Halla-aho Ylen Ykkösaamussa: Velvollisuuteni politiikassa ehkäistä ja torjua Suomeen kohdistuvia uhkakuvia

"Silloinen johto, jotka nykyään vaikuttavat sinisissä, petti ne odotukset, joita heidän äänestäjille oli annettu"

Kotimaa ma 18.02.2019 23:12
Ylen ykkösaamu

Suomen Kuvalehti väittää, että perussuomalaisten hajoamisen ja hallitusvastuun myötä se on menettänyt yli puolet äänestäjistään.

Väittämänsä se perustaa perjantaina julkistamaansa laajaan selvitykseen, johon on kerätty 1.10.2018-24.1.2019 tiedot Taloustutkimuksen Ylelle kuukausittain tekemistä kannatusmittauksista - liki 11 000 suomalaisen vastauksista.

"Selvityksen" mukaan perussuomalaisia äänesti vuonna 2015 hieman yli puoli miljoonaa suomalaista, joista nykyiset perussuomalaiset pystyisivät säilyttämään noin 214 000 ääntä, minkä lisäksi he saisivat noin 80 000 uutta äänestäjää. Loput vuoden 2015 äänistä menisi muille puolueille ja "nukkuville".

Selvitys antaa ymmärtää, että liikkuvia äänestäjiä on paljon ja vuoden 2015 eduskuntavaalien vajaasta kolmesta miljoonasta äänestäjästä yli miljoona aikoo hylätä vanhan puolueensa.

Lauantaina Ylen Ykkösaamussa Kirsi Heikelin haastateltavana ollut europarlamentaarikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että perussuomalaisten kannatus romahti hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana puoleen.

Perussuomalaisten kannatus on nyt kuitenkin nosteessa, mutta "paljon on käyty keskustelua siitä, aukeaako kuitenkaan tie hallitukseen".

Vaikeaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa pitää selviönä ainakin Yle ja Kirsi Heikel, joka Ykkösaamussa penäsi Halla-aholta kommentteja esiteltyään ensin videopätkää Elinkeinoelämän keskusliiton suuresta vaalitentistä 21. marraskuuta, jossa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne patsastelivat omilla "ihmiskäsityksillään ja arvopohjillaan", jotka poikkeavat niin suuresti "nykyisestä perussuomalaisesta", etteivät he ilman perussuomalaisten "politiikan linjamuutosta" pysty rakentamaan yhteistä hallitusohjelmaa.

Halla-aho kuittasi muutamien kuukausien takaiset kommentit vaalipuheina ja sanoi, ettei hän anna "kovin paljon arvoa" tällaisille puheille hallitusyhteistyön mahdottomuudesta.

"Tässä on nyt kyse ennen kaikkea vaalipuheesta, joka on suunnattu omille epäröiville kannattajille - sellaisille, jotka saattavat harkita perussuomalaisten äänestämistä ja tämän puheen viesti on se, että älkää äänestäkö perussuomalaisia, koska heidän kanssaan ei kuitenkaan tehdä hallitusyhteistyötä."

Halla-aho uskoo, että hallituskelpoisuus määräytyy viime kädessä vaalituloksen ja puolueiden ohjelmien mukaan.

Hän kertoi, ettei ole perussuomalaisten tulevaisuudesta "enää lainkaan huolissaan" ja tähdensi useimpien perussuomalaisten tällä hetkellä kokevan, että moraalinen mädännäisyys, korruptio, pyrkyryys ja henkilökohtainen edun tavoittelu poistuivat puolueesta vuonna 2017.

"Meiltähän ei paljon lähtenyt ihmisiä puolueesta, mutta uskoisin, että useimmat tällä hetkellä perussuomalaisissa ovat tyytyväisiä, että ne jotka lähtivät, päättivät niin tehdä."

Halla-aho vakuutti, ettei perussuomalaisilla ole mitään hätää "siinäkään tapauksessa, että puheenjohtaja vaihtuisi":

"Me kestämme sen tällä hetkellä, koska meillä on hyvin selkeä ohjelma. Meillä on hyvin suuri yksituumaisuus puolueen sisällä."

Halla-aho kehui "erittäin hyvää kontaktia" puolueen toimijoihin kaikilla tasoilla ja nyt kun puolueella on "puolentoista vuoden perspektiivi" vuoden 2017 puoluehajaannukseen, lähes kaikki puolueessa ovat sitä mieltä, että näin oli ehkä syytäkin tapahtua.

"Puolueessa on ollut hyvä ilmapiiri, ilo työskennellä meidän kentän kanssa ja tehdä vaalityötä ja yhteistyötä piirien, paikallisyhdistysten ja eduskuntaryhmän kanssa", Halla-aho luonnehti.

Hän totesi ihmisten, joiden kanssa hän on tekemisissä, tehneen tästä "aika palkitsevan kokemuksen" ja viihtyneensä puheenjohtajana "paremmin kuin kaksi vuotta sitten ajatteli", vaikkakin myönsi sen olleen hyvin kuluttavaa, fyysisesti vaativaa, paljon poissaoloa ja matkustamista vaativaa työtä.

Hän korosti olevansa valmis jatkamaan perussuomalaisten puheenjohtajana, jos puolueen etu sitä vaatii, mutta ei tunne henkilökohtaisella tasolla "kovin suurta paloa" tällaisia tehtäviä kohtaan eikä hänelle puheenjohtajana pysyminen ole "itsessään arvo".

"Minä en välitä titteleistä enkä asemista. Koin että siinä tilanteessa ehdokkuuteni oli välttämätön johtuen puolueen sisäisestä tilanteesta ja puolueen tulevaisuudesta. Katson, että minun velvollisuuteni ja oikeuteni on toimia tässä tehtävässä niin kauan kun siitä on tälle puolueelle ja sen menestykselle etua", Halla-aho perusteli.

Hän alleviivasi puolueen olevan työkalu niiden asioiden edistämiseen, joita hän ja perussuomalaisten äänestäjät pitävät tärkeinä.

"Muuta työkalua meillä ei tällä hetkellä Suomessa ole kuin pyrkiä edistämään omia näkemyksiämme parlamentaarisesti ja se tapahtuu tämän puolueen kautta ja siinä mielessä puolueen menestys on minulle kaiken A ja O."

Perussuomalaisten kannatus romahti hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana puoleen ja se oli kahdessa viimeisessä gallupissa ennen 2017 puoluekokousta 9,0 ja 9,6 prosenttia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ilmoitti Ykkösaamussa asettaneensa itselleen henkilökohtaisesti sellaisen tavoitteen tai kriteerin, että vaaleissa kannatuksen ja kansanedustajien määrä täytyy kasvaa tuosta tai muuten hän ei koe onnistuneensa tehtävässään.

Hän kuitenkin huomautti, että ei ole täysin selvää, mihin kevään eduskuntavaalien tuloksia pitäisi verrata:

"Pitäisikö niitä verrata vuoteen 2015 vai edellisiin kunnallisvaaleihin vai pitääkö niitä verrata siihen tilanteeseen, jossa perussuomalaiset olivat silloin, kun tulin itse puheenjohtajaksi?"

Halla-aho muistutti hyvään johtajuuteen kuuluvan myös se, että johtaja ymmärtää itse milloin hänen "parasta ennen -päiväyksensä on mennyt" ja asettaa puolueen edun omien henkilökohtaisten kunnianhimojensa edelle.

"Kun henkilö viipyy liian kauan puheenjohtajan tehtävässä, niin hän alkaa vetämään yhtäläisyysmerkkejä oman itsensä ja puolueensa välillä ja alkaa kokea sen puolueen omakseen ja hänellä saattaa hämärtyä se, ollaanko tässä nyt edistämässä yhteistä ja äänestäjien asiaa vai onko puolue olemassa edistämässä puheenjohtajan asemaa", Halla-aho selvensi ja viittasi huomioonsa, jonka hän teki lähtiessään tavoittelemaan perussuomalaisten puheenjohtajuutta keväällä 2017.

Hän oli tuolloin ehdottanut, että puheenjohtajan toimikausien määrä rajattaisiin mahdollisesti kolmeen tai neljään kauteen, ettei puheenjohtaja "istuisi paikallaan 20 vuotta" ja hän on edelleen asiasta samaa mieltä.

Heikel tivasi, aikooko Halla-aho hakea jatkokautta puheenjohtajana.

Halla-aho vastasi tekevänsä ratkaisunsa niistä lähtökohdista, että jos puheenjohtajuus ei tuo lisäarvoa puolueelle ja edistä sen menestystä, hän tulee tekemään "kyllä hyvin nopeasti johtopäätöksensä".

Kantaansa kysymykseen mahdollisesta ministeriydestä Halla-aho sanoi pätevän sama kuin kysymykseen puolueen puheenjohtajuudesta.

"Minulla ei ole sen suhteen voimakkaita henkilökohtaisia ambitioita. On asioita, joita pyrin edistämään ja jos oma ministeriyteni olisi paras tapa edistää niitä, niin en tietenkään siitä kieltäytyisi; mutta oleellisempana pidän kysymystä siitä, ovatko perussuomalaiset puolueena ja perussuomalaisten esittämät näkemykset mukana hallituksessa."

Halla-aho pitää erittäin tärkeänä hallituksessa mukana oloa, koska hän on todistanut olevansa politiikassa siksi, että hän on huolissaan tämän maan ja omien lastensa tulevaisuudesta ja pyrkii ehkäisemään ja torjumaan niitä uhkakuvia, jotka Suomeen kohdistuvat.

Perussuomalaiset oli puolet vaalikaudesta hallituksessa.

Halla-ahon mukaan nyt täytyykin huomata se, että heidät heitettiin hallituksesta ulos puolitoista vuotta sitten juuri sillä perusteella, että "nykyinen perussuomalaiset" ei ole enää sama puolue, kuin se jonka kanssa hallitukseen lähdettiin vuonna 2015.

"On mielenkiintoista, että jos me olemme täysin eri puolue niin miksi me kuitenkin olisimme vastuussa aiemman johdon alaisuudessa tehdyistä virheistä", Halla-aho pohti.

Halla-aho toisti perussuomalaisten kannatuksen puolittuneen vuodessa nimenomaan hallitusyhteistyön tuloksena ja johtuneen "yksiselitteisesti siitä että silloinen johto, jotka nykyään vaikuttavat sinisissä, petti ne odotukset, joita heidän äänestäjille oli annettu".

"Antoi periksi sellaisissa kysymyksissä, jotka olivat kaikkein tärkeimpiä meidän äänestäjillemme ja juuri tämän takia puolueen johto pantiin uusiksi puoluekokouksessa vuonna 2017", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiteytti.


 

 

Tytti Salenius ma 18.02. 23:12

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot