Blogi: Tapio Holopainen, ma 13.08.2018 23:16

Tapparan mies

Aina silloin tällöin saa lukea Suomen väestönkasvun lepäävän maahanmuuton varassa. Tuollaiset otsikot vihjaavat väestönkasvussa olevan kyse vain määrästä, eli siitä kuinka paljon Suomessa on ihmisiä, mutta unohtavat sen millaisia nuo ihmiset ovat. Esimerkiksi irakilaisten maahanmuutto ja korkeampi syntyvyys ei tarkoita suomalaisten määrän kasvua vaan sitä, että Suomessa asuu jatkossa enemmän irakilaisia.

(Maahanmuutosta ja siitä mitä se tarkoittaa tarkemmin tässä)

Ihminen on laumaeläin, eli hän kuuluu aina johonkin ryhmään ja tuohon ryhmään kuuluminen on tärkeä osa hänen identiteettiään. Ihminen voi esimerkiksi olla suomalainen, ruotsalainen, irakilainen, muslimi, kristitty tai Tapparan kannattaja.

Koska ryhmään kuulumisen logiikka on aina sama, käytetään tässä esimerkkinä Tapparan kannattajia, jotka eivät joukkona ole poliittisesti yhtä latautuneita kuin esimerkiksi muslimit.

Tapparan kannattajat ovat ihmisiä, jotka tuntevat itsensä Tapparan kannattajiksi ja jotka muut Tapparan kannattajat myös hyväksyvät Tapparan kannattajiksi. Toisin sanoen Tapparan kannattaja on henkilö, joka tuntee olevansa Tapparan kannattaja ja joka tuntuu Tapparan kannattajalta toistenkin tapparalaisten mielestä. Ja samalla tavalla ihmiset ovat myös suomalaisia, irakilaisia, kristittyjä ja muslimeita.

Se mitä suomalaisuus, tapparalaisuus tai muslimius sisällöllisesti tarkoittavat ja kuinka helppoa mihinkin ryhmään on liittyä, on toinen asia, mutta perustasoltaan ryhmään kuuluminen ja siihen hyväksytyksi tuleminen on tunne, jonka ihmiset jakavat tai sitten eivät jaa.

Perinteisesti yhteisöillä on ollut käytössään erilaisia initiaatioriittejä, joissa henkilö otetaan ryhmän jäseneksi. Tällaisista initiaatioriiteistä tunnetuin lienee kaste, jossa lapsi saa nimen ja jossa hänet samalla otetaan kristittyjen yhteisön jäseneksi.

Ilman initiaatioriittejä ja selviä rajoja meidän ja muiden välillä, periaatteessa kuka tahansa saa julistautua minkä tahansa ryhmän jäseneksi. Koska ryhmään kuuluminen on viimekädessä tunne, on tällainen ryhmään liittyminen ilman sen jäsenten todellista hyväksyntää vain pinnallista.

Esimerkiksi henkilö, joka pitää päässään Tapparan lippistä, omistaa joukkueen kausikortin, käy katsomassa Tapparan otteluita ja tuntee vilpitöntä iloa joukkueensa menestyksestä ja surua sen tappioista, on helposti tunnistettavissa Tapparan kannattajaksi. Sen sijaan henkilö, joka ei omista Tapparan lippistä, ei käy katsomassa jääkiekkoa ja pitää sen sijaan itsepäisesti päässään Rovaniemen palloseuran lippistä ei tunnu kenestäkään Tapparan kannattajalta, vaikka hänellä Tapparan kausikortti olisikin.

Määrällisesti suuret ryhmät, kuten suomalaiset, poikkeavat pienemmistä siten, että ne hyväksyvät joukkoonsa enemmän erilaisuutta, yksinkertaisesti siksi, että ei ole mahdollista löytää sellaista piirrettä, joka poikkeuksetta yhdistäisi yli viittä miljoonaa ihmistä ja erottaisi heidät kaikista muista maailman ihmisistä. Koska suomalaisia on paljon voi yksittäinen suomalainen olla kristitty, muslimi tai Tapparan kannattaja.

Mutta vaikka yksittäinen suomalainen voi olla lähes tulkoon mitä tahansa, eivät suomalaiset joukkona voi olla mitä tahansa. Kuten sanottu suomalainen voi olla vaikkapa muslimi, mutta suomalaiset eivät voi olla muslimeita. Yksinkertaisesti siitä syystä, että vaikka jokin yksittäinen muslimi tuntuisikin suomalaiselta, eivät muslimit joukkona tunnu suomalaisilta erilaisen käytöksensä, historiansa, pukeutumisensa, ulkonäkönsä ja arvomaailmansa tähden.

 

Mutta tulevaisuuden Suomesta ja siitä millaisen historian varaan se rakennetaan enemmän ensi kerralla.

Tapio Holopainen ma 13.08. 23:16

Tapio Holopainen

Koulutukseltani olen YTM ja Humkandi ja työskentelen valtion virkamiehenä. Kirjoitukseni keskittyvät pääasiassa syntyvyyteen, identiteettiin ja siihen kuinka ympäristö jossa elämme muovaa käsityksiämme meistä yksilöinä ja ryhmänä.

tuoreimmat

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08. 23:18

Tapparan mies

ma 13.08. 23:16

Elämän tarkoitus

ke 25.07. 19:30

Vaunuihin kahlittu, eli miksi suomalaiset saavat liian vähän lapsia?

ti 17.07. 21:12

London Calling

to 21.06. 18:59

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04.2024 00:17

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04.2024 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44