Blogi: Juha Ahvio, ke 09.12.2020 21:07

Koronarokotuksista

Ensimmäiset koronarokotteet saapuvat pian Suomeen. Britanniassa rokotukset ovat jo alkaneet. Koronarokotukset ovat herättäneet laajaa keskustelua niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Miten suhtautua koronarokotuksiin ja miten arvioida niiden tarpeellisuutta? Näitä kysymyksiä voidaan tarkastella seuraavista lähtökohdista.

1. Mitä rokotteita Suomeen on tulossa?

Alaotsikon kysymystä valaisee Ylen 4.12.2020 päivätty artikkeli ”Suomi odottaa kuumeisesti ensimmäistä koronarokotetta – lue uusimmat tiedot sen turvallisuudesta ja tehokkuudesta”. Artikkelin ingressin mukaan ”Biontech-Pfizerin kehittämää rokotetta on tutkittu laajasti aikuisilla, mutta lasten kohdalla tarvitaan lisätutkimuksia”.

Ensimmäiseksi Suomeen tuleva rokote on todennäköisesti BionTech-Pfizerin RNA-rokote. Kyseessä on uudella ja ennen soveltamattomalla teknologialla toimiva rokote. RNA päästetään solun sisälle antamaan koodi solulle, jotta se osaa tuottaa viruksen tiettyä osaa immuunivasteen synnyttämiseksi. Edellä viitatun Ylen artikkelin mukaan tähän rokotteeseen liittyvä tutkimustieto on kuitenkin varsin puutteellinen, etenkin lasten osalta, kuten myös pitkäaikaisriskien osalta.

Artikkelin mukaan THL:llä ei vielä ole rokotteen viimeisen vaiheen tarkempia tutkimustuloksia. Rokotteen valmistanut lääkeyhtiö on toimittanut nämä tiedot sekä USA:n että Euroopan lääkeviranomaiselle. Julkisessa tiedeyhteisökäytössä tämä tutkimustulostieto ei kuitenkaan vielä ole.

Rokotetta ja sen toimivuutta koskeva tieto on sekä laadullisesti että määrällisesti suppeaa ja rajallista. Tämä on väistämätön asiaintila tässä vaiheessa, koska rokote on kehitetty suurella kiireellä. Näin ollen on varsin perusteltua kysyä jo lähtökohtaisesti: Onko tutkimustulosten ja niiden perusteellisen analysoinnin näkökulmasta keskeneräistä rokotetta syytä ottaa laajamittaiseen käyttöön?

Jos saavat myyntiluvan, Suomeen tulevat myös sellaisten lääkeyhtiöiden kuten AstraZenecan, Sanofi-GSK:n, Johnson & Johnsonin, CureVacin ja Modernan koronarokotteet.

Selvää on joka tapauksessa tässä vaiheessa, kuten Ylen 5.12.2020 päivätty artikkeli ”Ensimmäiset koronarokotteet saataneen Suomeen ennen vuodenvaihdetta – Paluuta normaaliin ei silti ole vielä näköpiirissä, sanoo THL:n Taneli Puumalainen” tuo esiin, että rokotteiden tulosta huolimatta yhteiskunnat eivät palaa normaalitilaan. Saman on todennut WHO, kuten käy ilmi Iltasanomien 16.11.2020 päivätystä artikkelista ”WHO:n pääjohtaja varoittaa: Pelkkä rokote ei lopeta koronaviruspandemiaa”. Erilaiset poikkeusolot, yhteiskuntien sulkemiset ja maskinkäyttövelvoitteet jatkuvat rokotuksista huolimatta.

1.1. Rokotuspakkoa ei ole eikä saa olla

Helsingin Sanomien 4.12.2020 julkaistun artikkelin ”HS-gallup: Suomalaisista 56 prosenttia valmiita ottamaan koronarokotteen – perussuomalaisten ja vihreiden kannattajat rokotusvastaisimpia” ingressin mukaan:

”Kantaansa empiviä on vielä paljon. Vanhempi väestö haluaa nopeasti rokotteen, nuoremmat eivät. Perussuomalaisia kannattavat suhtautuvat rokotteeseen selvästi negatiivisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat”.

