Tapahtumat Gazan rajalla tuskin ovat jääneet keneltäkään huomaamatta. Israelin itsenäisyyspäivänä (gregoriaanisen kalenterin mukaan), kun Israel juhli Yhdysvaltain Jerusalemin suurlähetystön avajaisia, neljäkymmentä tuhatta palestiinalaisarabia kokoontui yli kymmeneen ennalta sovittuun tapaamispaikkaan Gazan raja-aidalle. Väkivaltaisissa mielenosoituksissa kuoli Hamasin Gazan-lähteiden mukaan noin kuusikymmentä palestiinalaisarabia.
 
Kansainvälinen media ja poliitikot keskittyivät kuolleiden suureen määrään ja kilpailivat Israelin tuomitsemisessa. Israel käytti yleisen syytöksen mukaan "suhteettoman suurta voimaa". Useat maat kutsuivat Israelin suurlähettilään puhutteluun selventämään tilannetta tai antaakseen moitteita. Turkki jopa protestoi karkottamalla Israelin suurlähettilään ja syytti Israelia holokaustin järjestämisestä. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon, ja jollei Yhdysvallat olisi tullut väliin, kokouksessa olisi varmasti tehty päätöslauselma.
 
Britannian ulkoministeri Boris Johnson sanoi ohimennen, että mielenosoituksessa oli väkivaltaisia elementtejä, mutta sitten hän korosti vahvasti, että "pidättyvyyttä täytyy harjoittaa". Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi isällisesti, että Israelin täytyy harkita toimintatapojaan. Voimme miettiä, mitä Löfven olisi sanonut, jos hän asuisi juutalaisyhteisössä, joka sijaitsee 300 metrin päässä raja-aidasta.
 
Harva viitsi mainita, että suojatakseen siviilejään Hamas lähetti rajalle useita terroristiryhmiä aseistettuina pommeilla ja aseilla. Tarkoituksena oli murtaa raja-aita. Israelin puolustusvoimat (IDF) esti kaikki nämä pyrkimykset, ja IDF:n mukaan ainakin kaksikymmentä henkilöä mielenosoituksissa maanantaina kuolleista oli Hamasin terroristeja.
 
Päivinä ennen maanantain mielenosoituksia Israel pudotti Gazaan lehtisiä, joissa varoitettiin asukkaita tulemasta aidan lähelle. Tekstissä sanottiin, että Israel suojelee rajaansa, joten rajan lähestyminen merkitsee oman hengen asettamista vaaraan. Kun katsotaan maanantain mielenosoituksiin osallistuneiden suhteellisen vähäistä määrää, lehtisillä on itse asiassa saattanut olla vaikutusta.
 

Kommentti

Useissa mediaraporteissa esitettiin viime päivien tapahtumat palestiinalaisarabien näkökulmasta ja raportoitiin Gazan sairaaloista tai kaoottisten mielenosoitusten taustalla olevasta tilanteesta. Daily Mail -lehti nimitti tapahtumia "verilöylyksi" ja muut käyttivät sanaa "teurastus".
 
Selittääkseen miksi ihmismassat juoksivat raja-aitaa kohti monet korostivat Gazan toivotonta tilannetta. Ja Gazassa on todellakin toivottomuutta. Israelin radion tiistaisessa haastattelussa eräs Gazan asukas sanoi ytimekkäästi: "Gazassa ei ole huomista." Joidenkin lähteiden mukaan jopa seitsemänkymmentä prosenttia työvoimasta on vailla työtä. On puutetta ruoasta, sähköstä, vedestä ja perustarvikkeista. Sairaalat eivät pysty tarjoamaan hoitoa, koska lääkinnälliset perusmateriaalit ja -välineet puuttuvat.
 
Kansainvälisen yhteisön piirissä Gazan kauhistuttavasta tilanteesta syytetään Israelia, mutta totuus on, että juuri Israel välittää Gazan asukkaista eniten. Hamasin propagandan mukaan kaikkien vaikeuksien aiheuttaja on Israel, ja siksi sen väki hyökkää Israelin raja-asemia kohti, joiden kautta tulee satoja autokuormallisia päivittäin. Tämä johtaa tuonnin väliaikaiseen pysähtymiseen Israelin korjatessa vahinkoja, ja se tietenkin lisää aineellisten tavaroiden puutetta. Gazalaiset tekevät vahinkoa myös Israelista johdetuille kaasuputkille, jolloin kotitalouksiin tulevaan kaasutoimitukseen tulee katkoja. Hamas jopa kieltäytyy rakentamasta uusia vesiputkia kapasiteetin lisäämiseksi, vaikka Israel on tarjoutunut toimittamaan Gazaan lisää vettä.
 
