Koronaviruksen aiheuttama kriisi uhkaa vakavalla tavalla suomalaisten elämää ja taloutta.

Olemme presidentti Sauli Niinistön sanoin kohdanneet ”pirulaisen, joka on voitettavissa”. Erilaiseksi tämän taistelun tekee se, että tämä vihollinen muuttaa muotoaan ja on niin erilainen kuin muut tartuntataudit. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että kohtalokkaita koronaviruskantoja on kolme tai useampia kantoja. (https://www.scmp.com/news/china/science/article/3079491/deadly-coronavirus-comes-three-variants-researchers-find).

Presidentin sanoin ”mahdottoman voittaminen” on kuitenkin mahdollista. Se on tehtävä yhteisin ponnisteluin ja ennen kaikkea niin, että me tiedämme mitä teemme.. Kansalaiset ovat valmiita yhteisiin ponnistuksiin. Samoin ihmiset ovat halukkaita voittamaan mahdottoman. Kyse ei ole hyvästä tahdosta, kurinalaisuudesta tai uhrimielestä. Kyse on uskottavuudesta. Kansalaisilla on oikeus olettaa, että meillä on hallitus, joka tietää mitä tekee ja että se toimii tehokkaasti.

Hallitus, joka ei tiennyt mitä tehdä – tammikuu 2020 – helmikuu 2020

Ongelmana on, että meillä on hallitus, joka ei oikein tiedä mitä strategiaa noudattaa. Se on myös tehnyt kohtalokkaita virheitä. Ja jos toimii, se toimii äärettömän tehottomasti. Hyvänä esimerkkinä tästä  ponnettomuudesta oli se miten suojavarusteiden hankinta toteutettiin. Suomi myöhästyi  koronatarvikkeiden hankinnoista ja kun niitä sitten hankittiin, niin siinä epäonnistuttiin. Saimme sutta ja sekundaa. Aikaisempi reagointi olisi pelastanut tilanteen. Ulkomailta olisi vielä tammi—helmikuussa saanut suojia. Samoin hanke yhteisistä hankinnoista EU:n kanssa myöhästeltiin jostain tuntemattomasta syystä.

Kansalaisille on kuitenkin toistuvasti kerrottu, että meillä on asiat kunnossa. Pekka Haaviston sanoin eduskunnassa 17.3.2020 ”Suomessa on poikkeuksellisen vahva omavaraisuus ja huoltovarmuusajattelu”. Todellisuus sairaaloissa on kuitenkin ollut lohduton: sairaanhoitajia on neuvottu pukeutumaan omiin sadetakkeihin (https://sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajia-ohjeistettu-suojautumaan-sadetakkiin-ja-talouspaperiin-koronakysely-paljastaa-karun-arjen/).

Meillä on nyt edessämme tilanne, jossa joudumme valitsemaan joko taloudellisesti että terveydellisesti karmean vaihtoehdon tai onnistuessaan molemmilla mittareilla siedettävän vaihtoehdon. Hallituksen on nyt hallittava ts. tiedettävä mitä se tekee. Tai jos se ei sitä tee, on kansalaisilla oikeus saada itselleen sellainen hallitus, joka tietää mitä se tekee koronan suhteen.

Ruotsin – ”antaa mennä” linja – epäinhimillinen vaihtoehto

Nämä vaihtoehdot näkyvät konkreettisesti niissä valinnoissa, joita tehtiin esimerkiksi Ruotsissa. Siellä valittiin ns. ”antaa mennä” -linja, joka nojasi pyrkimykseen saavuttaa nopeasti lauma-immuniteetti. Se lopputuloksena on terveydellisesti ja moraalisesti kestämätön ratkaisu, jossa todellisuudessa turvaudutaan raakaan luonnonvalintaan.

Tämän tylyn järkeilyn takana voi olla ajatus siitä, että mitäs siitä jos kuolinmäärät nousevat kunhan näin voidaan pelastaa talous – varsinkin kun suurin osa kuolleista on iäkästä passiiviväestöä. Nyt Ruotsi on kasvavan kansalaisten hädän takia muuttamassa linjaa – vähitellen ja niin, että maan johto voi pelastaa kasvonsa.

