Länsimaiden menestyksen salaisuus on ollut tietoon perustuva yhteiskunnan toiminta. Toiminta ja päätökset ovat perustuneet tosiasioihin. Se mikä on tosi toki ei ole aina selvää, mutta osana prosessia on myös väärien tietojen karsiminen. Ne joko ovat havaintojen vastaisia tai niin ristiriitaisia, että niiden virheellisyys voidaan päättelemällä todeta. Eri tieteenaloilla on erilaisia kriteerejä tosiasioille. Luonnontieteissä kriteerit ovat tiukkoja – ja silti käsityksiä aika-ajoin kumotaan. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä kriteerit ovat väljempiä, havainnot eivät usein ole yksiselitteisiä ja riidoille jää tilaa. Siihen perustuvat poliittiset erimielisyydet.

Erityisesti tutkijoilta ja viranomaisilta on totuttu vaatimaan tosiasioihin perustuvia kannanottoja. Tästä näkökulmasta onkiin hämmentävää, että nuo tahot ovat yhä useammin turvautuneet epätosiin tai ristiriitaisiin selityksiin ja perusteluihin toimilleen. Sen seurauksena niiden uskottavuus on kärsinyt paljon. Yksi seuraus on myös erilaisten salaliittoteorioiden leviäminen. Se on aivan loogista. Kun selvästi virallisten tahojen selitykset eivät ole uskottavia, ihmiset haluavat etsiä tosiasioita kulissien takaa. Seurauksena on loistavasti menestyneen tietoon pohjautuneen länsimaisen toimintamallin rappio.

Tarkastellaan esimerkkiä. Nyt akuutti aihe on EU:n elpymispaketti. Siinä EU kerää jäsenmailta tai niiden velkavastuulla 750 miljardia euroa ja jakaa sitä ympäri Eurooppaa. Suomesta lähtisi tuossa paketissa nettona liki 10 miljardia euroa, siitä suurin osa jaettaisiin avustuksina EU-maihin. Yksi avun suurista saajista olisi Italia, jonka kerrotaan kärsineen paljon koronasta. Epäilemättä korona iski Italiaan aiheuttaen suuren inhimillisen kriisin, mutta onko se niin tuhoisaa Italian taloudelle?

EU-komissio julkaisi juuri ennusteen EU-maiden elpymisestä. Siinä kaikkein heikointa elpymistä ennustettiin Suomeen. Tulos on looginen, Suomen viennistä suuri osa on investointitavaroita, joiden suhteen elpyminen tulee olemaan hidasta. Mutta silti Suomi maksaisi nettona tuohon järjestelyyn liki 10 miljardia (valtion budjetti vuodessa reilut 50 miljardia, esimerkiksi puolustusmenot 2,5 miljardia). Faktojen mukaan Suomen pitäisi elpymislogiikalla olla nettosaaja ei valtava nettomaksaja.

Italiassa veroaste on paljon Suomea matalampi. Vastaavasti kotitaloudet ovat Suomea vauraampia. Kun ei makseta rahoja valtiolle, jää säästöön enemmän. Italiassa suunnittelevat alentavansa edelleen veroja avustusten myötä, kun avustusten maksajassa eli Suomessa puhutaan veronkorotuksista. Osalla rahoja maksaisivat ranskalaisten pankkien Italiaan myöntämiä valtavia lainoja. Ei ihme, että Ranskan presidentti Macron on innokkaasti ajanut tuota tukijärjestelyä.

EU on jo aikoja sitten lakannut toimimasta oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, vaikka se poliittisista syistä välillä rähiseekin joillekin jäsenmaille oikeusvaltioasioista. Euron ehdoista ei ole piitattu, Dublinin turvapaikanhakija-asetuksista ei ole välitetty ja perussopimusten suoranaisia kieltoja muiden maiden tukemisesta rikotaan erilaisilla verukkeilla. Suomessa perustuslakituomioistuimena toimiva perustuslakivaliokunta on katsonut tuon EU-elpymispaketin lakien vastaiseksi. EU:n byrokratian yksi osasto on ilmoittanut kantanaan, että paketti on laillinen. Suomen hallitus ilmoitti kantanaan, että tuon EU-byrokratian ilmoituksen pohjalta Suomi katsoo paketinlailliseksi ja siis hallitus kiistää eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksen. Suomi suhtautuu kuitenkin asiaan ”kriittisesti”, mikä on poliittinen kannanotto, ei juridinen. Eli vaikuttaa siltä, kuin hallitus valmistautuisi hyväksymään paketin, kunhan siihen tehdään joitakin kosmeettisia muutoksia.

Samaa kohellusta on myös eri tahojen kannanotot asiaan. SAK:n ekonomisti varoittaa kaatamasta tukipakettia, ettei elpyminen vaarantuisi. Siis hitaimmin elpyvä Suomi maksaisi muille nettona 10 miljardia niiden elpymisen vauhdittamiseksi? Työnantajapuolella ovat varovaisempia ja puhuvat avustusosuuden pienentämisestä. Mutta sielläkin hyväksytään perusajatus.

Se, että tuollainen paketti toteutetaan, johtaa taas siihen, että EU:n pohjalla olevien sopimusten kohtia murretaan ja EU:sta tehdään tulonsiirtounionia. Siinä osalta maita lypsetään rahaa muille maille. Lypsäjinä tulevat olemaa erityisesti väkirikkaat Välimerenmaat ja maksajana Suomen kaltaiset maat. Välimerenmailla on runsaasti kokemusta tuollaisesta kähminnästä. Tuo rahastushan ei mitenkään perustu objektiivisiin faktoihin. Talouden elpymisessä Suomi on hitain ja sen pitäisi olla nettosaaja eikä nettomaksaja. Mutta millään faktalla ei tässä asiassa ole merkitystä.

Jos tuo paketti hyväksytään, avataan periaate vastaavanlaisille rahastuksille jatkossakin. Suomi tulee niissä olemaan jatkossakin nettomaksaja. Noita paketteja ei päätetä objektiivisten periaatteiden mukaan vaan muutaman suuren maan suhmuroinnilla. Kun EU:ssa ei noudateta lakeja ja sopimuksia, ei Suomen kaltaiselle maalle ole tarjolla mitään suojaa tuollaista rahastusta vastaan. Silti Suomen hallitus on valmis hyväksymään tuon hulluuden. Miksi?