Suomalaisilla on erilaisia näkemyksiä koronarokotuksen ottamisen tarpeellisuudesta. Tällainen asiaintila on sellaisenaan ymmärrettävä ja hyvä. Tärkeitä näkökulmia nousee esiin Helsingin Sanomien 6.12.2020 päivätyssä artikkelissa ”Sairaanhoitaja Mikko Weckström aikoo ottaa koronarokotteen ensimmäisten joukossa – ’Enemmän huolettaa, antaako se tarpeeksi suojaa’”, jonka ingressin mukaan ”Hoitoala suhtautuu uuteen koronavirusrokotteeseen muita myönteisemmin, uskovat alan ammatti- ja etujärjestöt.”

Ensimmäisten joukossa rokotteen saavat hoitohenkilökuntaan lukeutuvat. Erittäin tärkeä ja oleellinen linjaus on esillä seuraavassa lainauksessa edellä viitatusta artikkelista:

”Rokotteen ottaminen tulee olemaan vapaaehtoistaeikä myöskään hoitoalan henkilöstöä tulla velvoittamaan rokotteen ottamiseen”.

Juuri näin tulee ollakin. Kaikenlainen – suora ja epäsuora – rokotepakko täytyy torjua. Rokotteen ottamisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen, eikä rokotteesta kieltäytymistä saa sanktioittaa mitenkään. Tästä on pidettävä tinkimättä kiinni yhtä hyvin hoitoalan ammatillisissa asiayhteyksissä kuin yhteiskunnassa muutoinkin.

Yllä viitatussa artikkelissa THL:n ylilääkäri katsoo asianmukaisesti ja hyvin, että ”Rokotteen haitoista on oltava valmiita puhumaan avoimesti”. Näin tulee olla. Nyt ja jatkossakin. Myös itse koronan luonteesta ja todellisesta vaarallisuusasteesta on oltava valmiita keskustelemaan kriittisesti. Arvio koronaviruksen todellisesta luonteesta – ja alkuperästä sekä alkuperäisestä koostumuksesta, joista kumpaakaan ei edelleenkään ole julkisen kiistattomasti selvitetty – vaikuttaa oleellisesti rokotuksenottamisratkaisuun. Kriittisten näkökulmien on saatava tulla asianmukaisesti ja julkisesti esiin. Jos näin ei tapahdu, on kyse vapaaseen yhteiskuntaan kuulumattomasta tarkoitushakuisesta totalitarismista.

1.2. Rokotuskriittisyys tulee ottaa vakavasti

Ylen 7.12.2020 päivätyssä artikkelissa ”Meitä ette rokota” tarkastellaan erityyppistä rokotusvastaisuutta. Artikkelin ingressin mukaan: ”Osa suomalaisista pelkää koronarokotetta enemmän kuin itse virusta. Selvitimme miksi”. Artikkelissa tuodaan asianmukaisesti esiin, että rokotusvastaisuus yleensä ja koronarokotusvastaisuus erityisesti eivät suinkaan pelkisty niin sanotuilla salaliittoteorioilla perusteluun. Monen rokotuksiin ja varsinkin koronarokotuksiin kriittisesti suhtautuvan näkemys perustuu järkiperäisesti ja empiirisellä näytöllä perusteltujen haittavaikutusten todellisuuden esiin nostamiseen.

Täysin riippumatta siitä, mikä on oma henkilökohtainen näkemyksemme ja rokotusmenettelysuosituksemme, tulee rokotuskriittiset näkökulmat ottaa vakavasti ja niille tulee suoda julkinen olemassaolon oikeutus osana moniarvoista keskusteluavaruutta.

