Blogi: Vieraskynä , ti 26.06.2018 18:25

Suojeleeko laki vain vähemmistöjä "valtaväestöltä"?

Helsingin poliisilaitoksen nettipoliisi Teemu Hokkasen mukaan ns. ”valtaväestöön” kohdistetut ”vihapuheet” eivät täytä kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkkejä kuin poikkeuksellisesti.[1] Valtakunnansyyttäjänviraston ”vihapuhetta” tutkinut työryhmä oli taannoin sekin huolissaan, että sananvapautta rajoitetaan liikaa, jos lakia luetaan niin kuin se on kirjoitettu.[2] Sananvapauden puolesta ry:n vastine työryhmälle on edelleenkin ajankohtainen.[3] Sananvapauden kannattaja voi kuitenkin olla työryhmän kanssa samaa mieltä siitä, että kansanryhmää vastaan kiihottamisen ”[t]unnusmerkistöä on tulkittava rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisesti tarkkarajaisesti ja sanamuodon rajoja kunnioittaen”. Kiistely aiheesta jatkunee, kunnes viranomaiset tekevät niin kuin lupaavat tai eduskunta täsmentää lakipykälää. Tätä ennen on hyvä kerrata, mistä kiistassa on kyse.

Hokkasen mukaan

[k]iihottaminen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistön lähtökohtana on siinä mainittujen, erityistä suojelua kaipaavien vähemmistöryhmien suojelu. Sinänsä tunnusmerkistö ei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö kiihotuksen kohteena voisi olla valtaväestö. Tällöin uhkaamisen, panettelun tai solvaamisen tulisi olla poikkeuksellisen vakavaa, sillä valtaväestö ei kaipaa yhtä vahvaa suojelua kuin vähemmistöryhmät. Tämä johtuu siitä, että vähemmistöllä ei yleensä ole tosiasiallisia mahdollisuuksia syrjiä enemmistöä siten, että sillä olisi yhteiskunnan mittakaavassa vaikutusta.

Lakipykälässä[4] ei mainita mitään vähemmistöistä, ”erityisen suojelun” tarpeesta tai enemmistöön kohdistuvilta ”vihapuheilta” edellytettävästä ”poikkeuksellisesta vakavuudesta”. Pykälän tunnusmerkistössä ei mainita mitään myöskään syrjinnästä tai mistään muistakaan vaikutuksista ”yhteiskunnan mittakaavassa”. Lakitekstin perusteella pykälän tarkoitus on ehkäistä kansanryhmiä ”uhkaavien”, ”panettelevien” tai ”solvaavien” ”tietojen”, ”mielipiteiden” tai ”muiden viestien” julkaisemista. Tunnusmerkistö ei ole siis edes uhkaaminen, panettelu tai solvaaminen, vaan tällaisten sisältöjen ”yleisön saataville asettaminen”, ”levittäminen” tai ”saatavilla pitäminen”. Mikä tahansa vähemmistö tai mihin tahansa vähemmistöön kuuluva yksittäinen henkilö voi julkaista mitä tahansa enemmistöä uhkaavia, panettelevia ja solvaavia esityksiä. Pykälän tunnusmerkistö ei edellytä tätä kummempien vaikutusten syntymistä.[5] Tästä syystä sillä ei ole merkitystä, että vähemmistö ei pysty syrjimään enemmistöä ”yhteiskunnan mittakaavassa”. Enemmistöihin kohdistuvaa ”vihapuhetta” voitaisiin itse asiassa pitää merkittävänä ”yhteiskunnan mittakaavassa” juuri siksi, että se kohdistuu suurempaan ihmisjoukkoon.[6]

Hokkanen viittaa voimassa olevaksi laiksi hyväksyttyyn hallituksen esitykseen[7], jonka mukaan ”säännös antaa suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistöryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa”. Tämä tarkennus ei kuitenkaan esiinny edeltäneessä hallituksen esityksessä.[8] Lakitekstiä ei muutettu aiemmasta esityksestä oleellisesti; kansanryhmän käsitettä pikemminkin laajennettiin.[9] Hallituksen esitykset ovat heikosti velvoittavia oikeuslähteitä, joita lainsoveltaja ei ole velvollinen ottamaan huomioon päätöksissään. Tuomarit eivät kuitenkaan tee päätöksiä tapauksissa, jotka eivät etene poliisia tai valtionsyyttäjää pidemmälle. Päätöksen lakipykälän tulkinnasta on käytännössä tehnyt siis valtakunnansyyttäjänvirasto. Mikään ei olisi estänyt lainsäätäjää käyttämästä lakitekstissä ilmaisua vähemmistö, jos se olisi tarkoittanut kansanryhmällä vain vähemmistöjä. Jos lainsäätäjä on tarkoittanut lakipykälän luettavaksi niin kuin viranomaiset sitä tulkitsevat, pykälä rikkoo laillisuusperiaatteen epätäsmällisyyskieltoa: on oikeutettua olettaa tuntematta hallituksen esityksiä, että yhdestä ”kansanryhmästä” voi sanoa samoin kuin toisestakin.