Palestiinalaishallinnon johtaja Mahmud Abbas puolestaan kuristaa Gazan väestöä kieltäytymällä maksamasta palkkoja tai antamasta rahoitusta niin kauan kuin Hamas on vallassa. Egypti, sekin Gazan rajanaapuri, pitää rajan suljettuna muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta estääkseen Hamasia vahvistumasta ja tekemästä yhteistyötä Siinain terroristiryhmien kanssa. Toivottomuus Gazassa on todellista – mutta sillä on hyvin vähän tekemistä Israelin kanssa.
 
Epätoivo voi kuitenkin olla yksi tekijä mielenosoituksissa, mutta sillä ei voi selittää sitä, miksi ihmiset juoksevat melkein varmaan kuolemaa kohti. Jos epätoivo olisi päämotiivi, meidän pitäisi odottaa näkevämme samanlaisia mielenosoituksia päivittäin, sillä Gazan vaikea tilanne on jatkuva. Parempi selitys on Hamasin manipulointi, joka pyrkii iskostamaan ihmisiin nämä kaksi asiaa: vihan Israelia ja juutalaisia kohtaan ja väärän toivon siitä, että "paluu" olisi mahdollinen. Mutta tämäkään selitys ei ole tarpeeksi hyvä, koska vaikka manipuloiva iskostaminen on tunkeutunut kaikille yhteiskunnan tasoille, se ei johda jatkuviin mielenosoituksiin.
 
Mielenosoitusten inspiroijana, taustavoimana ja kontrolloijana on Hamas. Näin ei ollut alussa, mutta vähitellen Hamas on ottanut valvonnan käsiinsä, ja tämä terroristijärjestö mobilisoi massoja tulisilla puheillaan. Sunnuntaina Hamasin Gazan-varajohtaja nähtiin videolla huutamassa, että nyt kaikki on sallittua. Hän rohkaisi ihmisiä juoksemaan aitaa kohti murtaakseen sen. Varmistaakseen, että väki todella tekisi niin, Hamas lupasi myös rahaa ja käytti uhkauksia. IDF:n mukaan yksi perhe saisi sata dollaria, jos se lähestyisi raja-aitaa, ja maksun suorittaisi Iran.
 
Miksi tämä kaikki? Koska Hamas tarvitsee mainosta. Kansainvälisen yhteisön kritisoidessa ja tuomitessa Israelia Hamasin annetaan olla. Lisäksi maailman huomio on jälleen kerran kääntynyt Gazaan ja sen humanitaariseen tilanteeseen – josta siitäkin syytetään Israelia. Hamasin annetaan olla rauhassa. Hamas saattaa jopa nähdä sen, että kansainvälistä apua virtaa Gazaan (mikä olisi ehdottomasti hyvä asia) ilman että sen tarvitsee luopua vihan ja terrorin ideologiastaan. Länsimaisen ihmisen on vaikea hyväksyä tätä, mutta Hamas otti suunnitelmissaan huomioon, että kymmeniä sen omia kansalaisia kuolisi. Hamasille nämä kuolemat olivat tarpeellisia.
 
Tragedia tässä kaikessa – eikä tragedia ole liian vahva sana – on se, että länsimainen media ja poliitikot tietämättään pelaavat Hamasin pussiin. Tämä johtuu ehkä tietämättömyydestä tai naiiviudesta, mutta keskittäessään kritiikkinsä Israeliin he toimivat Hamasin juoksupoikina. Luultavasti tuloksena on se, että yhä useampi gazalainen kuolee, koska Hamas lähettää lisää ihmisiä murtamaan aitaa. Tämä saa aikaan sen, että Israelia tuomitaan kansainvälisellä tasolla yhä enemmän ja Gaza saa lisää sympatiaa – ja samaan aikaan Hamasilta ei vaadita mitään.
 
Gazan väestön ainut realistinen toivo kurjuudesta ulospääsemiseksi ja sieltä poissa pysymiseksi on se, että Hamasin valtakausi päättyy. Tämän saavuttamiseen ilman raastavaa sotaa on vain yksi keino: se, että länsimaailma ryhmittyy Israelin puolelle, tunnistaa Hamasin ongelmaksi ja toimii sen mukaan.

Lähde: Israel-raportti, Livets Ord