Olen antanut yliopistossa opetusta sekä suomen että englannin kielellä. Jälkimmäiseen on johtanut vaatimus yliopistojen kansainvälistymisestä.
Se on ymmärrettävästi mahdollista vain puhumalla kieltä, jota muualta tulleet ihmiset ymmärtävät - ellemme tee niin, ei meillä ole myöskään kansainvälisiä opiskelijoita. Tai ellemme sallisi englanninkielistä opetusta, ei meillä olisi myöskään kansainvälisiä vierailevia tutkijaopettajia.
En tässä ota kantaa siihen, onko englanninkielisen opetuksen järjestäminen vähäinen vai kova hinta yliopistojen kansainvälistymisestä. Meille tutkijaopettajille se ei kuitenkaan ole kovin suuri loikka, sillä kirjoitanhan tutkimusteni tuloksetkin aina englanniksi, koska vain siten ne saavat kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavat eniten ihmiskunnan tieteelliseen maailmankuvaan, jonka varaan hyvinvointimme positiivinen kehitys on perustunut viimeisten satojen vuosien aikana.
Hyvä kehitys ei olisi ollut mahdollista - ei ainakaan näin nopeasti - mikäli kaikki maailman tutkijat olisivat pitäytyneet omassa kielessään. Sellainen johtaa vain tiedonvälityksen hidastumiseen ja turhaan työhön. Minulla on jopa omakohtainen esimerkki tapauksesta, jossa luulimme oppilaideni kanssa löytäneemme jotain uutta, mutta myöhemmin ilmeni, että sama asia oli jo julkaistu meiltä pimennossa - ranskaksi, kuinkas muutenkaan.
Asia nousi mieleeni kun luin tänään suomen kielen lautakunnan ilmaisseen huolensa suomen ja ruotsin kielten asemasta maassamme. Omalta osaltani olen pyrkinyt popularisoimaan oman alani tiedettä äidinkielelläni ja keksinyt myös suomenkielisiä nimiä tutkimuskohteilleni, mikäli niillä ei ole sellaisia ollut. Samoin olen omalla alallani kohtuullisen paljon kantaa ottava tutkija - mikä on asioihin vaikuttamisen lisäksi myös yksi keino edistää suomen kielen käyttöä tieteellisessä viitekehyksessä. Julkinen kirjoitteluni ei siis rajaudu pelkästään tähän blogiin.
Mutta itse asiaan. Minä jaan suomen kielen lautakunnan kanssa huolen äidinkieleni tulevaisuudesta. On tärkeää, että siitä pidetään huolta, koska se muodostaa yhdessä ruotsin ja saamen kanssa yhden kansakuntamme keskeisistä omaleimaisista piirteistä, jonka varaan rakentuu myös meitä yhdistävä suomalainen identiteetti. Se taas on äärimmäisen tärkeää siksi, että ilman yhteistä identiteettiä - eli tunnetta suomalaisuudesta - ei meillä ole myöskään luottamusyhteiskuntaa.
Siksi on hyvä, että ministeri Sampo Terho (sin) ilmoitti hallituksen ottavan asian käsittelyyn. Toivottavasti myös muut hallituspuolueet ottavat äidinkiel(t)emme asian vastaan yhtä innostuneesti.
Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Tai ainakin itseäni puistatti, kun luin toimittaja Hanna Mahlamäen kommentin, jossa tämä epäili kielemme joutuneen heitteille muiden poliitikkojen perussuomalaispelon takia.
Toivottavasti Mahlamäki on väärässä, eikä meillä Suomessa pelin politiikka aja hallituksessa ja eduskunnassa asioiden hoitamisen edelle, vaan päätöksenteko kulkee asialinjalla niin kielikysymyksissä, ilmastoasioissa kuin maahanmuutossakin. Tuosta viimeisestä on tässä hyvä todeta, ettei esille ajoittain noussut vaatimus kielitaidosta lipsumisesta työmarkkinoilla ole yhteensopiva kansallisten kieltemme vahvan kotimaisen aseman kanssa - eikä siten myöskään tue luottamusyhteiskuntaa.
Eikä maahanmuuttajille saa myöskään antaa sellaista käsitystä, ettei kielitaito olisi tärkeää. Päinvastoin, meidän tulee vaatia heitä omaksumaan uuden kotimaansa kieli nopeasti ja perusteellisesti.
Sama koskee tietenkin myös kulttuuria, jonka omaksumisen myötä pitäisi olla itsestään selvää, että suomalaisuuden kanssa ristiriidassa olevat vanhan kulttuurin merkit naisten ympärileikkauksista ja kasvot peittävistä hunnuista aina miesten kunniakäsityksiin poistuvat ja tuomitaan erityisen jyrkästi nimenomaan maahanmuuttajien omassa piirissä. Näin hekin voivat ajan myötä päästä osalliseksi suomalaisesta luottamusyhteiskunnasta, eivätkä sen sijaan vaaranna sen olemassaoloa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotouttamisen haaveet
Kielirasismia Pohjoismaiden neuvostossa
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat kohdallaan
Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44