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä nostaa esiin asiallisia näkökulmia 5.12.2020 päivätyssä HS-Vieraskynä-artikkelissaan ”Salaliittoteorioiden keskellä tarvitaan suhteellisuudentajua”, jonka ingressin mukaan ”Rokotevastaisuus on syytä ottaa vakavasti, mutta sitä käsiteltäessä on syytä välttää liioittelua ja kärjistyksiä”. Erikoistutkija Sivelä myöntää realistisesti, että niin sanotut:

”Salaliittoteoriat voivat pitää myös paikkansa. Maailmassa on myös tapahtunut vääryyksiä ja vehkeilty kulisseissa. Tämä ei silti tarkoita, että epäily salaliitosta olisi aina aiheellinen”.

Juuri näin on asianlaita. Joskus – ei siis aina, mutta, todellakin, joskus – myös niin sanottu salaliittoteoria voi olla tosi ja perusteltu. Tosiasiadokumentaatio, evidenssi, ratkaisee sen, onko tällainen teoria tosi ja perusteltu, ei poliittisesti korrekti psykopatologinen motiiviarvailu.

 

2. Iso kysymys: Onko koronarokotus syytä ottaa?

 

2.1. Aiheeseen liittyvää aiemmin todettua

Mitä olen todennut korona ja rokotukset -aiheesta kirjassani Koronavirus, globalismi ja pedon merkki (Kuva ja Sana, 2020)? Sivuilla 43–44 dokumentoin Britannian entisen pääministerin Gordon Brownin 26.3.2020 The Guardian -laatulehdessä esittämän vaatimuksen maailmanhallituksen muodostamisesta ja sille kuuluvasta tehtävästä kehittää koronarokote ja organisoida sen laajamittainen käyttöönotto. Sivuilla 61–67 käsittelen RockefelleriaGatesia, niin kutsutun rokotediplomatian historiaa 1900-luvulla, rokotekehittelyä ja näihin asiayhteyksiin liittyvää väestökontrollieetosta. Sivuilla 123–128 käsittelen Gatesia, hänen jo pitkään harjoittamaansa ja rahoittamaansa rokoteaktivismia ja tähän liittyvää taloudellista hyötymistä.

Pane merkille, että kirjani sivulla 127 totean selkeästi, että myös Gatesin rokotteet saattavat sinänsä olla aidosti hyödyllisiäkin, mutta että hänen julkisesti kannattamaansa väestökontrolliulottuvuutta ei myöskään voi jättää noteeraamatta hänen rokoteaktivisminsa tarkoitusperiä arvioitaessa. Edellä mainituilla kirjani sivuilla esitetyt toteamukset perustuvat julkiseen tosiasiadokumentaatioon.

Kirjani teologisen ja raamatunselityksellisen osan sivuilla 187–194 perustelen, että mikrosiru, rokotteen yhteydessä tai ei, ei sinänsä ole klassisen kristillisen eskatologian mukainen antikristillinen pedon merkki. Sivulla 194 kirjoitan:

”Johtopäätös on seuraava. Jos edellä esitetty klassisen kristillinen käsitys antikristuksesta, hänen tuntomerkeistään ja niihin liittyvästä pedon merkistä pitää paikkansa, tämänhetkinen koronavirus, siihen mahdollisesti kehitettävä rokote ja sen mukana mahdollisesti injektoitava mikrosiru – on tällaisten hankkeiden tämänhetkinen olettaminen sitten perusteltua tekniseltä ja lähdekriittiseltä kannalta tarkasteltuna tai ei ole – eivät voi suoraan eivätkä välittömästi liittyä Ilmestyskirjan mainitsemaan pedon merkkiin.”

Kirjani sivuilla 203 ja 205–206 kirjoitan seuraavasti:

”Pelkkä mikrosiru sellaisenaan ei voi olla pedon merkki. Rokote sinänsä on hyvä ja terveellinen lääketieteellinen keksintö. On syytä toivoa, että koronaakin vastaan saadaan kehitetyksi hyvä, tehokas ja luotettava rokote. Mikrosiru- ja rokoteasioissa ei kuitenkaan kaivata sen enempää hölmöä hyväuskoisuutta kuin irrationaalista hysteriaakaan. On syytä todeta, että globaalin valtiojohtoisesti toteutettavat ja ison rahan lääkefirmojen mahdollistamat pakkorokotuskampanjat ja tällaisten kohteiksi velvoittamiset ovat erittäin ongelmallisia. Varsinkin tilanteessa, jossa koronavirukseen itseensä ja viruksen käyttäytymiseen liittyy monia lääketieteellisiä kysymysmerkkejä ja jossa rokotekehittelylle on ollut varsin niukalti aikaa. Näiltä osin tämänhetkistä tilannetta on syytä tarkastella realistisen kriittisesti.”