Pykälää oli tarkoitus muuttaa 90-luvun alussa siten, että tunnusmerkistön täyttävien ilmaisujen olisi oltava ”omiaan aiheuttamaan [kansan]ryhmään kohdistuvaa väkivaltaisuutta, vihamielisyyttä tai syrjintää” ja että tekijän tarkoituksena tulisi olla ”aiheuttaa sanotunlainen seuraus”.[10] Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu. Tästä huolimatta viranomaiset vetoavat siihen, etteivät vähemmistöt pysty aiheuttamaan enemmistölle seuraamuksia, ikään kuin pykälä olisi kirjoitettu kuten ehdotettiin. Jotta pykälä vastaisi viranomaisten tulkintakäytäntöä, se tulisi kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti: ”Joka enemmistön tai muuten vahvemman osapuolen edustajana asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin vähemmistöä rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella siten, että se on omiaan aiheuttamaan kyseiseen kansanryhmään kokonaisuudessaan kohdistuvia seuraamuksia, on tuomittava…”

Viranomaisten käsitys ”vihapuheesta” on tarkoitushakuinen. (1) Yhtäältä ”vihapuheet” aiheuttavat (tai eivät aiheuta) konkreettista syrjintää tai muita ”vihatekoja”. Tähän vedoten viranomaiset julistavat, ettei lakipykälää voi soveltaa enemmistöjen eduksi, koska vähemmistöt eivät pysty syrjimään kokonaista enemmistöä konkreettisin seuraamuksin. Lukumääriin vetoaminen on kuitenkin perusteltua vain, jos rikoksen tunnusmerkistö edellyttää uhkaa konkreettisista seuraamuksista kansanryhmälle kokonaisuudessaan. (2) Toisaalta ”vihapuheita” pidetään tekoina itsessään.[11] Itse lakipykälä vaikuttaisi olevan kirjoitettu tällä oletuksella. Kun ”valtaväestöön” kuuluva syytetty vetoaa puolustuksekseen, ettei hän ole kiihottanut konkreettisesti ketään vastaan tai että hänen puheillaan ei ole ollut seuraamuksia jollekin vähemmistölle, viranomaiset vain toteavat, ettei lakipykälä edellytä tällaista. Lakipykälää tulkitaan siis aina ns. ”valtaväestöä” vastaan. Mitä abstraktimmin teko ymmärretään, sitä vaikeampi on perustella lukumäärillä tai muilla konkreettisilla olosuhteilla, miksi itsessään toteutumisestaan todistavat ”sanateot” eivät vaikuttaisi ”valtaväestöön” sillä samalla abstraktilla tavalla kuin vähemmistöihinkin.[12]

Viranomaisten käyttämä ”valtaväestön” käsite on sekin epäjohdonmukainen. Valta tyypillisesti keskittyy harvoille eikä jollekin väestönosalle kollektiivisesti. Lakitekstissä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen syyllistyy oletusarvoisesti yksittäinen henkilö (eli lakitekstin ”Joka...”) eikä kansanryhmä kokonaisuudessaan. Yksittäisillä henkilöillä ei ole ”tosiasiallisia mahdollisuuksia” syrjiä kansanryhmiä. Yksittäinen henkilö ei tyypillisesti käytä valtaa kokonaisen väestönosan puolesta, eikä varsinkaan enemmistö tue jäseniään yhtenä rintamana.[13] Jos Suomen ”valtaväestö” olisi edes halukas syrjimään kollektiivisesti vähemmistöjä, se ei olisi asettanut lakia esteekseen. Jos enemmistö ”valtaväestöstä” onkin hyväntahtoista, silloinhan sen pahantahtoinen osa on vähemmistöä itsekin. Viranomaisten logiikassa ”valtaväestöön” kuuluva syytetty on superpositiossa, jossa hän on valtiollisen vallankäytön kohteena juuri sillä perusteella, että hänellä on ”vahvemmassa asemassaan” valtaa.

Hokkasen mukaan

[r]angaistavaksi vihapuheeksi poliisi luokittelee (törkeän) kiihottamisen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisen. Edellisten lisäksi myös esimerkiksi (törkeä) kunnianloukkaus ja laiton uhkaus luokitellaan viharikoksiksi, jos niiden vaikuttimena on ollut kohteen rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu syy. Nämä edellä mainitut ryhmät ovat niitä, joita myös kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeellä pyritään suojelemaan.

Näitä rikosnimikkeitä on sovellettu ”valtaväestön” edustajien eduksi kansanryhmää vastaan kiihottamista lukuun ottamatta. Esimerkiksi murhan motiivina on pidetty oikeudessa ”valtaväestöön” kohdistuvaa rasistista vihaa.[14] Vastaavasti terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten kohteiksi mainitaan rikoslaissa valtio, väestö ja kansainväliset järjestöt.[15] Terroristit kykenevät siis saamaan aikaan vaikutuksia ”yhteiskunnan mittakaavassa”, vaikka he eivät edustaisikaan kansallista enemmistöä.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kiihottamisrikoksen säätämisen taustalla ovat Suomea sitovat kansainvälisoikeudelliset velvoitteet.

Suomi on sitoutunut Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 20:nnen artiklan toisen pykälän perusteella kieltämään lailla sellaisen kansallisen-, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltamisen, ”joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan”.[16] Pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta menee kirjaimessaan ja viranomaisten tulkinnassa paljon tätä pidemmälle. Mainittu sopimus ei myöskään oikeuta sellaista erottelua ”valtaväestön” ja vähemmistöjen välille, mille viranomaisten tulkinta lakipykälästä perustuu. Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen[17] mukaan ”kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaina ja arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisina ja että jokaisella on oikeus kaikkiin julistuksessa mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista, varsinkaan rotuun, ihonväriin tai kansalliseen alkuperään perustuvaa erottelua”. Lisäksi saman sopimuksen mukaan ”kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja oikeutetut yhtäläiseen oikeussuojaan kaikkea syrjintää ja kaikkea syrjintään yllyttämistä vastaan”. Tämä koskee myös Suomea.

Hokkanen jatkoi blogikirjoituksensa kommenttiosiossa vielä seuraavasti:

Suomen lainsäädännössä on varsoin paljon eri kohtia, joiden tehtävänä on joko suojella tai avittaa niitä, joiden katsotaan olevan huonommassa asemassa. Näitä lakeja on mm. tasa-arvolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki jne. Samoin rikoslaissa löytyy erilaisia ankaroittamisperusteita eri rikoksiin sen mukaan mikä on esimerkiksi tekijän suhde uhriin tai onko uhri esimerkiksi erityisen haavoittuminen jne.

Heikommassa asemassa olevien suojeleminen tai avittaminen ei edellytä ”valtaväestön” asettamista epäedulliseen asemaan, koska vähemmistöjen nauttima lain suoja ei heikkene, vaikka kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.[18] Näissä laeissa[19],[20] mainitaan kuitenkin suoraan niiden tarkoituksesta, tavoitteista ja lakien soveltamisessa tehtävistä poikkeuksista. Esimerkiksi miesten asevelvollisuus on suoraan tasa-arvolakiin kirjoitettu poikkeus, jota ei tarvitse perustella hallituksen esityksellä. Rodullisten tai etnisten ryhmien avittamiselle on taas asetettu selkeitä rajoituksia. Aiemmin mainitun ns. KP-sopimuksen 1. artiklan 4:nnen pykälän mukaan

[r]otusyrjinnäksi ei ole katsottava erityisiä toimenpiteitä, joiden ainoana tarkoituksena on taata riittävä edistys tietyille rodullisille tai etnisille ryhmille tahi yksilöille, jotka tarvitsevat välttämättömänä pidettävää suojelua sen varmistamiseksi, että nämä ryhmät tai yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Edellytyksenä on kuitenkin, että tällaiset toimet eivät johda erilaisten oikeuksien voimassa pitämiseen eri roturyhmille ja että niitä ei jatketa sen jälkeen, kun tavoite, jonka vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.

Tällaisilla ”erityisillä toimenpiteillä” pitäisi olla hyväksyttävissä ja (sovelletulla lakipykälällä) saavutettavissa oleva (lakiin kirjattu) tavoite. Näitä toimenpiteitä ei voida perustella enemmistön lukumääräisellä valta-asemalla, koska enemmistön enemmistöaseman poistaminen ei ole sen enempää lakiin kirjattu, hyväksyttävä kuin saavutettavissakaan oleva tavoite. Vähemmistöjen erityinen suojeleminen ”valtaväestöltä” on pikemminkin KP-sopimuksessa kielletty (yleensä) kansalliseen alkuperään kohdistuva pysyväisratkaisu kuin hyväksyttävä väliaikainen poikkeus yleiseen sääntöön.