Ruotsin linjan peruslähtökohtana on ollut otaksunta siitä, että a) kuolleisuus koronavirukseen on luultua pienempi ja b) että väestön enemmistö saavuttaa nopean immuniteetin. On totta, että koronan aiheuttaman taudin aiheuttamaa kuolleisuutta on vaikea arvioida niin kauan, kun emme tiedä, kuinka moni on sairastanut sen oireettomana. Väitteet, joiden mukaan kuolleisuus ei juuri poikkeaisi tavallisesta kausi-influenssan aiheuttamasta kuolleisuudesta, eivät nykytietojen valossa näytä perustuvan faktaan.

Ruotsalainen antaa mennä -strategia on taloudellisesti aluksi edullisempi. Siihen sisältyy se puoli, että se tappaa ns. tuottamattomia ihmisiä. Ruotsin mallin ongelmana on sen epäinhimillisyys, tosiasioihin perustumaton optimismi sekä siihen sisäänrakennettu kylmä kalkylointi. Merkittävällä osalla koronaan kuolevista 80-vuotaistakin voisi olla useita elinvuosia jäljellä.

Suomen ”hidastamis-pitkittämis-strategia”- aluksi ei tehty mitään ja laiminlyötiin suojavarusteiden hankinta

Toinen mahdollinen linja on ollut ns. ”hidastamis-pitkittämis-strategia”, jossa tulee kuolemia lähes yhtä paljon kuin antaa mennä -mallissa, mutta talous kärsii vielä enemmän.

Meidän hallituksemme laiminlöi tammi-helmikuussa koronan torjunnan miltei kokonaan. THL:n arvioiden mukaan muiden maiden omaksumat toimenpiteet olivat ylimitoitettuja ja Sanna Marinin mukaan ei ollut tarvetta spektaakkeleihin.

Linjaan tuli kuitenkin muutos maaliskuun alussa. Presidentti Sauli Niinistö totesi, että nyt on käsillä sellainen tilanne, jossa pitää ottaa käyttöön valmiuslaki. Hallitus hylkäsi ”antaa mennä” linjan ja pyrkimyksen nopeaan ”lauma-immuniteetin” (ainakin suullisesti) ja alkoi rajoittamaan ihmisten liikkeitä. Lopuksi myös Uusimaa eristettiin.

Antaa mennä -strategian kanssa tässä oli samaa uskomus siihen, että epidemiaa ei ole mahdollista pysäyttää, vaan se pysähtyy vasta sitten, kun virus ei syntyvän laumaimmuniteetin takia löydä uusia tartutettavia. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että jopa 60 prosenttia väestöstä sairastaa taudin, minkä vuoksi kuolleisuus tulee ajan mittaan seuraamaan lähelle Ruotsin lukuja. Hidastamisen tarkoituksena on huolehtia siitä, että terveydenhuollon, erityisesti tehohoidon, kapasiteetti riittää myös epidemian huippuviikoilla. Tehohoito pelastaa joitakin potilaita, jotka antaa mennä -mallissa kuolisivat.

Tämän hidastamisstrategian (jota oikeastaan voisi kutsua pitkittämisstrategiaksi) toimeenpano ei kuitenkaan mennyt hallitukselta ihan putkeen. Lentoasemille ja satamiin tuli ihmisiä ilman mitään toimenpiteitä. Ruotsin rajaa ei saatu kiinni, joten virus levisi Länsi-Pohjaan, Lappiin ja Kuusamoon. Lopuksi myös Uudenmaan eristäminen lopetettiin kiireesti. Tämän päätöksen perusteet olivat kuulema ”perustuslain henkeen” liittyviä.

Hallituksen neuvonantajat THL:ssä, erityisesti johtaja Mika Salminen, kuuluvat ”lauma-immuniteettikoulukuntaan”. Hallitukseen taas on nähtävästi vaikuttanut poliittinen paine muun muassa presidentti Sauli Niinistön ja oppositiopuolueiden suunnalta. Lopputuloksena näyttäisi syntyneen epämääräinen pitkittämis-vetkuttamis-vatkaamisstrategia, jossa yhtäältä tehdään rajuja yksilönvapauksiin puuttuvia toimia, toisaalta vedetään niitä sen kummemmin perustelematta takaisin. Ulkopuoliselle tarkkailijalle jää epäselväksi, pyrkiikö hallitus edes hidastamaan epidemian etenemistä kaikin keinoin – onhan ainakin THL:n laumaimmuniteettistrategien näkökulmasta ongelma, jos epidemia hidastuu liikkaa, kun lähes koko väestön pitäisi se ehtiä sairastaa.

Tukahdutetaan virus ja pelastetaan talous!

Hallituksella olisi mahdollisuus oikeaan ja tehokkaaseen strategiaan. Kolmantena vaihtoehtona on ns. tukahduttamisstrategia, jota ovat menestyksellisesti noudattaneet muun muassa Taiwan, Hongkong, Etelä-Korea ja Singapore. Juuri tätä strategiaa on suosittanut Maailman terveysjärjestö WHO, joten asiantuntijaorganisaation suosituksesta poikkeava Sanna Marinin hallitus on kansakunnalle velkaa vastauksen kysymykseen, miksi tieteellisen asiantuntemuksen merkitystä juhlapuheissa korostava hallitus on tässä asiassa kapinallinen.

Tukahduttamisstrategian tarkoituksena on ensin saada viruksen tarttuvuus rajuinkin rajoittavin toimenpitein mahdollisimman alas. Tarttuvuutta mitataan ns. reproduktioluvulla R. Jos jokainen sairastunut tartuttaa keskimäärin yhden uuden henkilön, on R=1. Kun R on suurempi kuin 1, epidemia kiihtyy, ja kun se saadaan alle yhden, epidemia ajan mittaan sammuu.

Kun varsinainen epidemia on saatu sammumaan, jää jäljelle yksittäisiä tartuntoja. Tilanne on sama kuin aivan alussa, kun ensimmäiset tautitapaukset tunnistettiin matkailijoilta: tehokkaalla oireisten ja heille altistuneiden testaamisella tartuntaketjut voidaan katkaista, eikä epidemia lähde uudelleen laukalle. Samalla massarajoituksista, kuten koulujen sulkemisista voidaan luopua. Testaaminen vaatisi kuitenkin määrätietoista strategiaa ja johtamista, jollaista THL:n suunnalta ei ole näkynyt.

Alun rajujen rajoittamistoimenpiteiden ja sitä seuraavan aggressiivisen testaamisen yhdistelmää on erinomaisesti havainnollistettu tässä dokumentissa kielikuvalla Vasara ja tanssi.

https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56.

Aasian maiden lisäksi tukahduttamisessa ollaan pitkällä Saksassa. Ylen mukaan https://yle.fi/uutiset/3-11311337 Saksassa on saatu koronaviruksen tarttuvuusluku R jo arvoon 0,7, kun se meillä lienee 1.0 – päätellen siitä, että jo viikkoja uusien varmistettujen tartuntojen määrä on ollut sadan pinnassa. Lauma-immuniteettistrategian nimeen vannovat asiantuntijat ja heidän neuvojensa varassa toimivat ministerit väittävät, ettei koronaviruksen tukahduttaminen voi toimia. Mutta jos se Saksassa se onnistuu, miksei se ei onnistuisi meillä?

Ongelma on ollut se, että Suomen hallitus ei tiedä mitä strategiaa se noudattaa. Hetken jo näytti siltä, kuin tiedeyhteisön asiantuntijoilta tuleva paine olisi saanut hallituksen siirtymään pitkittämisstrategiasta tukahduttavaan suuntaan. Suomen Kuvalehdessä viisi tutkijaa vaati 3. huhtikuuta, että koronaepidemia pitää tukahduttaa Suomessa nyt.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/viisi-tutkijaa-vaatii-koronaepidemia-pitaa-tukahduttaa-suomessa-nyt-aasia-johtaa-torjuntataistelussa-eurooppaa-6-0/?shared=1121508-bb00c77b-4

Helsingin Sanomat otsikoi jo maaliskuun puolella, että ”Tautihuipun tasaaminen ei riitä, sanovat asian­tuntijat – Mikä on Suomen strategia ulos poikkeus­tilasta?” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006452783.html

Muutosta ei kuitenkaan ole nähty. Ongelmana on se, että meillä on yhä yksilöiden kannalta ikäviä määräyksiä ihmiskontaktien rajoittamisesta, mutta me emme testaa tosimielessä. Se riittää tautihuipun tasaamiseen – tehohoito ei ole ollut kortilla Suomessa – mutta tällä tavoin poikkeustilasta ei pääse ulos vuosikausiin.

