Kirjoitin tällaisen jutun ajankohtaisesta elvytysasiasta Iltalehteen:

Maailmalla yleinen puheenaihe on elvytys. USA:ssa kokeiltiin jopa helikopterirahaa, jossa annettiin rahasumma kaikille ilman vastiketta. Kun korona helpottaa, tulee lyhyt nousukausi, mutta sen pehmentäminen lisäelvytyksellä olisi tarpeen. Velaksi tuota ei haluttaisi tehdä.

Suomella on ainoana EU-maana keino elvyttää ilman valtion velanottoa.

Suomessa eläkerahastot ovat julkista taloutta ja käyttö Suomen päätösvallassa. Eläkerahastoja on 230 miljardia ja sijoitustuotto yli 10 miljardia vuodessa.

Vaikka suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, vain pari miljardia tuotoista tarvitaan eläkkeiden maksamiseen ja loppu 8 miljardia kasvattaa rahastoja. Parin vuosikymmenen päästä rahastot ovat kasvaneet nykyrahassa yli 400 miljardin euron – samaan aikaan kun Suomen talous kituu investointilamassa.

Eläkerahoja voidaan jakaa vain lain mukaisesti etuina vakuutetuille. Neljännesvuosisata sitten leikattiin eläkeindeksejä laman paniikkitunnelmissa ajatuksella, että asiaan palataan myöhemmin. Niin ei ole tapahtunut. Sen seurauksena indeksi on leikannut jopa kolmanneksen joidenkin työeläkkeestä. Ajatus, että ihmiset tulevat toimeen työeläkkeellään ilman yhteiskunnan tukea on samalla murtunut.

Olisiko aika tehdä suomalainen versio ”helikopterirahasta”?

Nostetaan seuraavina vuosina eläkeindeksiä 2%-yksikköä enemmän kuin nykyinen indeksi määrää. Se merkitsee 600 miljoonan euron piristysruisketta vuodessa. Kolmen vuoden jälkeen eläkemenot olisivat nousseet 1800 miljoonaa. Vieläkin rahastot kasvaisivat voimakkaasti, mutta nyt 8 miljardin sijasta 6 miljardia vuodessa.

Eläkeläiset käyttäisivät rahat kulutukseen ja se piristäisi Suomen näivettynyttä taloutta. Tuon rahan käyttö lisäisi myös työllisyyttä ja vähentäisi valtion työttömyys- ym. menoja sekä tukia eläkeläisille. Uudesta työstä maksetut palkat kasvattaisivat eläkelaitosten maksutuloa.

Myös valtion verotulot kasvaisivat. Joku valittaa varmaan sitä, että tuollainen korotus nostaisi myös suurta eläkettä saavien tuloja. Jos se todetaan kynnykseksi, tuskin ainakaan nykyisellä hallituksella on henkisiä estoja kerätä suurten eläkkeiden korotuksista riittävä osa verottajan kassaan, vaikka tuollaista verohaukkojen touhua ei ihailisikaan.

Miksi tällaiseen ei ole ryhdytty? Syynä on eläkelaitosten vastustus. Ne eivät halua luopua rahastoistaan. Mitä suuremmat rahastot, sitä tärkeämpi ja mahtavampi organisaatio.

Poliitikot tarjoavat eläkeläisille selitykseksi, että tuollainen tuhoaisi tulevien suupolvien eläkkeet. Todellisuudessa tiedämme, että eläkerahastot kasvavat kovaa vauhtia lähimmät 30 vuotta. Kysymys on siitä, kasvavatko eläkerahastot nykyrahassa 400 miljardiin tai 500 miljardiin.

Selityksenä kannoilleen poliitikot tarjoavat eläkelaitosten tyrkyttämiä ennustemalleja, joissa julistetaan, että 2080 eläkejärjestelmä on vaikeuksissa, jos nyt nostetaan indeksejä. Itsekin tuollaisia ennustemalleja tehneenä ei voi kuin ihmetellä väitteitä. Meillä ei todellisuudessa ole mahdollista ennustaa yhteiskuntaa noin kauas, ei missään muualla tuollaista tarkastella päätöksenteossa. Epävarmuudet ovat valtavia.

Tuollaiset ennustemallit on alun perin tarkoitettu lainsäädäntömuutosten vaikutusten arviointiin. Niiden avulla voidaan kohtuullisesti arvioida esimerkiksi miten jonkin lainkohdan muuttaminen vaikuttaa kustannuksiin 15-20 vuoden kuluessa.

Toki ennustemallit voidaan pysäyttää vastaa 200 vuoden laskelmien jälkeen, mutta ne eivät ole ennusteita. Luotettavuus on samaa tasoa kuin THL:n äskettäin julkaisemat ”tekniset laskelmat” kuntavaalien siirtämiseksi.

Tässä poliitikoille ihan ilmainen neuvo elvyttää Suomen taloutta ilman valtion verorahaa ja lisävelkaa. Samalla tulisivat pieneltä osin korjanneeksi vuosikausia jatkuneen epäkohdan.

Kirjoittaja Olli Pusa on yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaaliturvapolitiikan dosentti ja vakuutusmatemaatikko.


Näkökulma: Elvytykseen ei tarvita valtion lisävelkaa, käytetään eläkevaroja (iltalehti.fi)