Kirjoittaja on HSY:n hallituksen varajäsen ja omaa yli 20 vuoden työkokemuksen jätehuollon strategisiin kysymyksiin liittyen

Biojätteen erilliskeräys perustuu hullunkurisiin massatiedonvälityksellä iskostettuihin ympäristöuskomuksiin

Olin vajaa 10 vuotta sitten YLE:n Aamu-TV:ssä väittelemässä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden edustajan kanssa biojätteen erilliskeräyksen järkevyydestä. Hän puolusti sitä ja minä opponoin häntä. Väittelyn jälkeen olimme lämpiössä poissa kuvaruudusta, jossa olimme sitten samaa mieltä asiasta eli että teollisen mittakaavan biojätteen erilliskeräyksessä ei ole mitään järkeä. Tämä oli viimeinen kerta, kun olen saanut kunnian olla YLE:n ajankohtaisohjelmissa. 

Samoihin aikoihin Turun Sanomien vihreä toimittaja soitti minulle vähän hätääntyneenä kysyäkseen, mitä mieltä olen Läntisen Uudenmaan jätehuoltoyhtiö Rosk'n Rollin teettämästä selvityksestä, jonka lopputulos oli, että biojätteen erilliskeräyksestä ei ole mitään hyötyä. Vastasin hänelle, että olen sitä työkseni pohtinut jo kymmenisen vuotta, enkä ole vielä keksinyt, mitä hyötyjä siitä on. Heitin vastapallon ja kysäisin, mitä hyötyjä siitä on toimittajan mielestä. Puhelu päättyi siihen.  

Ruotsissa 2000-luvun alussa luovuttiin väliaikaisesti biojätteen erilliskeräyksestä, kun Dagens Nyheterin pääkirjoitus päätti korkeatasoisen yhdyskuntajätehuoltokeskustelun toteamalla, että jätteiden lajittelu ei ole edes hyvää terapiaa. Pääkirjoituksen otsikko oli "Sortering som terapi."

Biojätteen erilliskeräyksen motivointi perustuu irrationaalisiin vihreisiin brittiaateliston toimesta perustetun Maaperäyhdistyksen (engl. Soil Associationin) piirissä jo 1930-luvulla synnytettyihin uskomuksiin tarpeella suojella humusta. Yhdistys perustettiin lopulta vuonna 1946.  Viime heinäkuussa EU:n komissio teki tämän ideologian mukaisen ufon esityksen kaiken maaperän suojelemiseksi EU:ssa ihmiseltä. Jos direktiivi säädetään komission ehdotuksen mukaisesti voimme sanoa lopulliset hyvästit mm. metsätaloudelle. 

HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhosen joutavat jorinat

Ruoditaanpa hieman, mitä HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen nyt kertoo suurelle yleisölle biojätteen erilliskeräyksen 30-vuotistaipaleesta ja sen tulevaisuudesta. 

YLE:n hullunkuriset mm. Ismo Tuormaan toimittamat ympäristöuutiset olivat muokanneet mielialoja biojätteen erilliskeräyksen edistämiseksi tultaessa 1990-luvun alkuun ja Tiila viittaa tuolloin pilottihankkeen jälkeen tehtyihin haastatteluihin ennen toiminnan laajamittaista aloittamista Pohjois-Helsingissä vuonna 1993:

"Haastattelujen perusteella asukkaiden asenteet biojätteen lajittelua kohtaan olivat myönteiset, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti."

Tiila Korhonen kertoo hieman myöhemmin:

"Vuonna 1997 valmistui tunnelitekniikkaan perustuva Suomen suurin biojätteen kompostointilaitos. Uusi, edellistä kehittyneempi kompostointilaitos otettiin käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin."

Tiila Korhonen vaikenee biojätteen käsittelyn mittavista ympäristöllisistä, ympäristöterveydellisistä, työsuojelullisista, fytosanitaarisista, teknisistä ja taloudellisista ongelmista

Ensimmäinen laitos hajosi ennen aikojaan ja aiheutti teknisten ongelmien takia valtavia hajuhaittoja laajoille alueille, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki laajalla tutkimusohjelmalla myöhemmin. Sama toistui kaikkialla, missä näitä aerobisia kompostoreita rakennettiin. Turun keskustassa ihmiset oksentelivat yhden episodin aikana ja Etelä-Karjalan Nauhakuntien mm. eläinten sivutuotteita rouskiva ylpeys paloi juhannusaattona joskus 2010-luvun alussa. HSY:n uusi kehittyneempi laitos jatkoi vakavien hajuhaittojen levittämistä ympäristöön laajalti ymmärtääkseni tähän päivään asti. Yhden kammottavan kompostorin korkein hallinto-oikeus laittoi kiinni lausuntoni perusteella.

Aerobista kompostia ei koskaan alkuperäisten ajatusten mukaisesti voitu levittää pelloille epäpuhtauksien ja sen sisältämien tuotantokasvien taudinaiheuttajien vuoksi. Suomen paljon sähköä kuluttavien aerobisten kompostoreiden komposti on pääasiassa kärrätty kaatopaikoille pienen noron mennessä puutarhoihin.

Aerobisen kompostin tuotantokustannukset ovat ehkä 400 euroa tonnilta ja HSY saa edelleen myynnistä ehkä pari euroa tonnilta.

