nähdään yleisesti uhkaavan jo itävaltalaista identiteettiä ja kulttuuria.

Tämän vuoden alussa lääkäri ja entinen Itävallan kansanpuolueen kansanedustaja Marcus Franz aiheutti raivoa sosiaalisessa mediassa kerrottuaan itävaltalaiselle televisiokanavalle, että itävaltalaiset tytöt ovat alkaneet käyttää huntuja estääkseen muslimimaahanmuuttajamiesten häirinnän ja hyökkäykset kaduilla.

"Tunnen itse isiä, jotka antavat tyttärilleen huivit, jotta heitä ei tunnistettaisi itävaltalaisiksi. Tiedän tämän henkilökohtaisesti, Wienin 15. kaupunginosassa, se on tosi asia”, Franz totesi paikalliselle OE24 -televisioasemalle kuvaillessaan tilannetta ongelma-alueilla, joissa asuu paljon muslimimaahanmuuttajia ja siten muslimimiesten itävaltalaistyttöihin kohdistamat jatkuvat hyökkäykset ja seksuaaliset ehdotukset ovat erityisen yleisiä.

Tämä osoittaa selvästi lisäksi sen, että muslimit ovat haluttomia omaksumaan itävaltalaista kulttuuria, mutta että itävaltalaiset - heidän omassa maassaan - pakotetaan sopeutumaan islamilaiseen kulttuuriin.

Tällainen käy ilmi toisaalta hyvin esimerkiksi myös muslimien vaatimuksista kieltää ristit, sianliha ja jouluun liittyvät juhlat julkisissa kouluissa ja lastentarhoissa.

Eurooppalaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja pahoinpitelyistä on ilmoituksia paljon enemmän Länsi-Euroopan maissa, joissa yhä useampia maahanmuuttajia on päästetty maahan - toisin sanoen Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa.

Ei pidä unohtaa, että samantyyppisiä raportointeja ei käytännössä kuulla ollenkaan sellaisista maista, kuin Puola, Unkari, Tšekin tasavalta ja Slovakia (Visegrád-ryhmä), joissa hallitukset ovat ottaneet tiukan kannan massamaahanmuuton torjumiseksi muslimienemmistöisistä maista.


 


 

Tytti Salenius ma 30.09. 01:25

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot