Blogi: Olli Pusa, la 22.06.2019 10:11

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

Vaalien alla Antti Rinne lupasi pientä eläkettä saaville 100 euron korotuksen eläkkeeseen. Hallitusohjelmaan tämä kirjattiin niin, että pienimpiin kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin tehdään valtion varoista 50 euron korotus kuukausieläkkeeseen. Edelleen ohjelmassa siirrettiin työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi 50 -100 euron kuukausieläkkeen korotus työeläkevaroista alle 1400 euroa saaville.

Asian etenemisen seuraaminen on sinänsä mielenkiintoista. Hallitusohjelmassa ilmoitettiin, paljonko tuohon 50 euron korotukseen tarvitaan valtion rahaa. Ongelmana vain on, että Kelan asiantuntijoiden mukaan tuo hallitusohjelmassa mainittu rahasumma ei riitä kaavailtuun korotukseen. Tarvittaisiin paljon enemmän rahaa tai sitten 50 euron korotus kutistuu pariksi kympiksi.

Toinen osa oli tarkoitus kaataa työeläkejärjestelmän rahoitettavaksi. Toki eläkerahastot sen varmaan kestäisivätkin. Mutta asiassa on useita ongelmia.

Työeläke perustuu työansioihin. Lasketaan työsuhteittain / vuosittain paljonko kullekin kertyy eläkettä. Karttuneen eläkkeen määrä määräytyy palkkatason ja karttumaprosentin mukaan. Karttumaprosentti on toki vaihdellut eri ihmisryhmissä. Aikaisemmin vanhoilla ikäluokilla oli esim. ns. superkarttuma eli normaalia korkeampi eläkkeen karttumisprosentti, jotta he pysyisivät työelämässä.

Sen sijaan työeläkejärjestelmän periaatteille vierasta on, että karttumisprosentti sidotaan palkkatasoon. Se tuhoaisi ansioeläkkeen periaatteen ja koko järjestelmän perusta voisi horjua. Sen seurauksena pohdintaan nousisi varmasti suurimpien palkkojen eläkekarttuma ja sen mukana kysymys eläkekatosta. Se taas on arka aihe työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuville yritysjohtajille, joiden eläkepeleissä eläkekaton puuttuminen on olennainen tekijä.

Rinteen lupauksessa esitettiin myös, että korotus astuisi voimaan nopeasti. Se ei tuolla tyylillä toteudu ja jo maksussa oleviin eläkkeisiin se ei vaikuttaisi. Jouduttaisiin siis tekemään jokin poikkeuspäätös, jolla korotetaan esim. jo maksussa olevia eläkkeitä jollakin summalla, joka ei perustu mitenkään ansaintaan ja päätös tehtäisiin jälkikäteen.

Tällainen käytäntö on työeläkejärjestelmän periaatteiden vastaista. Sellainen on käsittääkseni myös perustuslain vastaista. Työeläkkeensaajia pitää kohdella yhdenvertaisesti eikä järjestelmän varoja voida noin vain jakaa jollekin ryhmälle. Jos tuollaiselle tielle lähdetään, se tie on loputon. Työeläkkeen katsotaan nauttivan perustuslain suojaa, koska se nimenomaan perustuu henkilön työhön pohjautuvaan ansaintaan. Vaikka maksut ja etuudet eivät suoraan linkitykään toisiinsa, maksut määräytyvät palkan perusteella ja samoin eläke.

Jos tuollaista työeläkevarojen ”lahjoitusta” koskeva laki tuotaisiin eduskuntaan, se pitäisi käsittääkseni säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Silloin voidaan toki tehdä tuollaisiakin päätöksiä. Mutta jotta laki tulisi voimaan tällä vaalikaudella, sen pitäisi saada eduskunnassa 5/6 enemmistön tuki. Siis 34 kansanedustajaa voi kaataa hankkeen. Siihen riittää kummankin suuren oppositiopuolueen eli perussuomalaisten ja kokoomuksen voimat.

Ehkä hallitusneuvottelijat elivät Säätytalolla kuplassa, jossa tuollaisista rajoitteista ei tarvitse välittää. Kuvitellaan, että jos työmarkkinajärjestöt ovat asiasta sopineet, ei tarvitse välittää perustuslain määräyksistä? Se kyllä paljastaisi hyvin raadollisesti suomalaisen yhteiskunnan päätösmekanismit. Toisaalta työmarkkinajärjestöissäkään ei asiasta selvästi ole innostuttu. Ehkä tarvitaan jokin suuri ”kauppa”, jotta ne taipuvat?

Siis vappusatasen tie on ollut aika kivinen. Ensin se jakaantui 50 korotukseen valtion varoista ja 50 korotukseen työeläkevaroista. Ensimmäinen osa on jo kutistumassa pariksi kympiksi ja toinen osa tuntuu kokonaan mahdottomalta.

Samassa yhteydessä kannattaa myös huomata demarien ovela veto. Eläkeläisten edunvalvontajärjestöt ovat puolueiden käsissä ja lähinnä matkatoimistoihin rinnastettavia. Sen rinnalla on eri puolueiden eläkeläisaktiivit kyenneet yhteistyöhön indeksikorotusten nostamiseksi. Kaikilla on yhteinen intressi, koska eläkkeitä korotetaan samalla indeksillä. Köyhien eläkeläisten asema on toki vaikea, mutta ei mene kovin häävisti keskimääräistä eläkettä (1600 euroa kuukaudessa) saavillakaan. Heille järjestelmä väitti takaavansa elintason turvaavan eläkkeen. Lupaus on osoittautunut kuplaksi.

Jos työeläkkeisiin tehtäisiin poikkeuksellinen korotus demarien potentiaalisille kannattajaryhmille, se hajottaisi täysin eläkeläisten orastavan yhteistyön. Ehkä se ei ollut tavoitteena, mutta siihen tuo johtaa. Tuon operaation jälkeen keskieläkettä saavien olisi turha odottaa itselleen mitään korjausta asemaansa. Eli demarit (ja muut hallituspuolueetkin) pyyhkisivät takapuoltaan muiden puolueiden eläkeläiskannattajilla.

Mutta tämänhetkinen veikkaukseni on, että tuossa operaatiossa vaikeusasteet ovat sellaisia, että se floppaa. Vappusatanen kutistuu juhannuskympiksi. Loppu jää poliittisten puheiden tasolle.

Olli Pusa la 22.06. 10:11

Olli Pusa

Sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

tuoreimmat

Pelastetaan saksalaiset pankit?

ti 07.04. 14:43

Korona-bondit

ma 06.04. 21:00

Koronan harhat

pe 03.04. 20:43

Koronan taloudellinen hinta?

ti 24.03. 11:02

Niukka enemmistö?

to 12.03. 09:10

Corona-peli

ke 11.03. 22:14

Kullanmurut Euroopan rajalla

ma 09.03. 19:29

Mitä tilanne merkitsee?

pe 06.03. 14:26

Kansainvaellus ja Pimiä aika

to 05.03. 17:03

Pakolaiskaaos 2 tekeillä

su 01.03. 12:28

blogit

Vieraskynä

Piispa Teemu Laajasalo on väärässä ja johtaa kristikansaa harhaan

ma 09.03.2020 23:42

Juha Ahvio

Kristus on ajallisen historian voittoisa Herra

to 02.04.2020 22:56

Professorin Ajatuksia

Minä ja Pentti Linkola

ma 06.04.2020 22:36

Marko Hamilo

Kaksi kirjaa humanismin hulluudesta

su 22.12.2019 00:08

Jukka Hankamäki

Korona on joukkotiedotuksen henkinen AIDS

pe 20.03.2020 23:49

Petteri Hiienkoski

Maassa nimeltä Suomi: Surullinen tarina Sanna Marinin hallituksesta

ke 01.04.2020 16:17

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Globalismista kansallismielisyyteen

pe 27.03.2020 14:29

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Huonosta eläinten kohtelusta koronaepidemiaa ja antibioottiresistenssiä

pe 03.04.2020 14:40

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Ruotsi harhoissa, Putin koronassa ja Suomi eksyksissä?

ma 06.04.2020 22:38

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Sanna Marinin murkkuhallitus kiukuttelee, syyttelee ja väistää vastuuta

to 09.04.2020 10:56

Tapio Puolimatka

Sukupuoli muutoksessa

ke 19.02.2020 21:42

Olli Pusa

Pelastetaan saksalaiset pankit?

ti 07.04.2020 14:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Silakat - vasemmistofasismin valeviitta ?

ma 13.01.2020 20:49

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

On aivan sama

su 08.03.2020 18:38

Timo Vihavainen

Vasemmuuden ongelmia

ma 06.04.2020 22:37

Matti Viren

5 miljardia

ma 23.03.2020 23:19