”Kaikenlainen ihmisen totalitaarinen yksityinen ja yhteiskunnallinen massakontrollointi tulee torjua. Tapahtui tämä kontrollointi mikrosirun avulla tai ei ja olipa mikrosiru pedon merkki tai ei ollut. Totalitaarista kontrollointia tulee vastustaa. Ihmiseen istutettu mikrosiru – rokotteessa tai ei – orjuuttaa ihmisen. Muista, että myös ruumiisi on osa sinua, sen kontrollia ei saa luovuttaa muille eli orjanomistajille. Kaikki tällaiset kontrollihankkeet on torjuttava. Yksilönvapautta ja ruumiillista koskemattomuutta on puolustettava.”

2.2. Miten arvioida koronarokotteen ottamisen suositeltavuutta?

Jeffrey Barrows ja Jonathan Imboldy tarkastelevat koronarokotuskysymystä teologisen etiikan kannalta artikkelissaan ”Is Receiving the Pfizer-BioNTech COVID-19 Vaccine Ethical?” ThePublicDiscourse -julkaisussa 15.11.2020. Teologisen etiikan kannalta katsottuna koronarokotteen voi ottaa, jos (a) sen ottaminen todella suojelee omaa terveyttä ja tämän myötä lähimmäisiä hengenvaaralliselta taudilta, ja jos (b) rokotteen valmistaminen ja tuotanto eivät nojaudu abortoitujen sikiöiden solulinjojen käyttöön.

Jälkimmäisen – yhtä hyvin traditionalistisen ja konservatiivisen katolisen kuin tunnustuksellisen protestanttisenkin luonnonoikeusetiikan näkökulmasta oleellisen – ehdon kannalta valaisevasti aihetta tarkastellaan MyCatholicDoctor -sivuston 1.12.2020 päivätyssä artikkelissa ”The Catholic Answer to Vaccines”.

Yllä viitatun artikkelin mukaan BionTech-Pfizerin RNA-rokotetta kehitettäessä ei käytetty abortoitujen sikiöiden soluja eikä kudosta. Rokotetta testattaessa käytettiin HEK-293 solulinjaa, joka on alkujaan, vuodelta 1973, peräisin abortoidulta sikiöltä. Tällaisia solulinjoja ei tarvita rokotteen tämänpäiväisessä tuotannossa. Modernan mRNA-1273-rokotetta kehitettäessä ja testattaessa käytettiin abortoitujen sikiöiden solulinjoja. Rokotteen tuotanto ei tarvitse abortoituja sikiösolulinjoja.

AstraZenecan AZD1222-rokote tarvitsee tuotantoonsa HEK-293 aborttisolulinjaa. Tätä käytettiin myös rokotteen kehittelyssä ja testaamisessa. Johnson & Johnsonin JNJ-78436735-rokote tarvitsee tuotantoonsa PER.c6 aborttisolulinjaa. Tämä solulinja on peräisin vuonna 1985 abortoidulta sikiöltä. Sanofi-GSK:n COVAX-rokote ei ole yhteydessä abortoituihin sikiöihin eikä niiden solulinjoihin. Rokotteen kehittelyssä on käytetty hyönteissoluja. CureVacin rokote ei tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan perustu abortoitujen sikiöiden solulinjoihin. Täysin selvää tämä ei kuitenkaan ole, kuten ilmenee Leah Hickmanin artikkelista ”What pro-lifers should know about COVID-19 vaccines” World -julkaisussa 30.11.2020.