Jätteen kuljetusyritykset yhdessä vihreiden painostusryhmien kanssa ovat ajaneet ensin Suomessa ja sitten koko Euroopassa erilliskeräyksen laajentamista, koska näin ne ovat saaneet valtavasti lisäkilometrejä raskaalle kalustolleen. Kuljetusyritykset haluavat omia kaikki pienetkin biojäte-erät, koska niiden haju kesäisin pakottaa ajamaan viikoittain, vaikka astiat eivät olisi läheskään täynnä.

Tiilan väitteet biojätteen erilliskeräyksen ilmasto- ja huoltovarmuushyödyistä ovat absurdeja. Vakavan kriisin sattuessa jätteiden erilliskeräyksestä jouduttaisiin luopumaan sen nielemien resurssien vuoksi.

Jätteenpolttolaitokset oli pakko rakentaa

SITRA:n ja komissaari Jyrki Kataisen myöhemmin markkinoima Suomen kiertotalousihme ajautui niin vakaviin ongelmiin 2010-luvulla, että Suomeen oli lopulta pakko vastuullisten voimien avulla rakennuttaa Ruotsin ja Tanskan tapainen jätteenpolttolaitosverkosto. Kun tänään lähes puoli miljoonaa tonnia sekalaista yhdyskuntajätettä nielevä Vantaan polttolaitos vihittiin vuonna 2014, sitä juhlittiin suurena ilmastotekona ja merkittävänä keinona tuottaa sähköä ja lämpöä vantaalaisille. Nyt nämä puheet on unohdettu Jyrki Kataisen esittelemän täysin absurdin ja utooppisen EU:n kiertotalouspaketin vuoksi. Jätteenpolttolaitokset lopettivat Suomessa yhdyskuntajätteiden läjittämisen lähes kokonaan kaatopaikoille.

Komissaari Jyrki Kataisen utooppinen kiertotalouspaketti on johtanut seuraavaan

Mitä enemmän laitat jakeita biojäteastiaan, sitä enemmän sekajätemaksusi nousee, koska EU hyväksyy jätelakiin kirjatut ristisubventiot eli sekajätemaksuilla maksetaan vihreiden hyvisihmisten biojäterituaalit.

Sama pätee muoveihin. Sekajätteessä muovit poltetaan Vantaalla, millä ehkäistään ympäristön mikromuovisaastumista. Nyt erilliskerätty muoviroska viedään Riihimäelle "kiertotalouspuistoon", missä sitä pestään ja lopulta energiaa vaativan kuivauksen jälkeen muoviroska kuitenkin poltetaan siellä. Helsinkiläisillä veronmaksajien etu olisi, että ne poltettaisiin omassa jätevoimalassa, joka oli valmistuessaan maailman vähäpäästöisin.

Orgaaniset jätteet tulisi polttaa taloudellisista, ympäristöllisistä, työsuojelullisista ja ympäristöterveydellisistä syistä johtuen

Kunnille satoja miljoonia maksaneet aerobiset kompostorit unohdettiin ja tilalle rakennettiin suuri määrä mädättämöitä, joilla käsitellään yhdyskuntien lietteitä, erilliskerättyä biojätettä, eläinperäisiä sivutuotteita tai teollisuuden orgaanisia jätteitä. Niiden polttaminen olisi taloudellisesti järkevämpää ja polttamisesta aiheutuisi vähemmän ympäristö- ja ympäristöterveyshaittoja ja työsuojelullisia ongelmia.   

Huhtikuussa 2023 Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemasta raportista ”Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitys” selviää, että yhdyskuntien jätevesien käsittelyvaihtoehdoista poltto on ylivoimaisesti tehokkain (90 %) keino palauttaa fosforia kiertoon lannoitteena. Siinä lukee myös:

”Se on myös käytännössä ainoa keino joko suoraan polttaa kuivattu jätevesiliete tai polttaa mädätyksen rejekti, jos hyötykäytön kannalta hankalasta mädätysjäännöksestä halutaan (raskasmetallit, mikromuovit ja haitta-aineet) päästä eroon."

Tiila Korhosen mukaan HSY suunnittelee juhlahumussaan alkuperäisen viherideologisen ajatuksen mukaisesti vievänsä hankalan raskasmetalleja, mikromuoveja ja haitta-aineita sisältävän mädätysjäännöksen pelloille.

Jätevesilaitokset ja mekaanisesti muovia kierrättävät laitokset ovat keskeinen syy sille, että maailman vesistöihin leviää miljoonia tonneja mikromuovia vuosittain. 

Japani polttaa lähes kaiken ihmiskakan ympäristönsuojelullisista syistä johtuen ja Suomessa tulisi harkita samaa, jos haluamme suojella luontoa, ihmistä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ilmoitimme HSY:lle, että kompostoimme biojätettä kotona, koska ympäristötarkastajalla on oikeus tulla pihapiiriin nuuskimaan, mutta hänellä ei ole oikeutta rikkoa kotirauhaa.

Viitteitä

Our history | Soil Association

https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-directive-soil-monitoring-and-resilience_en

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70057637/biojatteen-kerays-alkoi-paakaupunkiseudulla-30-vuotta-sitten?publisherId=4346&lang=fi

Odour annoyance and physical symptoms among residents living near waste treatment centres - PubMed (nih.gov)

Occupational hygiene in a Finnish drum composting plant - PubMed (nih.gov)

https://core.ac.uk/download/pdf/250122836.pdf

https://yle.fi/a/3-7476616

Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitys raportti (ym.fi)

Microplastics: The Environmental Harms of the Circular Economy (thegwpf.org)