Blogi: Juha Ahvio, pe 26.01.2024 22:32

Suomen presidentinvaalien asetelma

Vertailin Suomen presidentinvaaliehdokkaiden näkemyksiä 20.9.2023 päivätyssä artikkelissani ”Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka”. 19.1.2024 päivätyssä ja Patmosplus-ohjelmakirjaston arkistosta kuunneltavissa olevassa Radio Patmoksen Viikon Ahvio -ohjelman ”Punaisenmeren kriisi” -jaksossa totesin Helsingin Sanomien pääkirjoitusta lainaten ja lainauksen pohjalta myös Suomen presidentinvaaleihin liittyen, että presidenttiehdokkaiden kampanjoissa ei ole tuotu esiin täysin realistista kuvaa Suomen NATO- ja USA-sotilasliittositoutumisen myötä oleellisesti muuttuneesta presidentin roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa.

Totesin, että se on Hesarin pääkirjoitus, joka ilmoittaa, että tietty kausi Suomen historiassa on päättynyt ja että tämä muuttunut tilanne luo Suomen tulevan presidentin poliittiselle liikkumatilalle aiemmista poikkeavia uusia reunaehtoja.

Totesin kyseisessä ohjelmajaksossa myös seuraavasti: Presidentinvaaleissa kannattaa ilman muuta äänestää, mutta samalla kannattaa olla selvillä niistä aikuistenoikeista realiteeteista, jotka tämänhetkiseen Suomen tilanteeseen väistämättä liittyvät. Nyt tässä artikkelissa käsittelen tarkemmin Suomen presidentinvaalien loppumetrien asetelmia.

Vaikka tiedostamme inhorealistiset reunaehdot ja vaikka presidentinvaalit olisivat olleet vaihtoehtojensa osalta aidommin moniääniset, jos mukana olisivat olleet myös Saara Huhtasaari ja Paavo Väyryneneivät vaalit eikä niissä äänestäminen ole silti täysin yhdentekevä asia. Niin sanottujen kärki- ja avainehdokkaiden eli nyt eniten kannatettujen ehdokkaiden välillä on eroja, jotka kannattaa noteerata omaa vaalipäivän äänestämistä pohtiessa. Nyt, juuri ennen sunnuntaina 28.1.2024 käytävää presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta, asetelmatilanne on seuraavan kaltainen.

Veera Paanasen 23.1.2024 Helsingin Sanomissa ilmestyneessä ”Tutkija väläyttää keinoa, jolla taktinen äänestäminen menettäisi merkityksensä” -artikkelissa, jonka ingressin mukaan ”Taktinen äänestäminen voi muuttaa lopullisia lukemia, sanovat tutkijat Jenni Karimäki ja Veikko Isotalo”, todetaan, että:

”Tähän saakka gallupeissa kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden tukema Pekka Haavisto ovat erottautuneet prosenttiosuuksillaan muista ehdokkaista selvästi. Vaalitunnelma sähköistyi kuitenkin maanantaina, kun perussuomalaisten Jussi Halla-aho oli HS:n tuoreessa gallupissa noussut aivan kärkikaksikon kintereille…Jos Halla-ahon nouseva trendi jatkaa nousuaan ja Haaviston käyrä jatkaa laskuaan, on mahdollista, että Halla-aho on toisella kierroksella, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki…Myös Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalo sanoo, että kakkoskierroksen suhteen ei tässä vaiheessa ’mikään ole mahdotonta’”.

Sanna Ukkola puolestaan kirjoittaa 23.1.2024 päivätyssä Iltalehti-artikkelissaan ”Kolumni: Tuore gallup avaa uskomattoman mahdollisuuden: Voiko Stubb pudota pois kisasta jo sunnuntaina?”, jonka ingressin mukaan ”Maanantain sokkigallupin ydinkysymys pakottaa kampanjat pohtimaan, voiko Halla-aho pudottaa miljoonabudjetilla kampanjoivan Alexin”, muun muassa seuraavasti:

Helsingin Sanomien maanantainen presidenttigallup löi kansakunnan tajuntaan kuin miljoona volttia: perussuomalaisten Jussi Halla-ahon nousu aivan Haaviston ja Stubbin kintereille oli näiden vaalien suurin uutinen tähän mennessä…Tulos hyödyttää myös Halla-ahoa, sillä vaaleissa esiintyy ilmiö nimeltään bandwagon. Tämä voittajan vankkurit -ilmiö tarkoittaa sitä, että äänestäjät tuppaavat kerääntymään nousussa olevan ehdokkaan taakse…Jos veikkaukset sallitaan, luulisin, että kolme kärkiehdokasta ovat sunnuntaina hyvin lähellä toisiaan, ja on täysin mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, ketkä kaksi nousevat kakkoskierrokselle…Vaalien ydinkysymys liittyykin nyt siihen, voiko Halla-aho pudottaa miljoonabudjetilla kampanjoivan, ennakkosuosikkina pidetyn Alexin?

Samansuuntainen on asetelma myös uusimman eli 25.1.2024 julkaistun Ylen kannatusmittauksen mukaan, kuten ilmenee Tuomas Hyytisen ja Nanna Särkän Yle-artikkelista ”Ylen presidenttikysely: Halla-aho nousi ryminällä”, jonka ingressin mukaan ”Alexander Stubbin suosio on laskenut, Pekka Haaviston kannatus on entisellään. Jussi Halla-aho on kirinyt kovasti. Epävarmoja äänestäjiä on paljon”. Merkille pantava on myös professori Markku Jokisipilän tilannearvio Suomen Uutisten 25.1.2024 päivätyssä artikkelissa ”Professori Markku Jokisipilä: Jussi Halla-aho voi voittaa toisen kierroksen”.

Viimeisimmät gallupit herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä ja pohdintoja. Sanna Ukkola on varmasti oikeassa siinä, että vaalien ydinkysymys liittyykin nyt siihen, voiko Halla-aho pudottaa miljoonabudjetilla kampanjoivan, ennakkosuosikkina pidetyn Alexin?

Alexander Stubbin johtoasemaa on tähän asti laajalti pidetty selviönä ja Stubbin takana oleva suuri rahallinen panostus puhuu siitä, että monet vaikutusvaltaiset tahot haluavat juuri hänet Suomen seuraavaksi presidentiksi, siis johtamaan nimenomaan sitä NATO-Suomea, josta Stubb on puhunut. Tähän nähden on sangen mielenkiintoista, että nyt, vaalikampanjan loppumetreillä, Stubbin johtoasemaa haastamaan ja jopa Stubbin toiselle kierrokselle pääsyä uhkaamaan on noussut Jussi Halla-aho, joka, huolimatta atlantistiselle geopoliittiselle valtasuuntaukselle antamastaan tuesta, on nyt mukana olevista presidenttiehdokkaista sinänsä kansallismielisin ja Suomi ensin -näkökulmaa lähinnä oleva ehdokas, kokonaisuudessaan arvokonservatiivisinkin ehdokas, päätellen kattavimpien vaalikoneiden arvokarttoihin sijoittumisesta.

Ainakin ensi sunnuntaina käytävän presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen asetelma näyttää olevan nyt se, että halutaanko toiselle kierrokselle, ja sitä myöden ehkä presidentiksikin, lähettää arvoliberaali internationalisti ja kansallisvaltion ideaan erittäin kriittisesti suhtautuva NATO- ja USA-Stubb, vai halutaanko varmistaa, että toisellakin kierroksella vaihtoehtona on suomalaisen kansallisvaltion ideaan myönteisesti suhtautuva ja ainakin teoriassa Suomen etua priorisoimaan ja puolustamaan pyrkivä arvokonservatiivi Halla-aho?