Lääketieteellisten ongelmien kannalta katsottuna koronarokotekysymys on haastava. Maayan Jaffe-Hoffman toteaa artikkelissaan ”Hadassah research head raises questions about mRNA vaccine safety” The Jerusalem Post -julkaisussa 1.12.2020, että BionTech-Pfizerin ja Modernan rokotteiden tehosta, riskeistä ja sivuvaikutuksista ei ole kovin paljon eikä pitkäaikaisesti tietoa. Artikkelissa muistutetaan myös siitä, että RNA-rokotteet ovat joka tapauksessa mekanismiltaan täysin uusia ja aiemmin ihmisillä kokeilemattomia. Tähän tosiasiaan nähden rokotteiden erittäin lyhyt kehittely- ja testausaika muodostaa suuren ongelman.

Joitain muitakin ongelmia, jotka liittyvät koronarokotteisiin, on kuitenkin jo tiedossa. Dorothy Cummings McLean tuo esiin artikkelissaan ”Pfizer COVID jab warning: No breastfeeding, avoid pregnancy for 2 months, unknown fertility impacts” LifeSiteNews -sivustolla 4.12.2020, että RNA-rokotteiden vaikutuksesta naisten hedelmällisyyteen ei tiedetä riittävästi ja että rokotetta tulisi välttää raskauden tai sen mahdollisuuden ja rintaruokinnan aikana. Artikkelin englanninkielisen ingressin mukaan: “A safety instructions document published by the UK government states ‘For women of childbearing age, pregnancy should be excluded before vaccination’”. Näitä samoja ongelmia tarkastelee myös Claire Chretien artikkelissaan “5 questions about the coronavirus vaccine that should scare everyone” LifeSiteNews -julkaisussa 5.12.2020.

Patrick Delaney viittaa 4.12.2020 päivätyssä LifeSiteNews -artikkelissaan “Doctors petition EU to stop all COVID vaccine studies due to grave risks” vetoomukseen, jonka tohtorit Michael Yeadon ja Wolfgang Wodarg ovat esittäneet Euroopan lääkeviranomaiselle EMA:lle koronarokotustestausten keskeyttämiseksi niihin liittyvien turvallisuusongelmien vuoksi. Yeadon on entinen Pfizer-johtaja ja johtava tutkija ja Wodarg saksalainen lääkäri. Heidän mukaansa rokotteisiin liittyy seuraavia riskejä ja vaaroja: Rokotteet aiheuttavat naisten hedelmättömyyttä, altistavat myöhemmin entistä pahemmin virusten vaikutukselle ja aiheuttavat vakavia allergisia reaktioita. Rokotteiden pitkäaikaisvaikutusten riski on suuri ja käytännössä tuntematon.

 

3. Onko koronarokotus siis syytä ottaa?

 

Millaisia johtopäätöksiä kaiken edellä esitetyn nojalla on perusteltua tehdä? Jokaisen täytyy ratkaista koronarokotteen ottamiskysymys itse ja täysin vapaaehtoisesti. Sellainen rokote, jonka valmistaminen ja tuotanto eivät perustu aborttisikiöiden solulinjoihin, on sinänsä otettavissa, eettiseltä kannalta tarkasteltuna. On kuitenkin myös tarkasteltava nyt tarjolla olevien nopeasti kehitettyjen rokotteiden aitoja ja todellisia lääketieteellisiä riskejä, jotka on otettava vakavasti. Rokote ei missään tapauksessa saa olla ongelmallisempi kuin oletettu koronauhka. On syytä harkita tarkkaan ja ilman minkäänlaista painostusta, ottaako nyt koronarokotteen.

 

 

Juha Ahvio ke 09.12. 21:07

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04. 00:17

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Suomen presidentinvaalien asetelma

pe 26.01. 22:32

Trump jälleen USA:n presidentiksi?

su 17.12. 11:50

Napoleon Bonaparte

ke 13.12. 23:51

Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka

pe 22.09. 00:24

Lääketeollisuus, huumeet ja bioaseet

ma 21.08. 11:14

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05. 12:08

J. V. Snellman ja suomalaisuusaate

to 11.05. 20:37

Raamatun alkutekstiä ei ole vaietusti sensuroitu

to 27.04. 23:12

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04.2024 00:17

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?

ti 23.04.2024 22:16

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04.2024 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44