Meren lahjat
Mikko Huhtamies ja Juha-Matti Granqvist, Onnettomuus ja onni. Kauppalaivojen haaksirikot ja pelastustoiminta Itämerellä 1600-1800-luvuilla. SKS 2018, 264 s.
Nykyään taitaa usein unohtua se tosiasia, että jo 1700-luvulla Suomessa oli varsin huomattavaa laivavarustustoimintaa. Se oli suuren luokan bisnestä köyhässä maassamme, jossa sentään oli silloin varaa rakentaa uljaita fregatteja toisin kuin nykyään.
Koska merkittävä osa bisneksestä oli valtameripurjehdusta Euroopan ja Aasian satamien välillä, eivät monet laivat paljoa Suomessa näkyneetkään, mutta toki rahaa kasaantui joillekin onnekkaille porvareille. Huonolla tuurillahan kaikki saattoi mennä yhtenä yönä, kun laiva haaksirikkoutui.
Venäjän vallan aikana purjehdittiin Suomesta paljonkin myös Amerikkaan, eritoten Venäjän Amerikkaan. Asiasta on hyvin kiinnostava näyttely Loviisan pienessä rantamuseossa, jossa on myös myytävänä asiaa koskevaa julkaisua.
Paljon Suomesta purjehdittiin myös Espanjaan, Ranskaan ja Englantiin. Edellisistä saatiin välttämätöntä suolaa ja viiniä. Englanti, kuten myös Hollanti taas tarvitsivat puuta laivanrakennukseen ja tervaa laivojen kylkiin. Niitähän meillä oli.
Purjekangasta ja köysiä ja niiden raaka-aineita saatiin etenkin Venäjältä, jonne laivat usein menivät paarlastissa.
Ostokset Venäjältä maksettiin jalometalleilla, joiden kulkusuunta oli lännestä itään, kuten A. Attman on osoittanut. Venäjällä oli mitä viedä, viljasta, purjekankaasta ja hampusta juhtinahkaan ja vahaan, jotka olivat suuria kauppatavaroita. Myös metallit tulivat kuvaan mukaan, kun suuri metallurginen toiminta alkoi Uralilla.
Lännestä Venäjälle vietiin etenkin ylellisyystavaroita, viineistä ja alkoholijuomista aina hienomekaniikan tuotteisiin ja taide-esineisiin. Lähtösatamat olivat etenkin Alankomaissa.
Suuria venäläisen tavaran vientisatamia olivat Riian lisäksi Narva, Tallinna ja Nyen. Viipuri ja Helsinki olivat selvästi vähäisempiä.
Kauppa oli pitkälti transitokauppaa ja sitä harjoittivat hollantilaiset ja sittemmin englantilaiset, joiden kyydissä kulkivat myös muiden maiden tuottajien tavarat.
Mutta olimmehan siellä mukana mekin. Sitä paitsi myös muiden Venäjän-kauppaa harjoittavien laivojen oli välttämätöntä ja myös tärkeää purjehtia Suomenlahdella ja Itämerelläkin.
Silloin ne joutuivat menemään Suomen ohi ja suhteellisen usein myös haaksirikkoutuivat meidän rannoillemme, vaikka varsinainen kauppatie kulki avoimella ja selkeällä Viron rannikolla. Usein kysymys oli siitä, että laivat tekivät pitkiä luoveja pohjoiseen ja erehtyivät päätymään saaristomme karikoihin.
Purjehduksen määrä kasvoi kansainvälisestikin ottaen erittäin suureksi jo 1700-luvun jälkipuoliskolla, Pietarin kaupungin paisuessa parin sadan tuhannen asukkaan metropoliksi, mikä siihen aikaan oli todella paljon.
Sitä paitsi kyse oli eurooppalaisen suurvallan pääkaupungista, jossa hallitsijan ja valtion asemaa korostava loisto ja ylimystön mahtailu olivat keskeisiä tavoitteita. Se näkyi kaupan sortimentissa.
Vuosittain purjehti Juutinrauman läpi Pietariin 400-600 alusta, joista vajaat kymmenen haaksirikkoutui. Yleensä matkaan lähdettiin jo toukokuussa, jotta vältettäisiin syksy ja pimeys.
Itämeri on muistini mukaan maailman toiseksi vaarallisin meri, en kyllä tiedä, kuka sen on laskenut ja millä metodeilla.