 

 

1 http://blogi.poliisi.fi/vihapuhe-viharikokset-ja-rikokseen-kehottaminen/

2 http://www.poliisi.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/files/46428FC143119DE7C2257AEF00421F53/$file/17-34-11%20ty%C3%B6ryhm%C3%A4raportti%20finaali.pdf

3 http://svp.tukikohta.fi/index.php?sivu=julk1013

4 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L11P10

5 Törkeä kansanryhmää vastaan kiihottaminen edellyttää mahdollisuutta konkreettisille seuraamuksille, mutta tämä varaus tehdään eksplisiittisesti.

6 Vaikutukset voivat olla myös vastareaktioita. Vähemmistö voi provosoida enemmistön itseään vastaan. Esimerkiksi Suomen rikoslain mukaan yksikin ainoa ihminen pystyy loukkaamaan satojen miljoonien ihmisten uskontoa, vaikka mahdolliset seuraamukset aiheuttaisivatkin uskovaiset eikä pilkkaaja. On myös mahdollista, että enemmistön itseensä kohdistamat puheet voivat vahvistaa vähemmistöjen ennakkoluuloja enemmistöistä.

7 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317

8 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1993/19930094

9 Asiantuntijan asemassa hallituksen esitystä (HE 317/2010) laatineet viranomaiset ovat saattaneet ujuttaa esitykseen omia näkemyksiään, mihin lakivaliokunta ei ole ymmärtänyt kiinnittää huomiota.

10 HE 94/1993

11 Tästä voidaan toki kysyä, jos sanat ovat tekoja, miksei ”sanateoista” rangaistaisi ”sanarangaistuksilla”? Jos sana voi olla rikos, miksei se riittäisi rangaistukseksikin?

12 Syyttäjäviranomaisten tulkinnan ja oikeuden päätösten mukaan rikoslain 11:llä luvulla suojellaan ”ihmisarvoa”. Tästä syystä on erityisen ongelmallista väittää, ettei pykälä koskisi enemmistöjä – ikään kuin enemmistöillä ei olisi ihmisarvoa siinä missä vähemmistöilläkin.

13 Entisen valtionsyyttäjän Mika Illmanin lehtihaastattelussa antamat kommentit tukevat tätä (tahattomasti). Illmanin mukaan lausumien kohdistaminen omaan kansanryhmään ei tee niistä laillisia, sillä kukaan ei ”käytä puhevaltaa kokonaisen kansanryhmän puolesta” eikä yksittäisellä henkilöllä ”ole valtaa sanoa, että jokin loukkaa ja jokin ei”. On siis mahdollista julkaista omaa kansanryhmää vastaan kiihottavia sisältöjä ja kuulua kansanryhmään muttei puhua sen puolesta.

14 https://yle.fi/uutiset/3-8424545

15 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L34a

16 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2#idp451087744

17 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700037

18 Vähemmistöjen sananvapautta pykälä eittämättä rajoittaa siinä missä kaikkien muidenkin.

19 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

20 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380

 

Mikko Tanni

 

Vieraskynä ti 26.06. 18:25

Vieraskynä

Oikean Median vieraskynä -blogiin poimitaan mielenkiintoisia kirjoituksia henkilöiltä, jotka kirjoittavat harvemmin tai eivät voi omalla nimellään kirjoittaa valitsemistaan aiheista.

tuoreimmat

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12. 22:32

Avoin kirje Suomen medialle

su 26.11. 21:40

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08. 23:48

Covid tarinani 2020-2022

ke 09.03. 00:04

Tapio Puolimatka Jyväskylässä 23.1. 2022: "Ihmisyyden halventaminen terveysuskonnon nimissä"

su 30.01. 15:29

Youtubesta sensuroitu Tapio Puolimatkan video

su 23.01. 12:51

Miksi en toistaiseksi ota koronarokotetta?

to 16.12. 00:39

IHMELÄÄKE IVERMEKTIININ HOITO-OHJEET KORONAAN VIHDOIN SUOMEKSI

to 18.11. 22:46

Ihmelääke ivermektiini, eli kuinka THL:n ohjeet tekivät minusta salaliitto-teoreetikon

su 07.11. 21:44

Uusi Suomi sensuroi jälleen: dosentti Malisen ja kirurgian erikoislääkäri Elomaan kirjoitus katosi

ke 27.10. 17:24

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44