Venäjä on esiintynyt ulospäin sotilasmahtina. Sillä on merkittävä ydinasearsenaali ja sen maavoimia pidettiin vielä vuosi sitten maailman toiseksi vahvimpina. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ja tavoitteena oli 10 päivässä vallata maa, tappaa sen johto ja asettaa sinne nukkehallitus. Sitä varten Venäjä keräsi Ukrainan rajalle valtaosan käytössään olevista joukoista hyökkäystä varten.

Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana kuva Venäjän mahdista romuttui täysin. Ukrainan armeija löi Kiovaan ja Harkovaan hyökänneet venäläiset joukot ja ne joutuivat vetäytymään kärsittyään valtavat miehistö- ja kalustotappiot. Venäjä yritti keskittää joukkojaan suppeammalle alueelle saavuttamatta merkittävää menestystä. Kun Ukraina oli saanut joukkonsa valmiiksi, se käynnisti vastahyökkäyksen ja ajoi venäläiset pois Harkovasta ja Hersonista. Taistelu jatkuu edelleen.

Oli yllätys monille, että Venäjän armeija oli oikeasti paperitiikeri. Se kyllä pystyy aiheuttamaan valtavaa tuhoa erityisesti siviilien keskuudessa pääasiassa neuvostoaikaisilla aseillaan. Mutta Venäjän joukot olivat huonosti koulutettuja, heikosti johdettuja ja kalusto pääasiassa vanhoja neukkuaseita. Armeijan varusteluun käytetyt rahat oli suurelta osin varastettu. Ilmeisesti merkittävä osa niistä rahoista kellui maailman merillä hulppeissa huvijahdeissa ym. Maailman toiseksi vahvin armeija olikin toiseksi vahvin – Ukrainassa.

Mikä siis meni pieleen Venäjän armeijassa? Oikeastaan kannattaa asiaa pohtia hieman historian näkökulmasta. Miten Venäjä on yleensä pärjännyt sodissa tällä ja viime vuosisadalla? Vuonna 1905 Venäjä soti Japania vastaan. Venäjä hävisi ja tsaarin valta horjui. Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjä kärsi tappion Saksaa vastaan (joka puolestaan hävisi länsivalloille) ja Saksa valtasi suuren osan läntistä Venäjää. Tsaarin valta kaatui. Sen jälkeen Venäjä paljolti keskittyi sisäiseen sotaan, kun mm. Puola, Baltia ja Suomi ponnisteluista huolimatta karkasivat imperiumista.

Toisessa maailmansodassa Venäjä / Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Tulos oli Venäjän uskottavauudelle katastrofi. Liki 200 miljoonan asukaan hyvin aseistettu suurvalta hyökkää heikosti aseistautuneen 3,9 miljoonan asukaan naapurinsa kimppuun ja saa turpaansa. Vasta kun Venäjä keräsi toisen hyökkäysarmeijan (eli Suomea vastaan oli kerätty miljoona sotilasta), Suomi joutui vetäytymään osasta puolustusasemiaan.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto taisteli liittoutuneiden puolella ja oli siis voittavalla puolella. Palaan tähän myöhemmin. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli vahvimmillaan. Sinä aikana se ei joutunut suuriin sotatoimiin. Tuki menestyksellä mm. sotaa Vietnamissa. Käytti armeijaansa lähinnä ”liittolaistensa” kurissa pitämiseen Unkarissa 1956 ja Tsekkoslovakiassa 1968. Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin 1979 ja soti siellä 10 vuotta. Hävittyään sodan vetäytyi sieltä pois. Kylmän sodan Neuvostoliitto hävisi. Sen imperiumi hajosi ja Neuvostoliitto itse teki konkurssin ja hajosi.

Venäjän aikaan sotia on ollut lähinnä pieniä naapureita vastaan. Tsetseniassa sodittiin kaksi kertaa, joista ensimmäisen Venäjä hävisi. Toisessa sodassa se tuhosi Tsetsenian kokonaan. Sitten on ollut sotia Georgiaa vastaan, eri puolilla maailmaa mm. Syyriassa. Ja sitten nyt kuumana riehuva Ukrainan sota, joka on muuttunut painajaiseksi Venäjälle.

Kun tuota historiaa tarkastelee, herää kysymys mihin perustuu Venäjän maine suurena sotilasmahtina? Pääsääntöisesti se on hävinnyt useimmat suuret sotansa ja pääasiassa terrorisoinut pieniä naapureitaan. Ja niistäkin operaatioista Venäjä on usein saanut turpaansa.

Ainoa suursota, jossa Venäjän on ollut mukana voittajana, on ollut toinen maailmansota. Venäjällä sitä hehkutetaan suurena isänmaallisena sotana, jossa Venäjä valtavista uhrauksista huolimatta selvisi voittajana. Siihen paljolti perustuu myytti Venäjän armeijan voittamattomuudesta. Sodassa Venäjä menetti kaatuneina valtavan määrän miehiä. Se oli kylläkin suurelta osin seurausta Venäjän piittaamattomuudesta omien sotilaidensakaan hengestä. Heitä tapatettiin valtavat määrät järjettömissäkin taisteluissa. Se ei armeijan johtoa kiinnostanut. Marsalkkojen reaktio valtaviin tappioihin oli: ”ämmät tekevät uusia”.

Neuvostoliiton sotamenestyksen taustalla oli todellisuudessa lännen valtava materiaaliapu. Ilman sitä Neuvostoliitto ei olisi selvinnyt. Esimerkiksi USA toimitti Neuvostoliitolle 400.000 kuorma-autoa ja Jeeppiä, 12.000 panssariajoneuvoa, 11.400 lentokonetta. Toimitukset sisälsivät valtavat määrät teollisuustuotteita, kokonaisia tehdaslaitoksia (joiden avulla Neuvostoliitto saattoi itse tuottaa tarvikkeita). tuhansia vetureita, valtavat määrät ruokaa puna-armeijan ruokkimiseksi jne.

Britit toimittivat mm. 3000 hävittäjäkonetta, 4000 muuta lentokonetta, 27 laivaa, 5200 panssarivaunua ja paljon muuta apua. Varsinkin sodan alussa tuo apu oli Neuvostoliitolle elintärkeää. Neuvostoliiton kuorma-autoista 60-70% oli amerikkalaisia – ja parhaat. Ne olivat sodassa korvaamattomia. Marsalkka Zhukov myönsi muistelmissaan, että ilman amerikkalaisia kuorma-autoja Neuvostoliitto ei olisi pystynyt siirtämään tykistöään tarvittavalla tavalla. Sen sijaan että maa juhlii Berliinin valtausta, ilman amerikkalaisia kuorma-autoja Venäjällä laulettaisiin, kuinka Ivan köröttelee hevoskyydillä kohti Pihkovaa. Valtavan materiaaliavun lisäksi länsimaat auttoivat Neuvostoliittoa tuhoamalla suuret määrät Saksan sotatuotantoa pommituksillaan.

Venäjä juhlii suurin seremonioin suurta isänmaallista sotaa. Samalla se jyrkästi kiistää, että merkittävä osa menestyksestä johtui lännen valtavasta materiaaliavusta. Siis tuo Venäjän tämän ja viime vuosisadan ainoa menestyksekäs suursotakin on paljolti bluffia.

Kovin vaatimaton on siis Venäjän sotamenestys viime vuosisadalta. Nyt se elää paljolti neuvostoajan perinnöllä. Neuvostoaikaan asukasluku oli lähes 300 miljoonaa ja lisäksi satelliittimaiden 100 miljoonaa asukasta. Nyt Venäjällä on 130-140 miljoonaa asukasta. Neuvostoaikana kaikki voimavarat oli suunnattu asevarusteluun. Nyt oligarkit varastavat välistä sen minkä ehtivät.

Lopputulos on aika ankea. Asevarastot alkavat vain olla vanhentuneita ja moderneja aseita on vain pienelle osaa armeijasta. Niistä suuri osa on tuhoutunut Ukrainassa. Sotilasjohdon ja miehistön koulutus on heikkoa. Armeija on keskittynyt lähinnä ylläpitämään kiiltokuvaansa yllä. Pienet erät moderneja aseita riittävät paraatien rekvisiitaksi ja johdolle esitettäviin näytöksiin. Sotaharjoituksetkin ovat enemmän käsikirjoitettuja näytelmiä kuin oikeita harjoituksia. Suurten sotien sijaan Venäjä käy pimeitä sotiaan. Sen ydinaseiden todellinen kunto on arvoitus.

Tuo kupla Venäjän armeijasta puhkesi, kun Putin kuvitteli kukistavansa Ukrainan 10 päivässä. Hän ei ilmeisesti ymmärtänyt, kuinka heikko Venäjän armeija oikeasti on. Hänen apurinsa valehtelivat, että Ukraina ei taistele vaan antautuu ja maa on helppo vallata näytöstyylin. Ja Putin kuvitteli, että länsi ei ehdi tehdä mitään ja on passiivinen. Nyt USA on taas mukana Lend and Lease hankkeella. Se apu menee nyt vain Ukrainalle, ei Venäjälle.

Siis kovin on pienessä Venäjän sotamenestykset tällä ja viime vuosisadalla. Toki Venäjän armeija on monella tapaa voimakas ja kykenevä tuhoamaan esimeriksi erilaista siviilikohteita. Mutta moderni armeija se ei ole. Kykenee raakoihin ja barbaarisiin tekoihin puolustuskyvyttömiä kohtaan. Venäjä yrittää nostaa voimaansa Ukrainassa liikekannallepanolla ja vanhan neukkuaseistuksen kaivamisella varastoista. Mutta niillä tempuilla ei Ukrainaa kukisteta, mutta ehkä saadaan Venäjä taas kerran sisäiseen kaaokseen.

Kun pihan terroristikunkku menettää maineensa se menettää otteensa. Monet vanhat ystävät ottavat nyt etäisyyttä Venäjään. Ja sota Ukrainassa jatkuu ja eri tahot tuntuvat olevan välinpitämättömiä Venäjän kerjätessä aselepoa ja rauhaa. Sitä se tarvitsisi saadakseen kaaoksessa olevat joukkonsa edes jonkinlaiseen järjestykseen.


Lend-Lease - Wikipedia