Jos toisen kierroksen vaihtoehdoiksi päätyvät Stubb ja niin ikään arvoliberaali internationalisti Pekka Haavisto, ovat asetelmat silloin erityisen yksipuoliset. Mutta jos toisella kierroksella toisena vaihtoehtona onkin Halla-aho, ovat asetelmat vaihtoehtojen osalta ainakin hieman toisenlaiset. Tällaiselta perusasetelmat nyt näyttävät ja tähän asetelmaan äänestäjät ottavat sunnuntaina kantaa.

On merkille pantavaa, että näiden asetelmien todellisimmat perusvaihtoehdot ja vastapoolit näyttävät olevan EU-federalistinen sekä Suomen NATO:n ja USA:n strategian alttarille ohjelmallisesti uhraava Alexander Stubb ja lähtökohtaisesti kansallismielinen sekä suomalaisen isänmaan itsenäisen arvon ensisijaisuuden velvoittavuudesta edelleen joltisestikin kiinni pitävä Jussi Halla-aho.

Mitä enemmän kannatusta Halla-aho ensimmäisellä vaalikierroksella saa, sitä varmemmin hän pudottaa Stubbin pois toiselta kierrokselta ja sitä vahvemman todellisen haasteen ja vaihtoehdon hän myös kykenisi tarjoamaan toisella kierroksella Pekka Haavistolle, joka tässä tapauksessa näyttäisi olevan se toinen toiselle kierrokselle päätyjä.

On syytä muistaa paitsi se, että Alexander Stubbin edustama arvoliberalismi on saman laatuista ja vahvuista kuin Pekka Haaviston edustama arvoliberalismi myös se, että nimenomaan Stubb edustaa ohjelmallisen kansallisvaltiovastaista Suomen sulattamista niin sanottuun länteen eli EU-federalistisiin rakenteisiin ja USA:n maailmanlaajan imperiumin orgaaniseksi osaksi.

Kuten käy ilmi Stubbin omasta muistelmateoksesta Alex (Otava, 2017) ja Hanna Mahlamäen 4.11.2023 päivätystä Helsingin Sanomien artikkelista ”Liukasliikkeinen linssilude”, jonka ingressin mukaan ”Alexander Stubb sai unelmatyönsä sattuman kautta ja päätyi kotimaan politiikan huipulle. Stubb hyödynsi julkisuutta paremmin kuin moni muu, mutta oli lopulta musertua sen alle. Henkilökuva on osa sarjaa, jossa tutkitaan presidentinvaalien kärkiehdokkaiden taustat”, Stubbin poliittisena johtotähtenä on alusta alkaen ollut ”missio liittää Suomi länteen” ja että hän ”suorastaan rakastui Euroopan unioniin ja ajatukseen liittovaltiosta”.

Näin siis valtamedia Helsingin Sanomat kuvailee Stubbia ja hänen edustamansa politiikan ydinsisältöjä. Äänestäjien asia on ratkaista, haluavatko he Suomen presidentiksi ehdokkaan, jolla on Hesarin artikkelin kuvailema tausta ja sen mukainen poliittinen iso visio.

Tämän ison vision osalta Stubbin ja nimenomaan Halla-ahon välillä on seuraavankin kaltainen huomattava ero, kuten selvittävät Anni Keski-Heikkilä ja Minna Nalbantoglu 23.1.2024 päivätyssä Helsingin Sanomien artikkelissaan ”Stubb ja Halla-aho eri mieltä Nato-liittolaisten tukemisesta sotilaallisesti”, jonka ingressin mukaan ”Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä sotilaiden lähettäminen ei ole itseisarvo. Kokoomuksen Alexander Stubb piti Halla-ahon kantaa vääränä viestinä liittolaisille”. Artikkelissa todetaan muun muassa seuraavasti:

