Sdp:n ja kokoomuksen kannatus laskee, perussuomalaiset on kovimmassa nousussa.

Näin kertoo Ylen Taloustutkimuksella 14.1.-5.2.2019 teettämä tuore tutkimus.

Perussuomalaisten suosio näyttää jatkavan kasvua, sillä sen kannatus nousi kaikkein eniten, edellisestä mittauksesta 1,8 prosenttiyksikköä 12 prosenttiin.

Kokoomuksen kannatus on pudonnut 17,3 prosenttiin, sdp jatkaa suurimpana puolueena 20,1 prosentin kannatuksella. Laskua edellisestä mittauksesta kokoomukselle tuli puolueista eniten, 2,3 prosenttiyksikköä - mutta myös sdp:n kannatus laski reilun prosenttiyksikön (1,1 %) verran.

Kokoomuksen kannatus on ollut viimeksi näin alhaalla elokuussa 2016 Petteri Orpon aloittaessa Alexander Stubbin seuraajana.

Keskustan kannatus on 15,6 prosenttia ja pääministeripuolueen kannatuslukemat painuivat nekin edelleen alas 0,5 prosenttiyksiköllä.

Keskustan kannatus on niin ikään nyt yhtä alhaalla kuin kesällä 2012, jolloin Juha Sipilä aloitti puoluejohtajana.

Ylen kannatusmittauksessa vihreitä kannatti 14,6 prosenttia ja nousua edellisestä mittauksesta on prosenttiyksikön verran. Vasemmistoliiton kannatus on 8,6 prosenttia, laskien edellisestä mittauksesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan vasemmisto menettää ääniä vihreille, joka saa kannatusta myös muista puolueista, erityisesti sdp:stä ja kokoomuksesta.

Sen sijaan perussuomalaisten kannatusnousua Turja pitää mielenkiintoisena, sillä se ei näytä tulevan muista puolueista.

"Kyse on siitä, että ihmiset, jotka ovat aiemmissa vaaleissa äänestäneet perussuomalaisia ja olleet epäilevällä kannalla, ovat nyt ryhmittyneet enenevissä määrin perussuomalaisten taakse", Turja selvittää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi puolueensa kannatusnousua Iltalehdelle torstaina ja arvioi entisten perussuomalaisten kannattajien olleen katsomossa ja olevan nyt palaamassa sieltä puolueen kannattajiksi vaalien lähestyessä ja käsiteltäessä "ihan oikeita politiikan kysymyksiä".

Halla-aho kertoi tavoitteen vaaleissa perussuomalaisilla olevan "olla suurin puolue" ja uskovan suurimpien puolueiden kannatuksen liikkuvan tulevissa vaaleissa 15 ja 20 prosentin välillä.

Hän näkee muiden puolueiden joutuneen tekemään "hyvin tiukkoja u- ja takinkäännöksiä" tullessaan maahanmuuttoon ja vanhustenhoitoon liittyvissä kysymyksissä perussuomalaisten linjoille.

"Oulun lapsiraiskausten jälkeen puolueet ovat esittäneet mitä hurjimpia toimenpiteitä maahanmuuton ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka tähän asti on vakuuteltu, ettei mitään ongelmia varsinaisesti ole ja että lainsäädäntömme on jo nyt niin tiukka kuin se kansainvälisten sopimusten mukaan voi olla", Halla-aho totesi torstaiaamupäivällä perussuomalaisten "työmiehen tuumaustunnilla" pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.

Hän jatkoi viittaamalla pääministeri Sipilään, joka "toivoisi kansalaisten unohtavan, että hän syksyllä 2015 kutsui irakilaiset Suomeen".

"Sen jälkeen hän on ryhtynyt kirjoittamaan vaihtoehtoista historiaa siitä, mitä hän tuolloin sanoi ja tarkoitti", Halla-aho huomautti vihjaten Sipilän viimeaikaisiin selittelyihin, miksi hän lupasi Kempeleen kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön vuonna 2015.

Selvää on, että Sipilä toivotti syksyllä 2015 32 000 turvapaikanhakijaa tervetulleeksi Suomeen ja ilmoitti mediassa, että hänen kotiansa Kempeleessä voitaisiin käyttää heidän majoittamiseensa. Nyt hän puhuu muunneltua totuutta ja Halla-ahon mielestä "aidanseipäätkin nauravat näiden kahden tarinan väliselle kontrastille”.

Myös vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa Halla-aho on nähnyt saman ilmiön.

"Kaikki ovat tienneet pitkään, että tilanne on karmea niin kotihoidossa kuin laitoshoidossa. Viime päivinä on keskusteltu paljon hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin ja valvonnan parantamisesta. Nämä ovat toki tärkeitä asioita, mutta ne eivät puutu itse suureen ongelmaan, joka on rahanpuute."