Uusin tutkijapuheenvuoro kuultiin viime torstaina. Ylen https://yle.fi/uutiset/3-11308052 mukaan ”Jos Suomi ei pysäytä koronavirusta, suomalaistutkijoiden uusi epidemiamalli ennustaa synkkää loppuvuotta: ”Tauti ryöstäytyy käsistä””

Tutkijaryhmä pelkistää Suomen valintatilanteen epidemian hoidossa nyt kahteen skenaarioon: joko epidemiaa vain hidastetaan tai se yritetään pysäyttää kokonaan.

Jos epidemiaa pyritään vain hidastamaan, koronaviruksen eteneminen jatkuu vääjäämättä. Silloin virus voisi simulaation mukaan surmata vuoden kuluessa pelkästään Uudellamaalla 6 000 ihmistä ja koko Suomessa moninkertaisen määrän ihmisiä.

Vaihtoehtona on epidemian pysäyttäminen rajuilla toimilla.

Tässä skenaariossa ihmisten lähikontaktien määrän ei anneta nousta nykytasolta ja tartuntaketjut jäljitetään nykyistä paljon paremmin.

Silloin epidemia hiipuisi viimeistään syksyllä, ja kuolleiden määrä esimerkiksi Uudellamaalla voisi simulaation mukaan jäädä noin 600:aan. Se olisi kymmenesosa siitä, mitä laajemmassa epidemiassa kävisi.

Tarvitsemme uuden tai vanhan hallituksen, jolla on tukahduttamis-strategia

Kansalaisilla on oikeus tietää mitä strategiaa hallitus aikoo noudattaa. Nyt on aika vetää hätäjarrusta ja vaatia, että hallituksen epämääräinen hidastamis-pitkittämisstrategia vaihdettaisiin tukahduttamisstrategiaan.

Testauksia on lisättävä oikein todella! Ajatelkaa – Venezuela testaa enemmän ihmisiä kuin Suomi! (https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-venezuela-tests-in/in-run-down-caracas-institute-venezuelas-coronavirus-testing-falters-idUSKBN21Z1BR). Tämä vasemmistodiktatuuri on testannut yli 270,000 kertaa ja testaa päivittäin 25 000 ihmistä. Meillä testaus määrät vähenevät tasaisesti.

Mikäli hallitus ei toimi, on kansalaisilla oikeus vaatia sellaista hallitusta, joka tietää minne mennään – tarvittaessa vaikka edustajiensa tekemän välikysymyksen avulla. Se voi olla esimerkiksi lääketieteen ja talouden asiantuntijoiden virkamieshallitus, poliittinen hätätilahallitus (PS-KOK-KESK) tai sitten vaikka Sanna Marinin hallitus – joka selvästi muuttaa suuntaa. Meillä tällaiseen ratkaisuun on turvauduttu sotavuosina – silloin nähtiin, että vaikeassa paikassa kaikkien on kannettava vastuu.

Tämän uuden hallituksen hallitusohjelman pitäisi olla vain yksi lause: virus alas ja heti. Kun kriisi aikanaan päättyy, todennäköisesti rokotteen käyttöönottoon, voidaan järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit ja palata normaaliin.

Kaikki edellisen hallituksen ohjelmat on nyt lykättävä tai hylättävä. Repiviä poliittisia reformeja on lykättävä kriisin jälkeiseen aikaan.

Tämän hallituksen arvopohjan on oltava selvä: on pelastettava suomalaiset. Yhdessä.

Marko Hamilo – Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja

Arto Luukkanen – Suomen Perusta -säätiön hallituksen puheenjohtaja