”Ainoastaan perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho oli HS:n tentissä sitä mieltä, että Suomen ei pidä jokaisessa tilanteessa lähettää sotilaallista apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen Nato-maahan. Kaikki muut tenttiin osallistuneet seitsemän ehdokasta katsoivat, että Suomen on lähetettävä apua kaikissa tilanteissa. Kokoomuksen Alexander Stubb piti Halla-ahon kantaa vääränä viestinä liittolaisille. HS:n tentissä olivat mukana kaikki muut ehdokkaat paitsi kristillisdemokraattien Sari Essayah. Maa- ja metsätalousministeri Essayah on EU:n ministerikokouksessa Brysselissä. Halla-aho perusteli näkemystään sillä, että sotilaiden lähettäminen ei ole itseisarvo. ’Suomen tulee tietysti täyttää omat velvoitteensa’, hän sanoi. ’Mutta kussakin tilanteessa jäsenmailta odotetaan sitä, mikä on niille tarkoituksenmukainen kontribuutio. Eihän itseisarvo ole se, että kaikki lähettävät sotilaita joka paikkaan, vaan että vastaus hyökkäykseen yhtä jäsenmaata kohtaan tapahtuu koordinoidusti ja mahdollisimman tehokkaasti.’”

”Stubbin mukaan on ’ilman muuta selvää’, että jokainen tilanne arvioidaan erikseen. ’Mutta se, että tasavallan presidentti lähettäisi viestin, että me emme ole jokaisessa tilanteessa valmiita nojautumaan artikla vitoseen ja auttamaan liittolaismaata, on minusta väärä’, hän sanoi. Naton artikla 5:ssä todetaan, että hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata on hyökkäys kaikkia vastaan”.

Merkille pantavasti Halla-aho vastaa, Suomen kannalta varsin realistista geopoliittista ymmärrystä ilmaisten ja kaikista muista ehdokkaista poiketen, olevansa, tietyin edellytyksin, ”jokseenkin samaa mieltä” Hesarin vaalikoneessa esitetyn väitteen ”Tasavallan presidentin on pyrittävä keskusteluyhteyteen Venäjän kanssa, vaikka Ukrainan sota jatkuisi” kanssa.

Myös MTV3:n presidentinvaalit 2024 -vaalikoneen ehdokassivulla ja väitteeseen 37/40 ”Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio” merkitty Halla-ahon kanta ”Täysin eri mieltä” poikkeaa perustelunsa osalta kaikkien muiden ehdokkaiden perusteluista. Halla-ahon mukaan ”Palestiinalla ei ole itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Olen skeptinen senkin suhteen, onko koko kahden valtion malli realistinen edes pitkällä aikajänteellä”.

Halla-ahon kanta on samansuuntainen kuin Israelin oikeistosionistien edustamat linjaukset. Sellaisen henkilön kannalta, joka haluaa Suomen antavan tukensa oikeistosionistiselle Israelille, nimenomaan Halla-aho on selkein ehdokas.

Joka tapauksessa: Kannattaa äänestää.

Äänestää kannattaa oman maailmankatsomuksen ja poliittisen maun mukaan, oman vapaan ja itsenäisen ratkaisun pohjalta.

Suomen presidentin toimintakentällä tulee toki olemaan uudet reunaehtonsa, mutta presidenttiehdokkaiden poliittisten näkemysten välillä on sisällöllisiä ja painotuksellisia eroja, jotka kannattaa noteerata omaa vaalipäivän äänestämistä pohtiessa.

 

Juha Ahvio pe 26.01. 22:32

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04. 00:17

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Suomen presidentinvaalien asetelma

pe 26.01. 22:32

Trump jälleen USA:n presidentiksi?

su 17.12. 11:50

Napoleon Bonaparte

ke 13.12. 23:51

Presidenttiehdokkaiden turvallisuuspolitiikka

pe 22.09. 00:24

Lääketeollisuus, huumeet ja bioaseet

ma 21.08. 11:14

Todisteet: Väitteet Trumpin Venäjä-kytköksistä olivat valheita

la 27.05. 12:08

J. V. Snellman ja suomalaisuusaate

to 11.05. 20:37

Raamatun alkutekstiä ei ole vaietusti sensuroitu

to 27.04. 23:12

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka

la 13.04.2024 00:17

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä

su 21.04.2024 15:30

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

Eläkeindeksin leikkaaminen

ti 09.04.2024 13:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44