Hän piti "hyvin mielenkiintoisena" ilmaisuna valtiovarainministeri Petteri Orvon (kok.) muutaman päivän takaista tokaisua hänen sanoessa, että "hyvä vanhustenhoito ei sinänsä saa olla rahasta kiinni, mutta juuri nyt rahaa ei valitettavasti ole".

Kaikki on suhteellista, Halla-aho muistutti ja jatkoi:

"Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään maksaisi reilut 200 miljoonaa euroa. Suomi käyttää tänäkin vuonna suuremman summan maahanmuuttajien täysin tehottomaan kotouttamiseen, Suomi käyttää suuremman summan ulkomaalaisille maksettaviin toimeentulo- ja asumistukiin ja Suomi käyttää melkein saman summan vastaanottokeskustoimintaan, vaikka kriisi on kuulemma ohi.

Politiikka on valintoja, arvoisa ministeri Orpo", Halla-aho täsmensi.

Riittämättömien valtionosuuksien vuoksi kunnat joutuvat Halla-ahon mukaan ostamaan palvelut sieltä, mistä ne myydään halvimmalla.

"Lisäksi yksityisten toimijoiden ensisijainen tehtävä ja tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa eikä ajatella yhteiskunnan kokonaisetua tai edes asiakkaiden, tässä tapauksessa vanhusten hyvinvointia.

On irvokasta, että näiden konsernien johtavilla paikoilla istuu nykyisiä ja entisiä poliitikkoja niin kokoomuksesta, sosiaalidemokraateista kuin vasemmistoliitosta", hän tähdensi ja muistutti, että "nyt vanhustenhoidon ahdingolla ratsastavat sosiaalidemokraatit" olivat itse viime hallituksessa pahentamassa tilannetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

"Kuvittelivatko sosiaalidemokraatit vakavissaan, että leikkaukset eivät ajaisi sote- ja hoivapalveluja vaikeuksiin?" Halla-aho kysyi.

Hän kritisoi myös lisäpalveluja, joita luvataan kansalaisille vaalivoiton kiilto silmissä.

"Niiden järjestäminen kuitenkin jätetään kuntien vastuulle eikä kunnille anneta resursseja velvoitteista selviytymiseksi.

Jos rahaa ei ole yhtään enempää kuin aiemmin, se mikä joustaa on henkilökunnan palkka ja ratkaisu on tietysti se, että vaihdetaan suomalaiset työntekijät jostakin filippiineiltä tuotaviin halpatyöläisiin.

Tätähän elinkeinoelämä on jo pitkään vaatinut ja harrastanut muilla sektoreilla", Halla-aho kiteytti.

Perussuomalaisten mielestä Suomen pitää ensisijaisesti huolehtia ihmisistä, jotka ovat tehneet koko ikänsä töitä ja rakentaneet tätä maata.

"Ei joutilaasta maahanmuuttajaväestöstä", Halla-aho tarkensi.

Sama pätee myös lapsiin ja lasten päivähoitoon, jonka Halla-aho on pannut merkille painivan samanlaisten resurssiongelmien kanssa ja jossa yksityiset toimijat "käärivät voittoja julkisen talouden kustannuksella ja usein poliitikkojen suojeluksessa":

"Lapset aivan kuten vanhukset ovat ihmisryhmä, joka ei pysty puolustamaan omia oikeuksiaan."

Työmiehen tuumaustunnilla esiteltiin myös perussuomalaisten uusi sosiaalipoliittinen Hyvinvointivaltio takaisin! –ohjelma ja talouspoliittinen ohjelma. Esittelyistä vastasivat poliittiset suunnittelijat Riikka Purra ja Sakari Puisto.

Puheenjohtaja Halla-aho korosti ohjelmien liittyvän kiinteästi yhteen, muodostavan kokonaisuuden ja perustuvan perussuomalaisten kolmeen periaatteeseen.

"Ensinnäkin vain sitä voidaan jakaa, mitä on. Vastuuttomia lupauksia ei pidä heitellä edes vaalien alla", Halla-aho selvitti ja lisäsi:

"Toiseksi kakkua on pyrittävä kasvattamaan. Ei verottamalla työtä ja yrittämistä entistä ankarammin - kuten vasemmisto haluaa - vaan edistämällä työllisyyttä ja yrittämistä ja siten kasvattamalla veropohjaa. Työllistämisen ja työllistymisen on oltava kannattavaa. Tähän päästään niin veropolitiikalla kuin terveellä kansalliset edut huomioivalla suhtautumisella ilmastotavoitteisiin.

Ilmastohysteria, joka on vallannut kaikki muut puolueet, iskee juuri yrityksiin, työllisyyteen ja hyvinvointiin."

Kolmanneksi Halla-ahon mielestä asiat on pantava tärkeysjärjestykseen:

"Suomi voi huolehtia omista vähäosaisistaan vain, jos se ei haali lisää vähäosaisia maailmalta."