Ilta-Sanomat kuvaili Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen toimintaa mielenkiintoisin sanakääntein. Sen mukaan "Marinin hallituksen ensiaskeleiden perusteella voi päätyä arvioon, että uusi, milleniaalinen poliitikkosukupolvi osaa käyttää samoja keinoja kuin edeltäjänsäkin. Riitely kulisseissa, lehmänkaupat, uhkailut, ulosmarssit ja vuodot medialle kuulostavat kovin tutuilta."

Taustalla on ennen kaikkea Vihreiden ja Keskustan välinen ristiriita siitä, mihin Suomen pitäisi pyrkiä. Pitäisikö maastamme tehdä - vaikka taloudellinen tulevaisuutemme tuhoten - maailman johtava maailmanparantaja vai sittenkin kantaa edes jonkinlaista vastuuta maamme aineellisesta hyvinvoinnista ja alueellisesta kehityksestä.

Tässä tilanteessa Keskusta on aika ajoin näyttäytynyt tulevaisuutemme pelastajana jarrutellessaan kaikista rankimpia punavihreitä utopioita. Niinpä päätin tänä aikana muistuttaa arvoisaa lukijaani siitä tosiasiasta, ettei hallituspuolueiden ja etenkin keskustan toimia arvioitaessa pitäisi unohtaa ns. suurta kuvaa.

Tarkoitan tällä sitä, että mikäli Keskusta ja myös Kokoomus olisivat aikanaan niin päättäneet, ei Antti Rinne (sd) olisi saanut poliittista tukea vihervasemmiston hallitsemalle maailmanparantajahallitukselle, vaan olisi vaalituloksen perusteella joutunut kokoamaan maahamme taloudellisesti vastuullisen hallituksen, jonka painopiste olisi ollut talouspoliittisen keskiviivan oikealla puolella.

Siksi Keskustaa ei pidä nähdä tässä tilanteessa suomalaisen talouden pelastajana, vaan hallituksen hyödyllisenä idioottina, jonka toiminta vaarantaa maamme talouden - ja siis myös ihmisten hyvinvoinnin - perusteet pitkälle tulevaisuuteen. Näin etenkin kannatuksensa uskollisimmilla tukialueilla eli syvällä maaseudulla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Katoaako hyödyllinen idiootti politiikastamme?
Politiikan perusteet järisevät
Rinteen hallituksessa roihahti