Asian ymmärtämiseen riittää joka tapauksessa jopa kesäinen purjehdus silloin kun pariakymmentä sekuntimetriä lähenevä tuuli nostaa aallot viisimetrisiksi ja näkyvyys heikkenee tai häviää sateen ja pimeyden takia.
Silloin tekee mieli päästä saarien suojaan, mutta siellä taas vaanivat karikot. Suo siellä, vetelä täällä.
Entisaikojen navigointivälineistöllä oltiin hyvin pitkälti luonnon armoilla. Kovan myrskyn tullessa monet laivat saattoivat haaksirikkoutua samaan aikaan. Merimerkkejä oli äärimmäisen niukasti eikä niistä näytä olleen suurtakaan hyötyä, ainakaan tilastojen perusteella.
Tämä on itse asiassa hämmästyttävää, sillä kyllä tunnusmajakan eli valaisemattoman pookin havaitseminen nykyäänkin saattaa oleellisesti auttaa orientoitumista.
Ongelmana saattoi olla, että laivat huonon näkyvyyden vallitessa tulivat liian lähelle karikkoja saadakseen pookin näköpiiriinsä.
Bermudassa kuuluu olevan vaarallinen kolmionsa, Suomenlahdella taas on neliö, jonka kulmapisteinä ovat Hiidenmaa ja Hanko lännessä ja joka jatkuu itään Narvan tienoille saakka.
Hangon, Porkkalan ja Jussarön tienoot ovat tänäkin päivänä huomiokykyä vaativia seutuja purjehtia. Parisataa vuotta sitten ”Jussarön hampaat” söivät laivoja tasaiseen tahtiin. Kenties seudun magneettisella häiriöalueellakin voi olla tietty osuutensa asioihin.
Rantarosvous oli instituutio, josta ei päästy eroon. Omaisuudet, jotka haaksirikossa jäivät luonnonvoimien armoille olivat joskus huikeita. Niinpä rosvousta, joka muuten oli kuolemantuomion uhalla kiellettyä, harjoitettiin juristien siunaaman pelastustoimen nimellä. Toki tuon alan miehet tekivät ihan oikeatakin hyödyllistä työtä, mutta palkkio siitä saattoi joka tapauksessa olla valtava.
Viron puolella, etenkin kavalan ja karikkoisen Hiidenmaan rannikoilla myös kartanonherrat, kuten kuuluisa Ungern-Sternberg harjoittivat selvää rantarosvousta, jolle myös sikäläinen laki antoi aika lailla tilaa.
Tarinat esimerkiksi Jurmon ja Pranglin talonpoikien käyttämistä eksytystulista lienevät sen sijaan perää vailla. Ainakaan ne eivät ole saaneet vahvistusta dokumenteista, vaikka pelastustoimi näyttää olleen harvinaisen hyvin dokumentoitua toimintaa.
Tämä kirja on usean tutkijan artikkeleista koostuva kokonaisuus, jossa käsitellään eri teemoja, muun muassa pelastustoimen teknisiä laitteita, kuten sukelluskelloja. Muuan metodi näyttää olleen hylyn räjäyttäminen pinnalta käsin, jotta lastiin päästäisiin käsiksi.
Muistelen C.S. Foresterin kuvanneen sitä kirjassaan Hornblower Turkin vesillä. Nuo kirjat ovat tietenkin fiktiota, mutta kirjoittaja on kyllä hyvin aikakauteen perehtynyt.
Kirja on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia tietoja asioista, joista tähän asti lienee ollut vain hyvin epämääräistä tietoa. Muuan esimerkki on Kasper Kepsun artikkeli Nyenin eli Nevanlinnan merenkulusta, jossa hän kuvaa muutenkin melko laajasti tuon useimmille tuntemattomaksi jääneen kaupungin ja alueen elämää ennen venäläisvalloitusta.
Paikallisiin mahtimiehiin kuului Henrik Luhr, joka lienee ollut sama mies kuin se kirkkoväärti, joka toi Tukholman Suomalaiseen kirkkoon kattokruunun Nyenistä, tuosta kaupungista, joka on hävinnyt maanpinnalta kuin tarunomainen Vineta, joka painui veden alle.
Kiehtova kirja!
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44